Yleltä pörssiyhtiöille 20 miljoonaa euroa
Saneeraus ei johdu vain
lupamaksutulojen alenemisesta
(Kansan Uutisten Viikkolehti 9.9. 2005)
KAI HIRVASNORO
Yleisradion johto ilmoitti maanantaina uusista saneerauksista, joiden seurauksena yhtiöstä vähennetään 400 työpaikkaa. Irtisanomisia on odotettavissa 100-200.
Viikon uutisvirrasta on syntynyt sellainen käsitys, että Ylen talouden heikentymisen pääsyy on lupamaksutulojen yllättävä aleneminen viime vuonna. Vajaan 200 euron lupamaksun maksajia oli lähes 12 000 vähemmän kuin vuonna 2003. Tämä merkitseekin noin 2 miljoonan euron pudotusta Ylen tärkeimpään tulolähteeseen, kansalaisten maksamiin tv-lupiin.
Kokonaan huomiotta julkisuudessa on jäänyt se, että vuonna 2002 eduskunta teki tietoisesti ja yksimielisesti 20 miljoonan euron vuotuisen aukon Yleisradion tuloihin. Tämä tehtiin puolittamalla kaupallisten tv-yhtiöiden MTV3:n ja Nelosen Ylelle maksama toimilupamaksu. Asiaa perusteltiin sillä, että kaupalliset yhtiöt voivat paremmin kehittää uusia digitaalisia palveluja.
MTV3:n omistaa pörssiyhtiö Almamedia ja Nelosen pörssiyhtiö SanomaWSOY, joiden hyväksi tehtiin käytännössä tulonsiirto tavallisilta veron- eli tv-luvan maksajilta. Toimilupamaksun synnyttämää aukkoa paikataan vuosittaisilla tv-maksun korotuksilla. Päätöstä edelsi kaupallisten yhtiöiden voimakas ja onnistunut lobbauskampanja.
Lisäksi Ylen taloutta heikennettiin kieltämällä siltä tv-mainosten myynti suurten urheilutapahtumien yhteydessä. Hallituksen esityksessä kiellon vaikutusta yhtiön talouteen pidettiin vähäisenä, mutta vuositasolla kyse on kuitenkin 1,7 miljoonasta eurosta eli lähes samasta summasta, jota lupamaksutulojen ehtyessä pidetään erityisen merkittävänä.
Analogisen tv-toiminnan päättyessä elokuussa 2007 mainoskanavien Ylelle maksama toimilupamaksu poistuu kokonaan.
Erkolle annetaan,
kansa maksaa
– Poliitikoilla ei ollut rohkeutta tehdä päätöstä toimilupamaksun puolittamisesta ja samaan aikaan nostaa tv-maksua. Olisi ollut liian ilmeistä, että maksu otetaan pois kahdelta pörssiyhtiöltä ja pannaan kansalaisten maksettavaksi, arvioi Ylen asiaohjelmien tuottaja Timo-Erkki Heino.
Hän edustaa henkilöstöä Yleisradion hallintoneuvostossa.
Toimilupamaksu puolitettiin heinäkuusta 2002 alkaen, mutta nykyinen tv-maksun korotusautomaatti lähti liikkeelle vasta vuonna 2004. Ensi vuonna tv-maksu on 200,60 euroa.
– Kaikki tiesivät, ettei ole muuta keinoa korvata tätä tulonmenetystä Ylelle kuin nostaa kansalaisten maksamaa tv-maksua. Mutta niin kuin sanoin, rohkeus puuttui. Ei haluttu näyttää niin suoraan, että tässä annetaan nyt Erkolle ja ruotsalaiselle Almalle rahaa, joka otetaan luvanmaksajilta.
Ylen tappio oli viime vuonna 51 miljoonaa euroa.
