Ruurik Holm: Negatiivisuus syö Vasemmistoliittoa

(Kansan Uutisten Viikkolehti 29.8. 2008)

Vasemmistoliiton on uudistuttava tai se katoaa merkityksellisenä voimana poliittiselta kartalta, varoittaa Viikkolehden uusi kolumnisti Ruurik Holm. Uudistuminen tarkoittaa oman linjan korostamista loputtoman negatiivisuuden sijaan sekä radikaalisuutta. Vasemmiston laimeuden vuoksi protesti on kanavoitumassa Perussuomalaisiin.

KAI HIRVASNORO

Ruurik Holm on joskus kehunut Vasemmistoliitossa käytävää keskustelua sosialidemokraatteihin verrattuna paljon mielenkiintoisemmaksi. Mutta ei hänestä Vasemmistoliittokaan ole murtautunut ulos vanhasta formaatistaan. Mielenkiintoisin osa vasemmistokeskustelusta käydään julkisuudelta näkymättömissä.

- Viittaamatta nyt mihinkään erityiseen, Vasemmistoliiton julkiset kannanotot eivät ole kauhean mielenkiintoisia. Valitettavasti siellä on hirveän vähän mitään tuoretta, hän väittää.

Vasemmistoliiton ongelmana Ruurik Holm pitää negatiivisuutta. Politiikka ankkuroituu hallituksen haukkumiseen ja sen politiikkaan reagoimiseen kun pitäisi esittää oma vaihtoehto ensin.

Holm sanoo Vasemmistoliiton olevan se puolue, jolla olisi potentiaalia nousta muutosvoimaksi Suomessa. Mutta nyt puolueesta syntyy vain samanlainen vaikutelma kuin demareista - politiikka on vain osallistumista rahanjakoon, mutta rahaa pitäisi jakaa Vasemmistoliiton eikä kokoomuksen äänestäjille.

- Piru vieköön, poliittinen ja sisällöllinen keskustelu on meillä näivettynyt, Holm vastaa kysymykseen, että mistä se johtuu.

- Mistä se johtuu on todella vaikea kysymys...Pitkään laskussa ollut poliittinen voima ei ole kauhean houkutteleva kyvykkäiden ajattelijoiden kannalta. Kaikenlainen yliopistoporukka on loistanut viime vuodet poissaolollaan vasemmistosta. Sitten puolueesta tulee herkästi joidenkin ryhmien etupuolue ja sellaisena vasemmisto ei tule menestymään.

Enintään kymmenen

vuotta aikaa

Olisiko Vasemmistoliitto valmis ottamaan vastaan totutusta poikkeavaa ajattelua?

- Uskon että olisi. Vasemmistoliitto on kuitenkin avoimen suvaitsevainen puolue ja se ymmärtää omat ongelmansa. Muutos vaan kestää, kaikki instituutiot muuttuvat hitaasti.

Vasemmistoliitossa kysymys on Ruurik Holmin mukaan kuitenkin siitä, pystyykö se uudistumaan tarpeeksi nopeasti. Jos ei, kannatus hiipuu ja poliittinen merkitys vähenee ja muuttuu olemattomaksi. Aikaa uudistumiselle hän antaa enintään kymmenen vuotta.

- Jos ei tapahdu muutosta, niin kymmenen vuoden päästä me olemme jo niin pieni porukka, ettei sillä ole enää mitään merkitystä. Mutta ihmiset alkavat menettää toivoaan jo, jos vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ei tapahdu selkeää parannusta, hän varoittaa.

Eroon SDP:n

vanavedestä

Selkeä parannus edellyttää selkeää omaa linjaa, Holm sanoo. SDP:n peesaaminen hallitukseen pääsyn toivossa ei toimi.

- Maltillisuus ei ole varmistanut pääsyä hallitukseen. Edellisestäkin hallituksesta meidät jätettiin veke, vaikka oltiin kuinka maltillisia.

- Toiseksi hallitukseen pääsy riippuu aika paljon puolueen kannatuksesta ja kannatuksen hankkiminen taas riippuu aika paljon siitä, että on kirkas linja, ainakin täällä vasemmiston puolella, joka on muutosvoima. Porvarit pärjäävät mielikuvahommallakin.

- Kannatuksen nostamiseksi ja poliittisen liikkeen luomiseksi tarvitaan linjoja ja siksi tarvitaan radikaalisuutta kannanottoihin. Voi olla, että jotkut ajattelevat parhaan tien hallitukseen ja valtaan olevan sen, ettei suututeta ketään. Mutta sillähän pääsee vain sellaisiin asemiin, joissa saa hyvin vähän aikaan hallituksessa.

Perussuomalaiset

todellinen haaste

Ruurik Holm vakuuttaa, ettei kukaan paheksu, jos Vasemmistoliitossa ollaan vasemmistolaisia.

