maanantaina, syyskuuta 29, 2008

Mitä vapaaksi päästetty kapitalismi tekee ihmiselle?


(Kansan Uutisten Viikkolehti 26.9. 2008)

"Kun ihminen välineellistää itsensä ja toiset ihmiset pohjiaan myöten kilpailijoiksi, kilpailuvalteiksi ja hedonistisen nautinnon kohteiksi, vain pahoinvointi voi olla lopputuloksena.”

KAI HIRVASNORO

On tiistaiaamupäivä. Alan hieman innottomasti selailla juuri ilmestynyttä kirjaa Minä ja markkinavoimat – Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin aikakaudella (Avain).
Mitä vielä kirjoittaisi uusliberalismista, kun siitä on syyskuusta 1997 lähtien tullut kirjoitettua vähintään 32 juttua?
Kirjallisuudentutkijoiden Liisa Steinbyn ja Jussi Ojajärven toimittamassa teoksessa on kuitenkin uutta pointtia. Markkinavoimien valtaa on analysoitu monelta kantilta, mutta nyt pyrkimyksenä on selvittää, mitä se tekee ihmisille ja ihmisyydelle.
Sehän on jo tuttua, että uusliberalismissa markkinat nähdään parhaana sosiaalisen toiminnan mallina ja siksi niitä ajetaan yritystoiminnan lisäksi kaikkeen mahdolliseen sosiaaliturvasta kulttuuriin ja koulutukseen. Vallalla olevan käsityksen mukaan markkinamalli lisää tehokkuutta, pääoman kasvua ja taloudellista vaurautta. Ja muulla ei ole väliäkään muualla kuin juhlapuheissa.
Ihminen on
ihmiselle susi
Mutta Liisa Steinby ja Jussi Ojajärvi lisäävät Margaret Thatcheria lainaten, että markkinat muuttavat myös ihmiskäsitystä ja niiden tavoitteena onkin tunkeutua sydämeen ja sieluun. Tasa-arvon sijaan uusliberalismi korostaa yksilön oikeutta ja velvollisuutta käydä kilpailua toisia ihmisiä vastaan.
STT kello 11.32,16: Yle ja IS: Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksella on ammuskeltu. Pari sataa oppilasta on sisällä koulussa. Poliisi evakuoi rakennusta.
Turun yliopiston kirjallisuuden professorin Liisa Steinbyn artikkelissa on imua. Tuntuu kuin se kommentoisi päivän mittaan kehittyvää uutista.
Valistuksesta
kapitalismiin
Steinby kuvaa 1700-luvulla alkanutta valistusajattelua ja modernin maailman syntyä. Lähtökohtana oli rakentaa kaikille mahdollisimman hyvää yhteiskuntaa. Järjellisyys ja onnellisuus olivat keskeisiä tavoitteita. Ihmisen katsottiin toteutuvan kansalaisena ja jokaisella ihmisellä oli yhtäläinen oikeus osallistua yhteisten asioiden hoitoon.
Mutta eihän se niin mennyt.
Uuden kapitalistisen yhteiskunnan todellisuus järkytti järjestelmän nuorta kriitikkoa Karl Marxia. Hän katsoi, että kapitalismi on kumottava, jotta voidaan toteuttaa vapaan, luovan, yksilöllisen ja samalla luonnollisella tavalla sosiaalisen ihmisen ihanne, Liisa Steinby tulkitsee.
Entä nyt?
Liisa Steinbyn mielestä Marxin kirjoitukset työhön liittyvästä vieraantumisesta ovat entisestään ajankohtaistuneet:
”...tuotantokeskeisyyden tilalle on tullut sijoituskeskeisyys, jossa koko maapallo on näyttämönä. Kun pääomansijoittajat määräävät puhtaasti tuottojen perusteella, mikä tuotannon ala saa jatkua, tuotannon sisältö on entistä etäisemmässä, välittyneemmässä suhteessa tuottajiin.”
Kaikki myytävänä,
kaikki ostettavissa
Steinby huomauttaa, että tavarantuotannon lisäksi kaikki muukin inhimillinen toiminta ja ihmisten välinen kanssakäyminen on alettu nähdä tuottamisena ja kuluttamisena, ostamisena ja myymisenä.
”Rahallinen vaihdettavuus on tunkeutunut ihmissuhteisiin vapaan kommunikaation ja persoonallisen kanssakäymisen tilalle."
