Pysyvä karenssi odottaa työttömiä

Toivottomat tapaukset
puhdistetaan kortistoista

(Kansan Uutisten Viikkolehti 11.11. 2005)

Työttömien järjestön puheenjohtajalla Lea Karjalaisella on ollut kiireinen viikko. Hän on käynyt eduskunnassa kolmessa valiokunnassa kertomassa, että aktivoinnin nimissä tuhannet työttömät pudotetaan työmarkkinatuelta toimeentulotuelle. Siis lopullisesti ulos työttömyysturvan piiristä.

KAI HIRVASNORO

Perustuslain 15. pykälä, ote: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Hallituksen esitys 164 / 2005, ote: Työttömän, joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 työttömyyspäivältä, oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen lakkautettaisiin työhaluttomuutta osoittavan menettelyn johdosta toistaiseksi. Työhaluttomuutta osoittava menettely johtaisi vastaavasti työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen, kun työttömälle on maksettu työmarkkinatukea vähintään 180 työttömyyspäivältä ja sitä ennen enimmäisaika työttömyyspäivärahaa.

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen on tällä viikolla käynyt eduskunnassa kertomassa kahdelle valiokunnalle oman tulkintansa lakitekstien välisestä ristiriidasta. Tänään hän tekee sen vielä kolmannessa. Hänen viestinsä on, että hallituksen esitys työvoimapalvelulain muuttamiseksi on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Vaikka lain tarkoitus on lisätä pitkään työmarkkinatuella eläneiden aktivointia, merkitsee se käytännössä myös sitä, että moni työtön menettää tämän jälkeen työttömän statuksen ja putoaa pelkän toimeentulotuen varaan.

Kun työtön kerran menettää oikeutensa työmarkkinatukeen, hänellä on edessään käytännössä pysyvä karenssi. Oikeuden työmarkkinatukeen saa takaisin vasta sen jälkeen, kun on ollut työssä tai osallistunut työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen vähintään viiden kuukauden ajan. Nyky-Suomessa viiden kuukauden paluuehdon täyttäminen on liki mahdotonta.

– Tällä pysyvällä karenssilla ihmiseltä viedään työttömän status, Lea Karjalainen painottaa.

– Meistä tämä on ristiriidassa perustuslain kanssa.

– Tässä tulee olemaan iso ryhmä, joka putoaa lopullisesti ulos työttömyysturvalta, hän sanoo.

Pysyvältä tuelta
kuukausien jonoon

Ja mitä se sitten merkitsee?

Työmarkkinatuki on pieni, mutta säännöllinen tulo. Se on 23,24 euroa päivässä viitenä päivänä viikossa. Miinus verot tietysti.

Toimeentulotukea saa pahimmillaan jonottaa kuukausia. Odotusaikana nousee konkreettiseksi kysymykseksi, että mistä saa ruokaa.

Sitä paitsi toimeentulotuessakin on leikkuri. Sitä voidaan alentaa, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. TVY:n suorittaman nopean kyselyn perusteella leikkuria käytetään täydellä teholla nuoriin miehiin, mutta harkitummin yksinhuoltajiin ja perheellisiin.

Uuden lain niin kuin aiempien aktivointienkin hyvänä tarkoituksena on patistaa työikäiset ja -kykyiset takaisin työelämään vaikka väkisin. Sen ohella huutolaispojan asemaan on kuitenkin joutumassa joukko ihmisiä, jotka eivät enää ole työkykyisiä eivätkä työnantajien nykyisten vaatimusten perusteella työikäisiäkään.

Työttömiä huolettaa myös se, mitä tarkoittaa toimeentulotukilain muutoksen kohta, jonka mukaan tulot ja varat otetaan huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä. Joutuvatko ihmiset jatkossa muuttamaan omaisuuttaan rahaksi ennen kuin saavat sosiaalitoimistosta mitään väliaikaisessakin hädässä?

Edelleen ensi vuonna eri työvoimapoliittiset tuet muuttuvat ja kaikista tulee palkkatukia. Nykyisestä yhdistelmätuesta tulee korkein korotettu palkkatuki. Se ei kerrytä työssäoloehtoa koko ajalta toisin kuin muut tukimuodot. Lea Karjalaisen mielestä kyseessä on selvä vääryys.Vapaaehtoistoimintahyväksytään aktiivisuudeksi

– Toimenpidepaikkoja ei ole riittävästi ja koska työmarkkinatuelta putoaville tulee viiden kuukauden paluuehto, niin olemme esittäneet ministeriölle, että vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin järjestöissä katsottaisiin myös aktiivitoimenpiteeksi. Se onneksi saadaan kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lakiin, Karjalainen kertoo siitä, että on järjestöjen kannanotoilla vaikutustakin.

