UPM:n miljonääri-Jussilla 24 paperimiehen palkka

(Kansan Uutisten Viikkolehti 17.3. 2006)



UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen viime vuoden palkka oli noin 24-kertainen verrattuna tavalliseen paperityöläiseen. Pelkästään viime viikon massairtisanomisten aiheuttama kurssinousu tuotti hänelle päivässä yhden työläisen vuoden palkan.

KAI HIRVASNORO

UPM-Kymmenen irtisanomiset ovat Suomen ennätys. Kaikessa niihin liittyvässä puhutaan pelkästään suurista numeroista: 3 000 työntekijälle kenkää Suomessa. Sen seurauksena metsäyhtiöiden pörssikurssien raju nousu. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen 52 prosentin palkankorotus. Ja UPM:n osakkaille tänä vuonna historian toiseksi suurimmat osingot.

UPM-Kymmenen yhtiökokous hyväksyy ensi viikolla omistajille 392 miljoonan euron osingot. Toissa vuonna maksettiin vielä miljoona euroa enemmän. Osinkopotti on tähtitieteellinen kun sitä vertaa lukuihin, joita maksettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen, jolloin omistajia alettiin todella helliä amerikkalaiseen tyyliin. Vuonna 1997 ihmeteltiin jättiläismäisiä ennätysosinkoja ja arveltiin katon jo tulleen vastaan. Euroiksi muutettuna UPM-Kymmene maksoi tuolloin osakkailleen kuitenkin ”vain” 252 miljoonaa.

Sen jälkeen ennätykset on rikottu lähes joka vuosi. Ja niin käy nytkin. Viime vuonna pörssiyhtiöt tekivät uuden ennätyksen 8,4 miljardin euron osingoilla. Silloin buumin ajateltiin taittuvan osinkoveron kiristymiseen, mutta toisin kävi. Tänä vuonna ylitetään 9 miljardin raja. TeliaSoneran ja Nokian omistajat saavat yli 1,6 miljardia euroa, Fortumin 980 miljoonaa. Neljänneksi anteliain onkin sitten jo UPM-Kymmene. Duunareille se jakaa monoa, omistajille hilloa.

Kaikkiaan yhtiöiden osakkailleen maksamien osinkojen määrä kahdeksankertaistui vuosikymmenessä. Laman jälkeen ja uuden nousukauden käynnistyttyä vuonna 1996 osinkoja maksettiin juuri ja juuri yli miljardi euroa. Viime vuonna ensimmäisen kerran osingoista yli puolet maksettiin ulkomaille.

Ennätykset rikki
myös ensi vuonna

Mikään ei anna aihetta epäillä, etteikö ensi vuonna oltaisi taas uusien ennätysten äärellä. Kaikkiaan 3 600 ihmisen irtisanominen tuotti pörssirikkaille viime viikon mustana keskiviikkona jättipotin muutamassa tunnissa. Potkuista kerrottiin aamulla ja iltapäivällä UPM:n osake oli noussut jo 5,5 prosenttia. STT:n analyysin mukaan ”sijoittajat innostuivat ylikapasiteetin purkamisesta, mikä auttaa kääntämään yhtiön laskevan kannattavuuden jälleen nousuun.”

M-realin kurssi nousi keskiviikon aikana 7,3 prosenttia ja StoraEnson 5,3 prosenttia.

Viikossa UPM:n kurssinousu oli jo yli 15 prosenttia. Osakkeen arvo nousi lähes 2,50 euroa.

Viime vuonna ansioiltaan miljonääriluokkaan siirtyneelle UPM:n toimitusjohtajalle Jussi Pesoselle potkusavotta oli tuottoisa juttu. Hänen palkkansa, palkkionsa ja luontoisetunsa ylittivät viime vuonna niukasti miljoonan euron rajan nousten 1 012 000:een. Edellisenä vuonna hänen palkkansa oli 665 000 euroa, joten kuoppakorotukseksi muodostui 350 000 euroa.

Pesosen 20 000 UPM-osakkeen arvo nousi päivässä lähes 40 000 eurolla. Se on sattumoisin samaa luokkaa kuin paperityöntekijän keskimääräinen vuosiansio. Miljonääri-Jussi Pesonen sai viime vuonna yksin palkkaa yhtä paljon kuin 24 paperiduunaria. Pelkästään hänen viime vuoden palkankorotuksellaan maksaisi kahdeksan paperimiehen ja -naisen palkan koko vuoden ajan.

Muutosturvana
kahden vuoden palkka

Jos Pesoselle kävisi yhtä huonosti kuin esimerkiksi kaikille Voikkaan tehtaan työntekijöille eli hän saisi potkut, niin muutosturvaa kuitenkin riittäisi. Ensin tulisi puolen vuoden irtisanomisajan palkka, nykytasolla puoli miljoonaa euroa. Ja sen päälle vielä kahden vuoden palkka.

Potkuista päättäneen UPM:n hallituksen puheenjohtajan Vesa Vainion palkkio oli viime vuonna 160 000 euroa (lähes neljän paperityöläisen vuosiansio) ja varapuheenjohtajien Jorma Ollilan ja Berndt Brunowin 110 000 euroa (vain alle kolmen duunarin palkka). Hallituksen jäsenet, mm. presidentti Martti Ahtisaari saivat tyytyä kaksinkertaiseen työläisen palkkaan, 85 000 euroon vuodessa.

UPM:n hallituksella oli viime vuonna yhdeksän kokousta. Vesa Vainio sai jokaisesta kokouksesta 17 777 euroa, varapuheenjohtajat reilut 12 000 euroa, mutta rivijäsenet eivät edes kymppitonnia.

Huippujohtajien tupo-ratkaisut viime vuosina eivät ole noudattaneet varsinaisesti EK:n ajamaa linjaa. Palkat tuppaavat nousemaan jopa kymmeniä prosentteja vuodessa. Niin myös UPM-kymmenessä. Jussi Pesosen kuukausipalkka viime vuonna oli 83 000 euroa. Hänen edeltäjänsä Juha Niemelän kuukausipalkka vuonna 2001 oli runsaat 70 000 euroa. Silloin se nousi edellisestä vuodesta 66 prosenttia.