Köyhimpien ostovoima alentunut vuodesta 1990
EU:n köyhyysrajalle
matkaa 150 euroa
(Kansan Uutisten Viikkolehti 28.10. 2005)
Fortumin optioilla pienituloisimmat suomalaiset voitaisiin nostaa vuodeksi edes köyhyysrajalle. Nyt toimeentulotuki on 150 euroa kuukaudessa sen rajan alapuolella. Tyypillisellä suomalaisella köyhällä on päivittäisiin menoihin käytettävissä 11 euroa.
KAI HIRVASNORO
1990-luvun suuri lama päättyi yli kymmenen vuotta sitten ja nyt Suomi on rikkaampi kuin koskaan.
Paitsi, että kaikkein huono-osaisimpien lama on jatkunut koko ajan ja jatkuu aina vaan. Lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna köyhät ovat entistäkin köyhempiä. Toimeentulotuen ostovoima on nyt 30 euroa kuukaudessa alempi kuin vuonna 1990.
Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta esitteli tuoreen tutkimuksen työttömien ihmisoikeuspäivillä Järvenpäässä. Hän huomautti, että laman jälkeen Suomen bruttokansantuote on kasvanut yli 40 miljardia euroa. Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta köyhyys on jäänyt pysyväksi.
Köyhät ovat köyhtyneet poliittisten valintojen ja päätösten seurauksena, eivät sattumalta.
Veli-Matti Ritakallio sanoi, että näin on käynyt, koska vallitseva poliittinen johtoajatus on tehdä työnteosta kannattavaa kaikissa olosuhteissa ja pienilläkin palkkatuloilla. Tämän takia esimerkiksi pienimmän työttömyysturvan, työmarkkinatuen, indeksikorotuksia on jäädytetty monta kertaa, jotta työttömyys ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan ilman indeksijäädytyksiä työmarkkinatuki olisi 31,50 euroa päivässä. Nyt se on 23,24 euroa.
Vielä takavuosina eduskunnassa kiistettiin usein se, että köyhät olisivat köyhtyneet absoluuttisesti, siis ihan oikeasti. Oikeisto halusi nähdä köyhtymisen suhteellisena ilmiönä, siis niin, että köyhien tulot ovat kasvaneet vain hitaammin kuin muiden. Ritakallio iski nyt ensimmäisen kerran todelliset luvut pöytään: Köyhillä on nyt vähemmän rahaa kuin laman kynnyksellä.
Rikkaat rikastuivat,
köyhät köyhtyivät
Köyhien köyhtyminen on tapahtunut samaan aikaan, kun rikkaat ovat rikastuneet ennennäkemättömällä tavalla. Viikkolehti kertoi noin vuosi sitten tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen rikkaimman kymmenyksen tulot kasvoivat vuonna 1990 - 2002 noin 44 prosenttia. Suurituloisimman prosentin, noin 50 000 suomalaisen tulot kasvoivat samaan aikaan 122 prosentilla.
Alimmilla tuloilla eläviä on Ritakallion mukaan noin 250 000. Heidän ongelmansa on nimenomaan vähimmäisturvan tason leikkautuminen.
– Verrattuna kansantalouden kehitykseen vastaavalla ajalla on leikkautuminen ollut hämmästyttävää, sanoi Ritakallio.
Suomalainen toimeentulotuki on tänä vuonna 150 euroa kuukaudessa pienempi kuin EU:n virallinen köyhyysraja. Neljännesmiljoonan suomalaisen nostaminen edes köyhyysrajalle maksaisi suunnilleen saman verran kuin Fortumin 350 ”avainhenkilön” optioiden arvoksi on laskettu, noin 450 miljoonaa euroa, Järvenpäässä laskettiin.
Yksin asuvalla toimeentulotuki on asumiskulujen jälkeen 360 euroa kuukaudessa.
Toimeentulotuki on ollut virallisen köyhyysrajan tasolla viimeksi vuonna 1996. Sen jälkeen ero on yhtä vuotta lukuunottamatta kasvanut jatkuvasti.
Veli-Matti Ritakallio korosti, että köyhien ihmisten lukumäärä on lievästi alentunut vuodesta 1995. Mutta ne jotka ovat köyhiä, ovat sitä entistä syvemmin.