Tv-bisnes rajattu
kahden oikeudeksi
Moni kysyy, miksi Ylen kanssa kilpailevien tv-yhtiöiden pitää maksaa kilpailijalleen toimilupamaksua yleensä ollenkaan. Timo-Erkki Heinon mukaan kyseessä on ollut hyvä suomalainen keksintö, josta oltiin kiinnostuneita muuallakin Euroopassa.
– Kun käytössä on rajallinen luonnonvara, tässä tapauksessa kaksi maanpäällistä televisioverkkoa, niin on markkinatalouden mukaista maksaa oikeudesta käyttää tätä rajallista luonnonvaraa. Kaupalliset tv-yhtiöt maksavat siitä oikeudesta, että juuri ne saavat käyttää sitä enkä esimerkiksi minä.
– MTV3:lla ja Nelosella on duopoli oikeuteen harjoittaa televisiomainontaa Suomen maanpäällisissä verkoissa, Heino korostaa.
– Tällaisesta etuoikeudesta on markkinatalouden käytäntöjen mukaan maksettava. Eivät MTV3 ja Nelonen maksa mitään ylimääräistä, ne maksavat oikeudesta myydä tv-mainoksia.
Timo-Erkki Heino myöntää, että siirtyminen kokonaan digiaikaan muuttaa kuvaa jonkin verran, mutta ei itse periaatetta. Digitaalinippuihinkin mahtuu vain rajoitettu, vaikkakin analogista verkkoa suurempi määrä tv-kanavia.
Timo-Erkki Heino ei kiistä sitä, että lähes 12 000 tv-luvan kuoppa viime vuonna on sekin taloudellisesti iso potti. Heinon mukaan vajaus syntyi viime syksynä samaan aikaan, kun poliitikoista koostuva hallintoneuvosto järjesti kuuluisan toimitusjohtajafarssin.
– Omalla toiminnallaan hallintoneuvosto synnytti tämän toimitusjohtajafarssin, jonka seurauksena tuli kuoppa lupamaksujen maksamiseen. Nyt se sama hallintoneuvosto siunaa tämän kuopan paikkaamisen väen vähentämisellä. Mutta elämä ei ole reilua, Timo-Erkki Heino sanoo.
Kommentti
Mobiilipelejä kellon ympäri
KAI HIRVASNORO
Kun eduskunta toukokuussa 2002 käsitteli viestintämarkkinoita koskevan lain muuttamista, ei Yleisradion talous herättänyt suurta huomiota. Yle-taustaiset kansanedustajat Antero Kekkonen (sd.) ja Markku Laukkanen (kesk.) kyllä muistuttivat, että kyseessä on 20 miljoonan euron rahareikä vuosittain, mutta keskustelua asia ei herättänyt.
Kaupallisen television toimilupamaksun puolittamistakaan ei keskustelussa sen kummemmin perusteltu. Kokoomuksen nouseva tähti Jyri Häkämies tosin sanoi, että ”tämän oletetaan ja edellytetään parantavan kaupallisten yhtiöitten toimintaedellytyksiä ja ennen kaikkea niiden yhtiöiden panostuksia digitaaliseen ohjelmatuotantoon.”
Nämä paremmat edellytykset ovat olleet voimassa yli kolme vuotta, ja nyt syyskuussa 2005 kaikki digiboksin omistajat voivat omin silmin havainnoida, miten eri yhtiöt ovat panostaneet digitaaliseen ohjelmatuotantoon.
Eli mitä sieltä digi-tv:stä tänään 9.9. 2005 tulee?
Ylen kolmelta uudelta digikanavalta Teemalta, 24:ltä ja FST:ltä näyttää tulevan yhteensä pitkälti yli 20 tuntia tv-ohjelmiksi tunnistettavaa tuotantoa, joista ainakin Teeman ohjelmien valtaosa vaikuttaa sellaisilta, ettei niille löytyisi muilta kanavilta tilaa parhaaseen katseluaikaan.
Entä MTV3:n ja Nelosen päivän houkuttimet digiboksin ostamista vielä empiville?