STT kello 11.42,59: Kauhajoen Koti- ja laitostalousoppilaitoksella on sattunut ampumavälikohtaus. Poliisin mukaan on mahdollista, että jopa useita ihmisiä on kuollut.
Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon tilalle taidettiinkin saada yhteiskunta, jossa vapaita ovatkin pääomat. 1700-luvun ihanteet muuttuivat irvikuvikseen.
”Nimittäin järjestelmä, jossa pääomalla on ehdoton vapaus hakeutua sinne, missä tuotto on suurin, on kaikkien muiden kuin rahansijoittajien kannalta epävapauden järjestelmä. Vapaasti liikkuva pääoma ei ole sidottu tietyn alueen ihmisiin, se ei välitä heidän työpaikoistaan, työoloistaan, tuotannon tai sen siirron aikaansaamista ympäristön muutoksista tai yhteiskunnallisista seurauksista.”
STT kello 11.54, 35: Loukkaantuneista ja mahdollisista kuolleista ei vielä ole tarkkaa tietoa. Poliisin mukaan ampuja on todennäköisesti osunut useisiin henkilöihin. Ampuja on poliisin mukaan yhdessä oppilaitoksen rakennuksista.
On vain
sopeuduttava
Entä kansalaisten valitsemat poliitikot? Hehän toteuttavat yhteisiä päämääriä ja yhteistä hyvää.
Liisa Steinbyn mielestä he voivat kuitenkin kokea, etteivät ole vapaita valitsemaan hyvinvointivaltion säilyttämistä, koska on sopeuduttava ”markkinavoimien” vaatimuksiin.
Kukaan ei tosin myönnä olevansa ”markkinavoima.” Se on vain luonnonlain kaltainen välttämättömyys, jolle kaikkien on alistuttava.
Markkinavoimien vapaus merkitsee pääomanomistajien vapautta maksimoida voittonsa muista näkökohdista välittämättä.
Näinhän kapitalismi on aina toiminut. Uutta onkin se, ettei pelkkä voitollinen toiminta enää riitä. On tuotettava sijoittajien vaatima maksimimäärä voittoa.
Mitä virkaa
yhteisöillä?
Sijoittajia kumarrettaessa yhteisöt ovat menettäneet otteensa olennaisimmistakin asioista, kuten missä on työpaikkoja, mitä työstä maksetaan ja mikä on kohtuullinen voitto.
STT kello 12.53,49: Muun muassa MuroBBS- ja Murha.info -keskustelupalstojen käyttäjillä on jo vahva arvaus Kauhajoen ampujan henkilöydestä. Palstoilla viitataan mieheen, joka ilmoittaa videopalvelu Youtuben profiilissaan kotipaikakseen Kauhajoen ja iäkseen 22 vuotta. Hän harrastaa oman kuvauksensa mukaan tietokoneita, aseita, olutta ja seksiä.
Uusliberalismin olemukseen ei kuulu, että ihmiset edes mieltäisivät yhteisöllisyyden olemuksekseen. Uusliberalismi ja yhteisöllisyys sulkevat toisensa pois.
”Uusliberalistisessa ajattelussa ihmisen nähdään luonnostaan asettuvan kilpailuasemaan toisiin yksilöihin nähden tai pyrkivän maksimoimaan toisista saamansa hyödyn”, Liisa Steinby kirjoittaa.
STT kello 14.57,42: Kauhajoen ammuskelija on hetki sitten tuotu ambulanssilla Tampereen yliopistosairaalaan.
Kasvatus tähtää
suorittamiseen
Liisa Steinby jatkaa, että demokratiaan kuuluvassa koulutuksessa ja kasvatuksessa keskeistä on kasvattaminen kansalaisuuteen. Siihen kuuluu moraalista kasvatusta, johon taas kuuluu tasa-arvon omaksumisen lisäksi kyky kehittää punnita keskenään erilaisia moraalisia vaihtoehtoja.
”Nämä tavoitteet ovat nykyajan maailmassa jääneet syrjään koulutuksen tullessa tarkoittamaan lähes yksinomaan ammatilliseen ja tekniseen osaamiseen tähtäävää koulutusta.”
Steinby sanoo koulutuksen tähtäävään suoriutumisosaamiseen. Siihen vaaditaan liitettäväksi vielä yrittäjyyteen tähtäävää asennekoulutusta. Ihmisen näkeminen tuottamisen, kuluttamisen ja keskinäisen kilpailun näkökulmasta luonnollistetaan. Sitä ei sen sijaan pidetä enää oleellisena, että ihminen pystyy hahmottamaan kokonaisvaltaisesti ja kriittisesti maailmaa ja yhteiskuntaa, jossa elää.