Elämiseen jää
11 euroa päivässä
– Tyypillisellä suomalaisella köyhällä on rahaa päivittäisiin menoihinsa noin 11 euroa, kun asumiskulut on maksettu. Tällä summalla pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan samoin kuin pitkäaikaistyöttömän pitää selvitä ravintomenojen lisäksi erinäisistä hankinnoista ja maksuista sekä sosiaalisesta osallistumisesta. 11 euron pitää riittää ruokaan, terveydenhoitoon, siisteyteen, vaatteisiin, kodin hankintoihin, viestimiin, liikkumiseen, harrastuksiin, nautintoihin, vapaa-aikaan, pääsymaksuihin, juhlapäiviin...
Ritakallio muistutti, että köyhyys käy myös kalliiksi. Ilman lehteä ja nykyään internetiä hintaseuranta on vaikeaa. Marketteihin on vaikea päästä ilman autoa. Hamstraamiseen ei ole varaa silloin, kun jotain myydään halvalla.
– Käytännössä köyhän kohtalo on ostaa lähikaupasta päivän tai parin tarpeeseen pienet annokset. Yksikköhinnat tulevat tällä tavoin kaikkein kalleimmiksi.
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella tehdään viisivuosittain väestökyselyjä, joissa sadat ihmiset ovat kertoneet, mitä köyhyys arjessa merkitsee. 40-vuotias pitkäaikaistyötön luonnehti köyhyyttä näin:”Ei ole rahaa edes ruokaan”Köyhyys on yksinkertaisimmillaan sitä, ettei ole aina rahaa edes ruokaan, laskujen erääntymisiä, huomautuksia ja sitä kautta huomautusmaksuja, vippejä ja lainoja tuttavilta. Kun saa sitten rahaa, se onkin jo mennyt. Ja kierre jatkuu. Entäpä kun on keskittäydyttävä siihen että mistä tämän päivän ruoan saa, et siis oikein voi kiinnostua silloin mistään muusta ja joudut pummaamaan tuttaviltasi, jos sellaisia vielä on, kuitenkin häpeää turhia almuja siinä uskossa, että tulevaisuudessa menee paremmin."
Normien mukaan 11 euron toimeentulotuesta puolet kuluu ruokaan. Muuhun elämiseen jää 5,5 euroa. Asumisen, siisteyden, viestintäkulujen ja liikennemenojen jälkeen varsinaiseen nykyaikaiseen elämään jää 2,5 euroa päivässä. Sillä vietetään vapaa-aikaa ja juhlistetaan esimerkiksi syntymäpäiviä tai joulua.
Veli-Matti Ritakallion mukaan sanoittajavirtuoosi Juha Vainio oli oikeassa riimitellessään, että köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus.
Nykyisessä yhteiskunnassa on köyhän lapsilla oltava yhtälailla kännykkä, tietokone, leffat, hampurilaiset ja OK vaatteet, kirjoitti 38-vuotias yksinhuoltajanainen.
Aika puuttua
tulonjakoon
Veli-Matti Ritakallion mukaan tulonjakoon on jo aika puuttua. Viimesijaista sosiaaliturvaa on nostettava kohtuulliseksi ja niin, että ensisijainen turva on parempi kuin viimesijainen. Samalla viimesijaisenkin on oltava ihmisarvon turvaava.
Ritakallion ratkaisu on lopettaa vähimmäisturvan verottaminen. Esimerkiksi yksin asuva henkilö saa pääkaupunkiseudulla työmarkkinatukea 500 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käteen jää noin 400 euroa. Vuokra on 300 euroa, johon hän saa asumistukea 240 euroa. Työmarkkinatuesta ja asumistuesta hänelle jää kuukaudessa käteen 640 euroa. Jos tuloa ei olisi verotettu, hän olisi yltänyt lähelle EU:n virallista köyhyysrajaa, joka on 750 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen.
– Pidän merkillisenä, että kunnat ensin verottavat työmarkkinatukea ja sitten palauttavat verottamaansa osuutta toimeentulotukena. Tästä aiheutuu turhaa hallinnointia, joka synnyttää suuria menoja yhteiskunnalle ja tuottaa sosiaaliturvaan tehottomuutta. Onko virallisen köyhyysrajan alapuolelle jäävien tulojen verottamisessa ylipäänsä mieltä? Ritakallio kysyy.
Veli-Matti Ritakallio tietää, että hänen ehdotustaan tullaan arvostelemaan yksityiskohtaisen rahoitussuunnitelman puuttumisesta.
– Vastaukseni tähän on, että puututaan piirun verran viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen tulonjaon eriarvoistumiseen, niin asia on hoidettu.