- Pikemmin sitä ihmetellään, että miten nuokin ovat muuttuneet samanlaisiksi laimeiksi. Luulen jopa oikeiston odottavan, että olisi edes joku.

Vihaisilta ja radikalisoituneilta ihmisiltä puuttuu kanava vaikuttaa poliittisesti. Eikä Vasemmistoliitto ole toistaiseksi pystynyt nousemaan sellaiseksi kanavaksi, Holm väittää. Syrjäytyneimmät kanavoivatkin protestinsa Perussuomalaisten kautta.

- Perussuomalaiset imevät Vasemmistoliitolta kannatusta, se lienee selvää. Kyllä se on haaste, pakko se on myöntää.

Marx ei ihaillut palkkatyötä

Viikkolehden uusi kolumnisti Ruurik Holm tarkkailee vasemmiston tilaa yli päivänpoliittisen ja vain suomalaisen perspektiivin. Hän toimii tutkimusjohtajana Vasemmistofoorumissa, joka keväällä julkaisi yhdessä tutkimusosuuskunta General Intellectin kanssa paljon keskustelua herättäneen pamfletin Vasemmisto etsii työtä.

Yhteiskuntapoliittinen ajatuspaja Vasemmistofoorumi on mukana myös Transform! Europessa, joka tuottaa eurooppalaista vasemmistolaista analyysiä.

Eli Euroopassa siis on vielä vasemmistoa jäljellä muuallakin kuin Suomessa, Saksassa ja Hollannissa?

- Euroopasta ei voi puhua kokonaisuutena, Holm vastaa.

Italiassa vasemmisto putosi dramaattisella tavalla kokonaan parlamentista, mutta Saksassa vasemmistopuolue Die Linke on noussut isoksi poliittiseksi voimaksi. Tanskassa Vasemmistoliiton sisarpuolue on mielipidemittauksissa noussut yhtä suureksi sosialidemokraattien kanssa ja Norjassa vasemmistopuolue on hallituksessa.

Uusi yhteys

kannattajiin

Ruurik Holmin mukaan eurooppalaisen vasemmiston haasteena on nyt järjestäytyä uudelleen ja palauttaa yhteys kannattajiin.

Neuvostoliiton katoamisella ei hänen mielestään voi ainakaan kokonaan selittää vasemmiston romahdusta melkein kaikkialla Euroopassa. Alamäki alkoi jo aikaisemmin ja syynä oli juuri puolueiden ja kannattajien välisen yhteyden katkeaminen.

- Taustalla oli varmaankin rakennemuutos, teollisuustyön vähittäinen häviäminen ja uudenlaisten yhteiskunnallisten ryhmien syntyminen. Vasemmisto ei vaan pystynyt lähtemään siihen mukaan.

Mutta mitään sellaista ei ole tapahtunut, että vasemmiston tehtävä tai idea olisi kuollut, hän sanoo.

Perustulo on

vasemmiston idea

Eurooppalaisesta keskustelusta Ruurik Holm haluaisi tuoda Suomeen entistä voimakkaammin esimerkiksi keskustelun perustulosta.

- Jos sanotaan, että vasemmistolta puuttuu visio, niin miksi perustulo ei voisi olla se? Vasemmistossa siitä on loppujen lopuksi puhuttu aika vähän, Suomessa se on vihreiden juttu. Se on hämmästyttävää, koska Euroopassa perustulo mielletään nimenomaan vasemmiston ajatukseksi.

- Jos pyritään emansipaatioon palkkatyöstä ja siihen, että työvoima pystyy parantamaan omaa asemaansa tilanteessa, jossa se joutuu myymään itseään saadakseen elantonsa, niin perustulo on ilmeinen visio, korostaa Holm.

Perustulosta keskustellaan hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Pohjoismaissa ei niinkään, koska täällä perustulon vastainen sosialidemokraattinen perinne on liian vahva.

Palkkatyön ihanne

vierasta Marxille

Vasemmisto etsii työtä -kirjaa on kutsuttu italialaisen uusmarxismin heijastumaksi eikä Ruurik Holm kiistä yhteyttä.

- Italiassa on keskeisenä ajatus, että vasemmiston pitäisi pyrkiä eroon palkkatyön ihannoinnista. Se on paluuta Marxin alkuperäisiin teksteihin, joiden perusteella nykyinen vasemmiston keskuudessa vallitseva palkkatyön ihannointi vaikuttaa aika vieraalta.

Holm sanoo, että palkkatyö on väline, mutta välineitä voi olla muitakin. Palkkatyön ongelmana ovat siihen sisältyvät alistussuhteet.

- Pitäisi miettiä ratkaisuja, joilla ihmiset saavat paremmat neuvotteluasemat siinä valtapelissä eikä ajatella, että palkkatyö on kokonaisuutena hyvä paketti. Sehän on täysin vierasta vasemmiston ajatukselle.