Irakin sisällissota alkoi jo kesällä

(Kansan Uutisten Viikkolehti 24.3. 2006)

Kansainvälisessä politiikassa arvuutellaan, onko Irak kolme vuotta jatkuneen miehityksen jälkeen luisumassa kohti sisällissotaa. Joidenkin tarkkailijoiden mielestä sisällissotaa on käyty viime kesästä asti. Ruumishuoneille on virrannut kidutettujen ja teloitettujen ruumiita, etninen puhdistus on täydessä vauhdissa ja kansanryhmät muodostavat omia sotajoukkojaan. Irak on lähellä tilannetta, joka muistuttaa 15 vuotta kestänyttä Libanonin sisällissotaa.

KAI HIRVASNORO

Yhdysvaltain Irakin pääministeriksi asettama Iyad Allawi sanoi sunnuntaina BBC:n haastattelussa maan olevan jo sisällissodassa. Miehittäjävaltioiden johtajat kiirehtivät sodan alkamisen kolmantena vuosipäivänä kiistämään ex-pääministerin näkemyksen. Presidentti George W. Bush, Britannian puolustusministeri John Reid ja Australian pääministeri John Howard vakuuttivat näkevänsä Irakissa edistystä vaikeuksista huolimatta.

Kaikkien muiden mielestä Irak on aivan sisällissodan partaalla. Joidenkin mielestä sisällissota on ollut käynnissä useita kuukausia.

Pääasiassa miehittäjän virheiden aiheuttamasta sisällissodasta eivät puhu eri maiden Pysäyttäkää sota -verkostot, vaan maailman arvostetuimmat tutkimuslaitokset. Yhdysvaltain luoma hallinto on korttitalo ja se on luhistumassa. Etninen puhdistus Irakissa on täydessä vauhdissa ja kaikki mahdolliset ryhmät aseistautuvat. Jos maa hajoaa, sillä on vakavat seuraukset koko alueen turvallisuuteen, varoittaa International Crisis Group (ICG) uudessa tutkimuksessaan.

Viime kuukausina valmistuneiden tutkimusten viesti on yhtenäinen: Jos sisällissota on ylipäätään vielä estettävissä, niin se edellyttää Yhdysvaltain politiikan radikaalia muutosta maassa.

Kapinaa taltutetaan
kosto mielessä

Tuhoisinta on miehitysjoukkojen tapa taltuttaa edelleen jatkuvaa aseellista vastarintaa. Historioitsija Gareth Porter kirjoitti jo tammikuussa, että liittouma ajaa eri kansanryhmiä toisiaan vastaan lähettämällä sunnialueille shiioista ja kurdeista muodostettuja sotilasosastoja. Enemmän kuin halu taltuttaa aseellinen kapina heitä motivoi yleensä viha sunneja, Saddam Husseinin aikana vallassa ollutta ryhmää kohtaan. Heitä ajaa kosto menneistä vääryyksistä ja halu nujertaa sunnit kokonaan.

Epäonnistuneen politiikan juuret ovat miehityksen alkuvaiheessa, jolloin Yhdysvaltain johtama miehityshallinto erotti kerralla sunneista muodostuneen Irakin turvallisuuskoneiston. Edelleen miehittäjät suosivat shiioista ja kurdeista muodostettuja sotilaita ja poliiseja myös sunnialueilla. Muun muassa Fallujahin kaupungin asukkaiden pyyntöön korvata poliisivoimat paikallisella väellä vastattiin kieltävästi.

– Ehkä heidän täytyy vain saada sisällissotansa. Sehän on täälläpäin melkein elämäntapa, sanoi korkea-arvoinen amerikkalainen upseeri uutistoimisto Knightridderille jo lokakuussa.

Brookings-instituutin tutkija Kenneth Pollack toivoo kuitenkin, että sisällissota yritettäisiin vielä estää. Tuoreessa tutkimuksessaan hän esittää, että aseelliseen vastarintaan pitäisi vastata jatkossa puolustuksellisesti eikä hyökkäämällä. Tärkeämpää kuin jahdata vastarintataistelijoita on tuottaa turvaa siviileille. Taistelijoiden summittaisessa pommittamisessa ei ole järkeä, koska liittoumalla ei ole kuitenkaan tarpeeksi sotilaita estämään heidän paluutaan vastarintapesäkkeisiin sen jälkeen, kun pöly on laskeutunut.

Pollackin esittämä turva-alueiden perustaminen merkitsisi kuitenkin päinvastaista kuin sodan vastustajat viime viikonlopun mielenosoituksissa vaativat. Liittoumalla on nyt Irakissa 140 000 sotilasta. Maan vakauttamiseksi heitä ei tule vetää pois, vaan sotilaita tarvittaisiin rutkasti lisää. Brookings-instituutin mukaan jopa puoli miljoonaa, oikeistolaisen Rand-tutkimuslaitoksen arvion perusteella hieman vähemmän, jos tavoitteena on vakauttaa Irak samalla tavalla kuin Bosnia 1990-luvulla.

Perustuslaki
sortaa sunneja

Irakissa asiat eivät menneet kuitenkaan pieleen vain väärän sotilaallisen strategian vuoksi, vaan myös Yhdysvaltain ohjaama poliittinen prosessi on ollut katastrofi. Perustuslaki sisältää kaikki sisällissodan siemenet, arvostelee hajonneisiin valtioihin erikoistunut tutkija Marina Ottaway Carnegie-rauhantutkimuslaitoksesta. Se jakaa öljytulot shiiojen ja kurdien hallitsemien provinssien kesken ja jättää sunnit tyhjän päälle. ICG:n mukaan Yhdysvallat ei tehnyt tarpeeksi estääkseen sunneja joutumasta poliittiseen marginaaliin ja näin se suorastaan lietsoi vastarintaa.

