Enemmän aatetta, vähemmän peliä

Paavo Arhinmäki ilmoittautui
ensimmäisenä puheenjohtajakisaan

(Kansan Uutisten Viikkolehti 10.3. 2006)

Kun Paavo Arhinmäki ilmoittaa pyrkivänsä Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi, niin useimmin hän käyttää sanaa aate.

KAI HIRVASNORO

Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja, nykyisin Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana toimiva Paavo Arhinmäki pyrkii Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Arhinmäki kertoi ratkaisustaan eilen ja perusteli sitä Viikkolehdelle suoranaisella pyyntöjen tulvalla. Hän sai viime viikon keskiviikkona kello 11 tekstiviestin Suvi-Anne Siimeksen erosta. Ensimmäinen pyyntö asettua ehdokkaaksi tuli Arhinmäen kännykkään 11.05.

Ja siitä se lähti.

– Puolueen kannalta on erittäin tärkeää olla erilaisia ehdokkaita, ja nuorten, nousevan sukupolven ehdokas, joka pyrkii tuomaan aatteellisuutta, hän sanoo.

Paavo Arhinmäki lupaa, että hänen johtamansa Vasemmistoliitto olisi nykyistä enemmän sekä punainen että vihreä.

Aate. Sitä korostaa Arhinmäki itse ja sitä korostavat häneen yhteyttä ottaneet.

Puolueen vt. puheenjohtaja Risto Kalliorinne ilmoitti eilen, ettei pyri puheenjohtajaksi ja sanoi, että uuden puheenjohtajan on oltava kansanedustaja. Paavo Arhinmäki uskoo selviytyvänsä tehtävästä, vaikka ei kansanedustaja olekaan. Neljä vuotta nuorisoliiton puheenjohtajuutta oli hyvä koulu ja siinä oppi tuntemaan Vasemmistoliitonkin toimijat koko maassa. Valtakunnanpolitiikkaakin hän sanoo tehneensä viimeksi kuluneet 4-5 vuotta, vaikka ei olekaan eduskunnan istuntosalissa painamassa nappia ja pitämässä puheita.

– Ei varmaan löydy suoralta kädeltä Suvi-Annen vertaista taitoa ja osaamista, mutta kyllä minulla tuntemus ja ymmärrys niistä asioista on siinä missä kansanedustajillakin. Kaikki tieto ja taito on kyllä saatavissa ja se on vain omasta aktiivisuudesta kiinni.

Yhdessä tekemällä
hyvään fiilikseen

Vasemmistoliittoon Paavo Arhinmäki toisi nykyistä enemmän yhdessä tekemisen meininkiä ja hyvää fiilistä.

– Puheenjohtajan tehtävä on tietysti johtaa poliittisia linjoja ja tuoda niitä julkisuuteen. Mutta samaan aikaan on tärkeää, että puheenjohtaja kerää yhteen eri näkemykset ja yrittää löytää puolueväen tuntoja vastaavat ratkaisut ja aloitteet. Erityisesti haluan korostaa tätä yhdessä tekemistä.

Ja sitten tullaankin taas aatteellisuuteen:

– Viime aikoina monia asioita on pohdittu siltä kannalta, mikä niiden merkitys on jossain poliittisessa pelissä ja strategis-taktisesti. Minusta nyt on iso tilaus puolueelle, joka voimallisesti puolustaa heikossa asemassa olevia ja työntekijöitä, joita pannaan pihalle tässä globaalissa kapitalismissa. Mutta tämä tilaus tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä politiikkaa vahvasti sydämellä. Puolueohjelmaprosessi on hyvä mahdollisuus kirkastaa linja meidän unelmastamme ja siltä pohjalta lähteä tekemään politiikkaa ehkä vähän aatteellisemmalta pohjalta kuin nyt.

Hallitukseen, mutta
kunnon tavoittein

Paavo Arhinmäen mukaan jokaisen puolueen tavoite on päästä hallitukseen, myös Vasemmistoliiton. Mutta sinne pyritään selkeillä ja konkreettisilla tavoitteilla, esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien etuisuuksien parantamisella.

– Hallitukseen pääsy on kiinni siitä, että meidän pitää saada vaalivoitto ja että meillä on vahva voima, jota tarvitaan politiikassa. Silloin jollain yksittäisellä kannalla YK:n mandaattiin ei ole ratkaisevaa merkitystä hallitusneuvotteluissa.

Vasemmistoliiton johtajakriisi muhi viimeistään syksyn 2004 puoluevaltuustosta ja se kulminoitui kysymykseen EU:n taistelujoukoista. Paavo Arhinmäelle on jäänyt epäselväksi, missä vaiheessa Suvi-Anne Siimes luopui vaatimasta YK:n mandaattia niiden käytössä. Pitkään kaikki olivat sitä mieltä, että siitä pidetään kiinni.