MTV3+ tarjoaa ohjelmaa aamusta pitkälle iltaan. Mobiilipelien välissä voi katsoa Formula-kisojen vapaita harjoituksia sekä suorina lähetyksinä että uusintoina, jos on tästä ilosta ostanut erillisen maksullisen kortin. Lisäksi maksuttomana on tarjolla puolen tunnin ajan tv-kortin salaustesti -nimistä ohjelmaa.
Nelonen+:n tarjonta on pikkuisen suppeampaa. Kello 7-18 ohjelmassa on mobiilipelejä, kello 20 uusintana jotain golfiin liittyvää ja sitten taas mobiilipelejä aamuun asti.
Millä tavalla käytännössä toimii Jyri Häkämiehen mainitsema eduskunnan edellytys sille, että pörssiyhtiöt käyttävät saamansa lisärahat ”digitaaliseen ohjelmatuotantoon panostamiseen?” Vai menivätkö ne sittenkin vain mediayhtiöiden voittojen ja osinkojen kasvattamiseen?
Kun digi-tv:n etenemisen vetovastuu on toisenlaisista ”edellytyksistä” huolimatta jätetty yksin Yleisradiolle, niin eikö eduskunnan olisi aika perua toimilupamaksun puolitus? Jos toimilupamaksu kuulostaa byrokraattiselta ja ikävän 1970-lukuiselta, niin MTV3:n ja Nelosen nykyisen ohjelmatarjonnan perusteella sen voi nimetä myös modernimmin haittaveroksi.
lupamaksutulojen alenemisesta
(Kansan Uutisten Viikkolehti 9.9. 2005)
KAI HIRVASNORO
Yleisradion johto ilmoitti maanantaina uusista saneerauksista, joiden seurauksena yhtiöstä vähennetään 400 työpaikkaa. Irtisanomisia on odotettavissa 100-200.
Viikon uutisvirrasta on syntynyt sellainen käsitys, että Ylen talouden heikentymisen pääsyy on lupamaksutulojen yllättävä aleneminen viime vuonna. Vajaan 200 euron lupamaksun maksajia oli lähes 12 000 vähemmän kuin vuonna 2003. Tämä merkitseekin noin 2 miljoonan euron pudotusta Ylen tärkeimpään tulolähteeseen, kansalaisten maksamiin tv-lupiin.
Kokonaan huomiotta julkisuudessa on jäänyt se, että vuonna 2002 eduskunta teki tietoisesti ja yksimielisesti 20 miljoonan euron vuotuisen aukon Yleisradion tuloihin. Tämä tehtiin puolittamalla kaupallisten tv-yhtiöiden MTV3:n ja Nelosen Ylelle maksama toimilupamaksu. Asiaa perusteltiin sillä, että kaupalliset yhtiöt voivat paremmin kehittää uusia digitaalisia palveluja.
MTV3:n omistaa pörssiyhtiö Almamedia ja Nelosen pörssiyhtiö SanomaWSOY, joiden hyväksi tehtiin käytännössä tulonsiirto tavallisilta veron- eli tv-luvan maksajilta. Toimilupamaksun synnyttämää aukkoa paikataan vuosittaisilla tv-maksun korotuksilla. Päätöstä edelsi kaupallisten yhtiöiden voimakas ja onnistunut lobbauskampanja.
Lisäksi Ylen taloutta heikennettiin kieltämällä siltä tv-mainosten myynti suurten urheilutapahtumien yhteydessä. Hallituksen esityksessä kiellon vaikutusta yhtiön talouteen pidettiin vähäisenä, mutta vuositasolla kyse on kuitenkin 1,7 miljoonasta eurosta eli lähes samasta summasta, jota lupamaksutulojen ehtyessä pidetään erityisen merkittävänä.
Analogisen tv-toiminnan päättyessä elokuussa 2007 mainoskanavien Ylelle maksama toimilupamaksu poistuu kokonaan.