Onhan Irakissa pidetty jo useammat vaalit ja kansanäänestyksiä sekä laadittu perustuslaki. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan ne eivät kuitenkaan ole merkinneet edistystä, vaan askeleita kohti sisällissotaa.

Yksi pahimmista askeleista on rakentaa Irakin omaa turvallisuuskoneistoa etniselle ja uskonnolliselle perustalle. Ottawayn mukaan Yhdysvallat käytännössä kouluttaa shiiajoukkoja tulevaan sisällissotaan.

Yhdysvaltain ja radikaalin islamismin aiemmasta yhteistyöstä kirjan Devil´s Game kirjoittanut Robert Dreyfuss tosin väittää sisällissodan olleen käynnissä viime kesästä asti. Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa, mutta sisällissota käynnistyi hänen mielestään silloin, kun kuolonuhreja alkoi tulla enemmän etnisissä puhdistuksissa, salamurhissa ja kuolemanpartioiden käsissä kuin varsinaisessa miehittäjää vastaan käytävässä vastarinnassa.

Teloitettujen virta
alkoi heinäkuussa

YK:n entinen Irakin ihmisoikeusvastaava John Pace on ajoittanut tämän viime heinäkuuhun. Hänen mukaansa heinäkuusta lähtien ruumishuoneille on tuotu kuukausittain noin tuhat sellaista irakilaista, jotka on selvästi teloitettu ja joita on sitä ennen kidutettu. Pacen mukaan heinäkuussa Bagdadin ruumishuoneille tuotiin 1 100 ruumista. 900:ssa heistä oli merkkejä kidutuksesta ja teloituksesta. Tämä jatkui ainakin koko loppuvuoden 2005.

Viime viikonloppuna löytyi 87 ruumiin joukkohauta. Sitä ennen perjantaina Bagdadin ruumishuoneelta lähetettiin haudattavaksi 150 tunnistamatonta ruumista ja viime maanantaina 70 lisää. Tämä pyritään tekemään salassa, koska Irakia hallitsevat viranomaiset eivät halua, että tieto joukkomurhista leviää.

Bagdadista tulee
uusi Beirut

Robert Dreyfussin arvion mukaan Irakia odottaa samanlainen sisällissota, mitä käytiin Libanonissa 1975 - 1990. Siinä armeijat eivät ota toisistaan mittaa taistelukentällä, vaan taistelukentiksi muuttuvat kaupungit ja kaupunginosat. Perinteisten armeijoiden sijaan sotaa käyvät erilaiset etniset ja uskonnolliset ryhmät. Niiden toimintaa taas tuetaan myös ulkomailta käsin sikäli kuin joku katsoo hyötyvänsä juuri kyseisen ryhmän menestyksestä.

Dreyfuss arvioi, että Bagdad, jossa asuu viidennes irakilaisista, on jo muuttunut tässä mielessä sisällissodan aikaiseksi Libanonin pääkaupungiksi Beirutiksi. Eri asuinalueet on jo pitkälti puhdistettu ja aidattu etnisellä perusteella. Omien asemiehet hallitsevat ja poliiseja ei näy. Kutakin Bagdadissa toimivaa ryhmää tuetaan myös niiden vahvoilta alueilta sunnikolmiosta, Kurdistanista ja shiia-alueilta käsin. Irakin naapurimaat ovat sekaantumassa peliin.

Maa jakautuu
verilöylyn kautta

Myös Robert Dreyfuss viittaa Kenneth Pollackin tutkimukseen, ja sanoo inhoavansa olla hänen kanssaan samaa mieltä, koska Pollack kannatti vuonna 2003 hyökkäystä Irakiin. Mutta tällä kertaa Pollack on Dreyfussin mukaan oikeassa. Irakin hajoaminen tulee olemaan hirveä verilöyly. Syynä on se, että shiiat ja sunnit ovat myös sisäisesti jakautuneita ja sisällissota ruokkii myös ryhmien sisäistä vastakkainasettelua. Ne tulevat sotimaan keskenään, ja lisäksi alueilla missä uskonnolliset ryhmät asuvat sekaisin, tullaan näkemään vielä paljon lisää etnistä puhdistusta. Satojatuhansia ihmisiä tulee vielä kuolemaan.

Der Spiegel -lehti kertoi viime viikon torstaina, että etninen puhdistus on arkea Bagdadissa. Mustiin pukeutuneet shiiojen kuolemanpartiot ovat jokapäiväinen näky shiia-alueilla, mistä sunnit häädetään nyt pois väkivalloin. Onnekkaille annetaan viisi minuuttia aikaa poistua kotoaan, huono-onnisemmat ammutaan kotiinsa.

Kuolemanpartioiden uskotaan toimivan sisäministeriön tuella.

Sunnien mukaan yksistään Bagdadissa on tuhottu yli sata heidän moskeijaansa. Nyt myös sunnien aseellisiin joukkoihin virtaa uusia taistelijoita, Bagdadin lisäksi heitä tulee mm. Fallujahin kaupungista.

Aseellisten ryhmien noustessa tavallisten irakilaisten luottamus valtioon ja viranomaisten kykyyn taata turvallisuus on romahtanut.