Lea Karjalaisen mukaan on selvää, että lailla tähdätään pitkäaikaistyöttöminä olevien nuorehkojen miesten aktivointiin.

– Kyllä minä tiedän, mikä on kohderyhmä emmekä me sitä vastusta. Lain henki on ihan hyvä, mutta tässä syntyy myös väliinputoajia. He ovat niitä, joiden työkyky on olennaisesti alentunut, joiden työttömyys on kestänyt pitkään ja joiden ammattia ei enää ole olemassa. He elävät työmarkkinatuella tavallaan kansalaispalkalla. Vanhemmat työttömät ovat niitä, jotka tästä kärsivät.

Työttömän statuksen ovat menettämässä 1990-luvun alussa työttömiksi jääneet laman uhrit. Heistä vajaat 4 000 päästettiin viime vuonna eläkkeelle, mutta kyseessä oli kertalaki, jonka uusimista ei ole luvattu. Tuhannet laman uhrit ovat edelleen työttöminä ja suuri osa heistä on päälle päätteeksi joutumassa toimeentulotukiluukulle.

Syyllistämisen
vivahteita

Pitkäaikaistyöttömiä on ryhdytty kutsumaan työttömyyden kovaksi ytimeksi. Stakesin tutkijat Vappu Karjalainen ja Tuukka Lahti pitävät ilmaisua kovin huolettomana. Se kuvaa hallinnon pettymystä siihen, että kaikista toimenpiteistä huolimatta Suomessa säilyy sitkeästi työelämän kilpailussa huonosti menestynyt joukko.

– Ilmaisu ”kova ydin” kääntää katseen ihmisiin, jotka eivät yhteiskunnan hyviksi tarkoittamista toimenpiteistä huolimatta pääse eroon työttömyydestään. Katseessa on ihmettelyn, jopa syyllistämisen vivahteita, he kirjoittavat teoksessa Toinen tieto (Stakes).

Hallinnon oma
aktiivisuus romahti

Pitkäaikaistyöttömyys on monen asian summa, mutta ei johdu pelkästään työttömien passiivisuudesta. Hallinnon piikkiin menee se, että työhönosoitukset ovat suorastaan romahtaneet 1990-luvun puolivälin jälkeen eli varsinaisen laman päätyttyä. Vuonna 1995 osoituksia oli noin 200 000 ja vuonna 2003 enää 42 000. Aktivointiohjelmiin osallistuneita oli vuonna 1997 keskimäärin 125 000 henkilöä, mutta tänä vuonna enää 87 350 henkilöä.

– Työvoimapalvelut ovat alkaneet mennä vähän sille linjalle, että asiakkaan pitää olla itse todella aktiivinen. Kyllä tämä osoittaa, että työhallinnossa on jotain pielessä. Meidän esityksemme on aina ollut se, että työttömyys pitäisi katkaista heti alussa eikä antaa ihmisten valua pitkäaikaistyöttömyyteen, muistuttaa Karjalainen.

Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana on kadonnut miltei kokonaan keskustelusta. Sen paikan on ottanut työvoimapula. Onko työttömyys nyt kuitattu ratkaistuksi ja jäljelle jääneet työttömät leimattu luusereiksi, joille ei voi mitään?

– Se on totta. Viranomaisten valtavirta ajattelee juuri näin.

Työvoimatoimistoissa oli syyskuussa 257 500 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja kuun lopussa oli 24 700. Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 55 100. Työttömyyseläkkeen saajia oli 46 800.

– Kyllä Vanhasen hallitus pääsee tavoitteeseensa tämän uuden työvoimapalvelulain myötä, kun se vaikea 50-60 -vuotias porukka putoaa pysyvään karenssiin. En usko, että he ovat enää sen jälkeen työnhakijoita, kun he joutuvat sosiaalitoimiston luukulle. Tällä puhdistetaan kortistoista se ikääntynyt porukka, joiden työkyky on alentunut liikaa, Lea Karjalainen sanoo.