Grönlanti sulaa pelottavaa vauhtia

(Kansan Uutisten Viikkolehti 7.4. 2006)

Pahalta näyttää, että vain viisi vuotta sitten tehdyt laskelmat ilmaston lämpenemisestä olivat liian toiveikkaita. Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden nopea sulaminen kertovat yhä pahenevasta kierteestä, jota jatkossa kiihdyttää massiivisesti Siperian ikiroudan sulaminen ja sieltä vapautuva metaani.

KAI HIRVASNORO

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on koettu oikeastaan kaikki se, mistä ilmastotieteilijät ja ympäristönsuojelijat takavuosina varoittivat ja jonka piti olla edessä vasta jossain tulevaisuudessa. Voimakkaimpien hirmumyrskyjen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen merien lämmön noustua. Seuraukset nähtiin viime syksynä päättyneellä hurrikaanikaudella. Lisäksi on koettu kuivuutta, helleaaltoja ja metsäpaloja.

Ja aivan tuoreiden tutkimustulosten mukaan jäätiköt sulavat tavalla, jota kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ei vielä viisi vuotta sitten osannut ottaa huomioon. Nykyiset ilmastomallit eivät pidäkään paikkaansa, vaan merenpinta kohoaa odottamattoman nopeasti.

Suomessa tällä viikolla vieraillut jäätikkötutkija Gordon Hamilton Mainen yliopiston ilmastonmuutosinstituutista arvioi, että merenpinta saattaa vuosisadan loppuun mennessä nousta metrillä. IPCC arvioi vuonna 2001, että ilmaston lämpeneminen nostatti viime vuosisadalla merenpintaa 10 - 25 senttiä ja nyt 2000-luvulla nousu olisi 10 - 90 senttiä.

Väärin.

Gordon Hamilton tutki viime kesänä Grönlannin jäätiköitä Yhdysvaltain avaruusviraston Nasan rahoituksella. Löydökset olivat dramaattisia. Grönlanti menettää jäätä kaksi kertaa nopeammin kuin vain kymmenen vuotta sitten.

Etelämantereen jään
piti vielä vahvistua

Ensimmäisten mittaustulosten jälkeen Gordon Hamilton ei ollut uskoa asiaa. Se tuntui mittavirheeltä. Kolminkertainen tarkistus ei asiaa muuksi muuttanut, kertoi Itä-Grönlannissa Kangerdlugssuaq-jäätiköllä mittauksia tehnyt Hamilton. Sen jälkeen mieleen tuli ajatus, että kyseessä on poikkeuksellinen kohde. Mutta paljon etelämpänä Helheim-jäätiköllä tehnyt mittaukset antoivat saman tuloksen.

Eikä kyseessä ollut yksin Hamiltonin ryhmän tekemä löytö. Myös Swansean ja Kansasin yliopiston tutkijat päätyivät samaan aikaan samoihin tuloksiin. Heidän tutkimuksensa julkaistiin Science-lehden helmikuun numerossa.

Eikä Grönlanti ole ainoa sulava jäätikkö. Samanlainen kehitys on käynnissä myös Etelämantereen länsiosassa kahden tuoreen tutkimuksen mukaan.

IPCC:n vain viiden vuoden takainen oletus lähti ajatuksesta, jonka mukaan Etelämantereen jäämassa kasvaa eikä vähene tällä vuosisadalla, koska lumisateet lisääntyvät. Maaliskuussa julkaistujen tutkimusten mukaan Etelämanner menettääkin jäätä jo nyt 152 kuutiokilometriä vuodessa.

Asutut alueet
meren alle

Merenpinnan nousu metrillä sadassa vuodessa merkitsisi dramaattisia muutoksia maapallolla, sillä satoja vuosia nousuvauhti oli vain 2-3 milliä vuodessa. Ensimmäisenä muutoksen ottaisivat vastaan rannikkoalueilla asuvat ihmiset, joita on 25 prosenttia ihmiskunnasta. Suurimmista kaupungeista valtaosa on rannikoilla ja suistoalueilla.

Jos Grönlannin mannerjää sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa seitsemällä metrillä ja Länsi-Antarktikselta vettä tulisi lähes yhtä paljon.

Mutta jo metrin nousu hukuttaisi ison osan Bangladeshistä ja Egyptistä, ja Malediivien saarivaltion lähes kokonaan. Jatkossa ilmaston lämpeneminen uhkaa myös New Yorkin, Lontoon ja Bangkokin kaltaisia metropoleja. New Orleansin viime syksynä upottama Katrina-myrsky opetti, että katastrofit ovat mahdollisia myös rikkaissa länsimaissa. Euroopankin väestöstä rannikkoalueilla asuu kolmasosa.

Ongelmia riittää, vaikka Hamiltonin ennuste ei toteutuisi täysimääräisesti. Alle metrinkin pinnan nousu laittaa ihmiskunnan uuden tilanteen eteen. Vaikka kaupungit eivät vielä uppoa, tuhoaa merivesi makean veden varantoja ja viljelysmaita. Jo nyt maanalaiset makean veden varannot ovat kärsineet Thaimaassa, Israelissa, Kiinassa ja Vietnamissa.

Gordon Hamiltonin mukaan Grönlannissa jään menetyksen selittää suurelta osin purkujäätiköiden kiihtynyt valuminen. Jäätikön sisällä olevat jääjoet kuljettavat jäätä maan keskiosasta kohti merta.

– Jos kiihtynyt vauhti ei korvaudu lisääntyvällä lumisateella, mannerjään kokonaismassa pienenee ja sulava vesi nostaa merenpintaa, kertoi Hamilton.