Erkolle annetaan,
kansa maksaa
– Poliitikoilla ei ollut rohkeutta tehdä päätöstä toimilupamaksun puolittamisesta ja samaan aikaan nostaa tv-maksua. Olisi ollut liian ilmeistä, että maksu otetaan pois kahdelta pörssiyhtiöltä ja pannaan kansalaisten maksettavaksi, arvioi Ylen asiaohjelmien tuottaja Timo-Erkki Heino.
Hän edustaa henkilöstöä Yleisradion hallintoneuvostossa.
Toimilupamaksu puolitettiin heinäkuusta 2002 alkaen, mutta nykyinen tv-maksun korotusautomaatti lähti liikkeelle vasta vuonna 2004. Ensi vuonna tv-maksu on 200,60 euroa.
– Kaikki tiesivät, ettei ole muuta keinoa korvata tätä tulonmenetystä Ylelle kuin nostaa kansalaisten maksamaa tv-maksua. Mutta niin kuin sanoin, rohkeus puuttui. Ei haluttu näyttää niin suoraan, että tässä annetaan nyt Erkolle ja ruotsalaiselle Almalle rahaa, joka otetaan luvanmaksajilta.
Ylen tappio oli viime vuonna 51 miljoonaa euroa.
Tv-bisnes rajattu
kahden oikeudeksi
Moni kysyy, miksi Ylen kanssa kilpailevien tv-yhtiöiden pitää maksaa kilpailijalleen toimilupamaksua yleensä ollenkaan. Timo-Erkki Heinon mukaan kyseessä on ollut hyvä suomalainen keksintö, josta oltiin kiinnostuneita muuallakin Euroopassa.
– Kun käytössä on rajallinen luonnonvara, tässä tapauksessa kaksi maanpäällistä televisioverkkoa, niin on markkinatalouden mukaista maksaa oikeudesta käyttää tätä rajallista luonnonvaraa. Kaupalliset tv-yhtiöt maksavat siitä oikeudesta, että juuri ne saavat käyttää sitä enkä esimerkiksi minä.
– MTV3:lla ja Nelosella on duopoli oikeuteen harjoittaa televisiomainontaa Suomen maanpäällisissä verkoissa, Heino korostaa.
– Tällaisesta etuoikeudesta on markkinatalouden käytäntöjen mukaan maksettava. Eivät MTV3 ja Nelonen maksa mitään ylimääräistä, ne maksavat oikeudesta myydä tv-mainoksia.
Timo-Erkki Heino myöntää, että siirtyminen kokonaan digiaikaan muuttaa kuvaa jonkin verran, mutta ei itse periaatetta. Digitaalinippuihinkin mahtuu vain rajoitettu, vaikkakin analogista verkkoa suurempi määrä tv-kanavia.
Timo-Erkki Heino ei kiistä sitä, että lähes 12 000 tv-luvan kuoppa viime vuonna on sekin taloudellisesti iso potti. Heinon mukaan vajaus syntyi viime syksynä samaan aikaan, kun poliitikoista koostuva hallintoneuvosto järjesti kuuluisan toimitusjohtajafarssin.
– Omalla toiminnallaan hallintoneuvosto synnytti tämän toimitusjohtajafarssin, jonka seurauksena tuli kuoppa lupamaksujen maksamiseen. Nyt se sama hallintoneuvosto siunaa tämän kuopan paikkaamisen väen vähentämisellä. Mutta elämä ei ole reilua, Timo-Erkki Heino sanoo.
Kommentti
Mobiilipelejä kellon ympäri
KAI HIRVASNORO
Kun eduskunta toukokuussa 2002 käsitteli viestintämarkkinoita koskevan lain muuttamista, ei Yleisradion talous herättänyt suurta huomiota. Yle-taustaiset kansanedustajat Antero Kekkonen (sd.) ja Markku Laukkanen (kesk.) kyllä muistuttivat, että kyseessä on 20 miljoonan euron rahareikä vuosittain, mutta keskustelua asia ei herättänyt.