Vapaa kapitalismi
yhteisöllisyyden este
STT kello 15.14,03: Sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) mukaan poliisi kuuli ampujaksi epäiltyä eilen, koska tämä oli julkaissut internetissä ampumavideon. Poliisin mukaan kuuleminen ei antanut aihetta toimiin.
Nyt ja vielä muutama päivä juhlapuheissa vaaditaan lisää yhteisöllisyyttä. Pääministeri Matti Vanhanen vetosi sen puolesta heti tiistaina. Mutta vaikeaa se on, koska yhteisöllinen huoli ei synny yhteiskunnallisilla päätöksillä, vaan se kasvaa ihmisissä itsessään, hän valitti.
Jos uskomme Liisa Steinbyä, niin nimenomaan yhteiskunnasta vapautettu kapitalismi on yhteisöllisyyden este. Hän toteaa, että liberaalissa kapitalismissa yksilö on hedonistisella itsekeskeisyydellä täydennetty toimija, ”atomi”, joka kamppailee muiden ihmisatomien kanssa hyödykkeistä ja mielihyvästä.
”Individualismi tässä mielessä antaa jokaiselle luvan huolehtia vain itsestään ja kaapata itselleen mahdollisimman suuren osuuden saatavilla olevasta hyvästä. Liberaali markkinatalous ja sen abstrakti yksilökäsitys vievät pohjan yhteisöllisyydeltä, kun ihmiset opetetaan näkemään toisensa kilpailijoina tai hyödynnettävinä.”
Ennen sankariksikin tunnistettiin yhteisön kannalta merkittäviä tekoja tekevä ihminen. Nyt ollaan oman elämänsä sankareita, kamppaillaan vain omasta menestyksestä.
STT kello 15.22,40: Oppilashuoltoon on vaikea saada pätevää henkilökuntaa joka jaksaa työssään, sanoo Suomen kuntaliiton ruotsinkielisen opetustoimen päällikkö Gustav Wikström.
Mutta kaikista ei voi tulla sankareita, vaan toisten on pakko olla häviäjiä.
Vuorovaikutuksen
nollapisteessä
”Kun ihminen välineellistää itsensä ja toiset ihmiset pohjiaan myöten kilpailijoiksi, kilpailuvalteiksi ja hedonistisen nautinnon kohteiksi, vain pahoinvointi voi olla lopputuloksena”, Liisa Steinby toteaa.
Hänestä nykymaailma näyttää olevan menossa kohti inhimillisen vuorovaikutuksen absoluuttista nollapistettä. Jokaisesta ihmisten välisestä kohtaamisesta tulee rahanarvoisten hyödykkeitten vaihtotapahtuma. Edes persoonallisuus ei ole enää ihmisen oma asia. Jokaisen on muokattava itsestään rahanarvoinen hyödyke, jota voi käyttää taloudellisen tuloksen tuottamiseen.
STT kello 17.39,39: Yle: Kauhajoen ampujaksi epäilty on kuollut.
Sisäinen
teloittaja
Mitä siis on tapahtunut ihmiselle? Liisa Steinby kysyy.
Hän muistelee kolmen vuoden takaista Katrina-myrskyä, joka tuhosi New Orleansin kaupungin Yhdysvalloissa. Liberaalin kapitalismin kehdossa ihmiset ryhtyivät itse tuhoamaan sitä, minkä tuhotulva oli säästänyt. Tilaisuuden tullen aseellinen ryöstely riistäytyi viranomaisten kontrollista. He ja omaisuuttaan puolustaneet amerikkalaiset alkoivat tappaa toisiaan.
”Mitä vapaa markkinatalous siis tekee ihmisille: se ´vapauttaa´ heidän ´sisäisen ryöstelijänsä´ ja ´sisäisen teloittajansa´ – edellisten ollessa kaikkein huono-osaisimpia, joilla ei ole mitään ja joilta puuttuvat keinot hyvinvoinnin saavuttamiseen, jälkimmäisten niitä, joilla on jotakin puolustettavaa.”
STT kello 18.24,58: Sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) mukaan Kauhajoen ampumistapaus on vaatinut tähän mennessä 11 uhria.