Suomessa maan
nousu pelastaa

Hän lohdutti Suomen olevan toistaiseksi turvassa, koska maanpinta kohoaa edelleen. Helsingin yliopiston maantieteen professori Matti Tikkanen sanoi tiistaina STT:lle, että Suomenlahden rannikolla maa nousee sadassa vuodessa 20-30 senttiä, joten tarvittaessa merenpinnan nousua voidaan torjua padoilla. Perämeren pohjukassa mikään ei muuttuisi, koska maa kohoaa siellä metrin sadassa vuodessa jääkauden jäljiltä.

Mutta Suomessa pahemmaksi pulmaksi saattaakin nousta Golfvirran heikkeneminen. Grönlannin sulaminen vaikuttaa maapallon ilmastoa sääteleviin merivirtoihin. Viime joulukuussa brittiläiset merentutkijat kertoivat Golfvirtaa säätelevän makean ja suolaisen veden vuorovaikutuksen aiheuttaman pumppausmekanismin heikentyneen 30 prosentilla vuoden 1957 jälkeen.

Maailmalla on jo muutaman vuoden ajan kyselty, onko ilmastonmuutoksessa jo ohitettu piste, jossa muutos alkaa ruokkia itseään kiihtyvällä vauhdilla ja josta ei ole paluuta. Ilmaston lämpenemistä ei voi enää estää, mutta onko mitään tehtävissä äärimmäisten katastrofienkaan estämiseksi? IPCC:n viimeisimmän arvion mukaan maapallon keskilämpötila nousee 1,4 - 5,8 astetta vuosisadassa, mutta talvella 2005 tiedelehti Nature esitteli pahimman mahdollisen skenaarion. Siinä Britannia lämpenee 11 asteella.

Gordon Hamiltonin mukaan sitä ei voi tietää, onko peruuttamaton piste jo ohitettu tai miten lähellä se on. Varmaa on vain, että aikaa odottamiseen ei ole enää yhtään.

Uudet havainnot ovat hänen mukaansa tiivistäneet amerikkalaisen tiedeyhteisön näkemystä siitä, että ilmaston lämpeneminen on todellinen uhka. Ilmastoskeptikkoja vakavasti otettavien tiedemiesten piiristä ei enää löydy. Ongelma on vain se, että sama näkemys ei Yhdysvalloissa saavuta vieläkään poliitikkoja. Näkemykset eivät saa heiltä juuri ollenkaan vastakaikua, Hamilton valitti.

USA:ssa tapahtuu
hyvääkin kehitystä

Gordon Hamilton oli ehkä liiankin pessimistinen, sillä George W. Bushista huolimatta Yhdysvalloissakin tapahtuu myönteistä kehitystä. Jopa pahamaineinen Wal-Mart-supermarket on alkanut tuottaa myymälöihinsä sähköä tuulivoimalla ja maailman toiseksi suurin pankki HSBC on luvannut tasata hiilidioksiditaseensa investoimalla tuulipuistoihin ja muuhun vihreän sähkön tuotantoon, kertoi Time-aikakauslehti viime viikolla.

Lisäksi osavaltiot ja kaupunginhallitukset ovat itse ryhtyneet sitoutumaan Kioton sopimuksen tavoitteisiin liittovaltiosta välittämättä. 200 kaupunkia on luvannut pudottaa kasvihuonepäästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012 mennessä. Kongressissa on joitakin republikaaneja, jotka ottavat kasvihuoneilmiön tosissaan. Vaikutusvaltaisin heistä on John McCain, josta odotetaan mahdollista presidenttiehdokasta.

Toisaalta Nasan johtaviin ilmastotutkijoiden kuuluva James Hansen on vielä tämän vuoden puolella väittänyt Valkoisen talon peukaloineen tutkimuksiaan.

Tiedeyhteisö yhdisti ensimmäisen kerran yksittäisen sääjakson ilmastonmuutokseen vuonna 2004. Silloin joulukuun Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin ihmisen aikaansaaman lämpenemisen johtaneen loppukesän 2003 koviin helteisiin, joissa kuoli 30 000 ihmistä.

Hallituksen ilmasto-
politiikka tahdotonta

Greenpeace kutsui jäätikkötutkija Gordon Hamiltonin Suomeen, koska Suomi on EU:n ilmastotavoitteiden kannalta paljon vartijana vajaan kahden kuukauden kuluttua alkavan puheenjohtajakauden vuoksi. Kioton sopimuksen jälkeisistä tavoitteista on määrä päättää kolmen vuoden kuluttua ja valmistelutyö on jo hyvässä vauhdissa.

Greenpeacen ilmastovastaavan Kaisa Kososen mukaan Suomen oma ilmastostrategia ei tässä suhteessa paljoa lupaa. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva strategia ulottuu vain vuoteen 2012 asti ja Suomen sitoutuneisuus päästövähennyksiin ja pitkän tähtäimen ilmastopolitiikkaan on hukassa. Vanhasen hallituksen ministereiltä unohtuivat jonnekin EU:n tavoitteet kasvihuonepäästöjen alentamisesta 60-80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen.

Näissä tavoitteissa ei ole edes otettu huomioon viime elokuussa tehtyä hälyttävää löytöä, jonka mukaan Länsi-Siperian ikirouta on alkanut sulaa ensimmäisen kerran jääkauden jälkeen. Sieltä ilmakehään vapautuu miljardeja tonneja hiilidioksidia huomattavasti voimakkaampaa metaania. Ja merien lämmetessä myös merenpohjiin varastoitunut metaani voi päästä vapautumaan ja heittää aiemmat ilmastoennusteet taivaan tuuliin.

Miten öljyteollisuus rahoittaa edelleen ilmastonmuutosta vähätteleviä painostusryhmiä? Viikkolehti kertoo asiasta lähiaikoina.