Kaupallisen television toimilupamaksun puolittamistakaan ei keskustelussa sen kummemmin perusteltu. Kokoomuksen nouseva tähti Jyri Häkämies tosin sanoi, että ”tämän oletetaan ja edellytetään parantavan kaupallisten yhtiöitten toimintaedellytyksiä ja ennen kaikkea niiden yhtiöiden panostuksia digitaaliseen ohjelmatuotantoon.”
Nämä paremmat edellytykset ovat olleet voimassa yli kolme vuotta, ja nyt syyskuussa 2005 kaikki digiboksin omistajat voivat omin silmin havainnoida, miten eri yhtiöt ovat panostaneet digitaaliseen ohjelmatuotantoon.
Eli mitä sieltä digi-tv:stä tänään 9.9. 2005 tulee?
Ylen kolmelta uudelta digikanavalta Teemalta, 24:ltä ja FST:ltä näyttää tulevan yhteensä pitkälti yli 20 tuntia tv-ohjelmiksi tunnistettavaa tuotantoa, joista ainakin Teeman ohjelmien valtaosa vaikuttaa sellaisilta, ettei niille löytyisi muilta kanavilta tilaa parhaaseen katseluaikaan.
Entä MTV3:n ja Nelosen päivän houkuttimet digiboksin ostamista vielä empiville?
MTV3+ tarjoaa ohjelmaa aamusta pitkälle iltaan. Mobiilipelien välissä voi katsoa Formula-kisojen vapaita harjoituksia sekä suorina lähetyksinä että uusintoina, jos on tästä ilosta ostanut erillisen maksullisen kortin. Lisäksi maksuttomana on tarjolla puolen tunnin ajan tv-kortin salaustesti -nimistä ohjelmaa.
Nelonen+:n tarjonta on pikkuisen suppeampaa. Kello 7-18 ohjelmassa on mobiilipelejä, kello 20 uusintana jotain golfiin liittyvää ja sitten taas mobiilipelejä aamuun asti.
Millä tavalla käytännössä toimii Jyri Häkämiehen mainitsema eduskunnan edellytys sille, että pörssiyhtiöt käyttävät saamansa lisärahat ”digitaaliseen ohjelmatuotantoon panostamiseen?” Vai menivätkö ne sittenkin vain mediayhtiöiden voittojen ja osinkojen kasvattamiseen?
Kun digi-tv:n etenemisen vetovastuu on toisenlaisista ”edellytyksistä” huolimatta jätetty yksin Yleisradiolle, niin eikö eduskunnan olisi aika perua toimilupamaksun puolitus? Jos toimilupamaksu kuulostaa byrokraattiselta ja ikävän 1970-lukuiselta, niin MTV3:n ja Nelosen nykyisen ohjelmatarjonnan perusteella sen voi nimetä myös modernimmin haittaveroksi.
posted by Kai Hirvasnoro at 2:08 ip.
1 Comments:
" – Kun käytössä on rajallinen luonnonvara, tässä tapauksessa kaksi maanpäällistä televisioverkkoa, niin on markkinatalouden mukaista maksaa oikeudesta käyttää tätä rajallista luonnonvaraa. "
TV-verkon omistaa Digita Oy. Digitan omistaa Ranskalainen TDF. TDF:n omistaa taasen kansainvälinen sijoittajaryhmä.
Nyt kaikki kanavat ovat samalla viivalla, ja ostavat selvällä rahalla välityskapasiteettia Digitalta. Digita ei ole ainut vaihtoehto, vaan satelliittifirmat tarjoavat auliisti palvelujaan rahasta. Vaikka koko Digita kaatuisi mastoineen ja Yle perässä, eivät suomenkieliset televisio-ohjelmat siihen loppuisi. Miksikö? Suomalaisia ovat nekin, jotka eivät ole töissä Ylellä.
Lähetä kommentti
<< Home