Arhinmäki korostaa kuitenkin kiistan alle jääneen sen tosiasian, että puolue on muissa kysymyksissä toiminut täysin yhtenäisesti. Jakoa vanhoillisiin ja uudistajiin ei ole.
Kiistan varsinaisina juurina Arhinmäki pitääkin ehkä Siimeksen ilmoitusta siitä, ettei hän ole minkään sortin sosialisti eikä usko ismeihin ja aatteisiin, vaan arvoihin ja asioihin.

– Siinä vaiheessa tuli aika ongelmallinen törmäystilanne, koska me olemme kuitenkin aatteellinen puolue. Meidän väkemme uskoo voimallisesti aatteisiin ja sanoo reilusti ja rohkeasti olevansa sosialisteja. Meidän pitäisi olla ylpeitä kansandemokraattisen liikkeen historiasta; peruskouluista, kirjastoista, terveydenhuollosta...

– Ehkä ongelma kuitenkin lähti tästä aatteellisesta pohjasta liikkeelle, liikkeen historiasta ja sen kunnioittamisesta. Suvi-Anne ei nähnyt samalla lailla, että vasemmistolainen liike on ollut niin vahvasti esimerkiksi rauhanliike. Meille sotilaallinen liittoutumattomuus, sotilasliittojen vastustaminen ja YK:n asemasta kiinni pitäminen ovat isoja asioita ja sydämen asioita. Ei niitä voi miettiä vain taktisesti.

Taistelujoukoilla
murennetaan YK:ta

EU:n taistelujoukkoja perustetaan Paavo Arhinmäen mukaan unionin kovaksi nyrkiksi ja toimimaan sitä kiinnostavissa kriiseissä. Se merkitsee YK:n roolin murentamista ja sen jatkamista, mitä Yhdysvallat jo tekee.

– Jos sekä Yhdysvallat että EU:n taistelujoukot toimivat ilman YK:n mandaattia, niin YK:n merkitys vähenee. Kyllä Yhdysvallat ja rikkaat länsivallat sellaisiin konflikteihin osallistuvat, jotka ovat taloudellisesta tai valtapoliittisesta näkökulmasta mielenkiintoisia. Mutta onko niillä oikeasti kiinnostusta estää kansanmurhia? Monet olisi pystytty estämään, jos niihin olisi ollut oikeasti halua lähteä. Jos Yhdysvallat ja EU ottavat nyt YK:n roolin, niin ne ottavat sen vain yhdeltä osin ja YK jää rammaksi. Kuka on silloin kiinnostunut niistä kriiseistä, jotka eivät ole länsivaltojen näkökulmasta niin mielenkiintoisia? Tämä on minusta se iso kysymys ja siitä ei ole keskusteltu riittävästi, että mihin EU perustaa taistelujoukkoja, joille ei haluta YK:n mandaattia.
Kosiskelijoille
tulossa rukkaset

Vihreät ja SDP ovat nyt runsaan viikon ajan jakaneet Vasemmistoliiton perintöä. Kummassakin puolueessa odotetaan kieli pitkällä loikkareita.

Paavo Arhinmäen kokemuksen ja palautteen perusteella sitä joudutaan ehkä odottamaan pitkäänkin. Vasemmistoliitolla on kaikkien tutkimusten perusteella uskollisimmat kannattajat, ja sen on jo ehtinyt huomata tässäkin kriisissä.

– Ihmiset ovat pikemminkin vihaisia siitä, miten röyhkeästi heitä kosiskellaan. Ymmärtäisin, jos sitä tehtäisiin aatteellisilla ja asiallisilla painotuksilla, mutta esimerkiksi Eero Heinäluomalla ei ollut muuta sanottavaa kuin tulkaa tänne. Ei mitään siitä, että miksi. Eivät aatteelliset ihmiset sen perusteella lähde mihinkään, että joku on vallan keskiössä.

– Minun tuntumani on se, että tämä on tiivistänyt jengiä eikä mitään merkittäviä vuotoja ole mihinkään suuntaan. Ne, jotka ilmoittavat aina tasaisin välein siirtyvänsä demareihin ovat olleet taas menossa. Mutta ei ketään uusia ihmisiä sinne ole ilmoittautunut.

– Meillä on iso potentiaali siinä jengissä, joka on turhautunut yhteiskuntaan ylipäänsä eikä näe kenenkään enää puolustavan heitä. Se jengi saadaan liikkeelle sillä, että aletaan puhumaan ja painamaan tiukasti päälle näissä kysymyksissä ja olemalla aatteellinen pienten ihmisten puolustaja, Arhinmäki paaluttaa.

Uusi puheenjohtaja astuu remmiin noin yhdeksän kuukautta ennen vaaleja. Paavo Arhinmäki ei siinä tilanteessa kannata isompaa henkilöremonttia puolueen johdossa, mutta hänen mielestään myös varapuheenjohtajan pestin on oltava auki, jos varapuheenjohtaja Minna Sirnö lähtee tavoittelemaan puheenjohtajan paikkaa. Se ei voi tulla avoimeksi vain ehdollisesti.

http://www.punajuuri.net