Köyhyys on jo
sorrettuna elämistä
Sosiaaliturva-lehden järjestämässä seminaarissa syyskuun lopussa puhunut Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo korosti, että köyhyydessä on kysymys sosiaalisesta konfliktista.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana ansiotaso on kohonnut neljänneksen, mutta esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on alentunut kolmella prosentilla. Myös muu perusturva on jäänyt rajusti jälkeen ansiotason kehityksestä. Samaan aikaan verotusta on alennettu voimakkaasti, mikä kertoo intressien eriytymisestä. Hyvin toimeentulevat eivät halua jakaa riskejä huono-osaisten kanssa siinä määrin kuin aiemmin.
– Käytännössä tämä näkyy huono-osaisille suunnattujen palveluiden aliresursointina. Räikein esimerkki on se, että Espoossa eli yhdessä Suomen rikkaimmassa kaupungissa kaupungin köyhimmät ihmiset ovat jo pitkään joutuneet jonottamaan toimeentulotukea jopa kaksi kuukautta. Köyhyys ei ole Suomessa enää vain kehnoja elinoloja, vaan myös alistetussa asemassa ja sorrettuna elämistä, Hiilamo sanoi.
Työttömien ihmisoikeuspäivät järjestettiin nyt jo 12. kerran.
Kirkon yhteiskuntatyön sihteerin Ilkka Sipiläisen mukaan kyse on nimenomaan ihmisoikeuksista.
– Tuntuu, että yhteiskunta pyörii niin kovaa, että se heittää joitakin ihmisiä ulos. Ihmiset voivat väsyä siihen liikkeeseen, jos liikkeellä ei ole mieltä eikä suuntaa, vaan se tapahtuu vain tehostamisen takia.
Ihmisoikeuspäivien tämänvuotinen teema oli ”Seis yhteiskunta – Tahdomme sisään.”
TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen sanoi teeman tulleen siitä, että ensi vuonna voimaan tulee uusia työttömien etuuksia muuttavia lakeja. Työttömyysturvaan tulee uusia määräaikaisuuksia. Työmarkkinatuen enimmäiskeston jälkeen jäljelle jää enää toimeentulotuki. Työttömiltä viedään lopuksi vielä työttömän statuskin.
matkaa 150 euroa
(Kansan Uutisten Viikkolehti 28.10. 2005)
Fortumin optioilla pienituloisimmat suomalaiset voitaisiin nostaa vuodeksi edes köyhyysrajalle. Nyt toimeentulotuki on 150 euroa kuukaudessa sen rajan alapuolella. Tyypillisellä suomalaisella köyhällä on päivittäisiin menoihin käytettävissä 11 euroa.
KAI HIRVASNORO
1990-luvun suuri lama päättyi yli kymmenen vuotta sitten ja nyt Suomi on rikkaampi kuin koskaan.
Paitsi, että kaikkein huono-osaisimpien lama on jatkunut koko ajan ja jatkuu aina vaan. Lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna köyhät ovat entistäkin köyhempiä. Toimeentulotuen ostovoima on nyt 30 euroa kuukaudessa alempi kuin vuonna 1990.
Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta esitteli tuoreen tutkimuksen työttömien ihmisoikeuspäivillä Järvenpäässä. Hän huomautti, että laman jälkeen Suomen bruttokansantuote on kasvanut yli 40 miljardia euroa. Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta köyhyys on jäänyt pysyväksi.
Köyhät ovat köyhtyneet poliittisten valintojen ja päätösten seurauksena, eivät sattumalta.
Veli-Matti Ritakallio sanoi, että näin on käynyt, koska vallitseva poliittinen johtoajatus on tehdä työnteosta kannattavaa kaikissa olosuhteissa ja pienilläkin palkkatuloilla. Tämän takia esimerkiksi pienimmän työttömyysturvan, työmarkkinatuen, indeksikorotuksia on jäädytetty monta kertaa, jotta työttömyys ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan ilman indeksijäädytyksiä työmarkkinatuki olisi 31,50 euroa päivässä. Nyt se on 23,24 euroa.
Vielä takavuosina eduskunnassa kiistettiin usein se, että köyhät olisivat köyhtyneet absoluuttisesti, siis ihan oikeasti. Oikeisto halusi nähdä köyhtymisen suhteellisena ilmiönä, siis niin, että köyhien tulot ovat kasvaneet vain hitaammin kuin muiden. Ritakallio iski nyt ensimmäisen kerran todelliset luvut pöytään: Köyhillä on nyt vähemmän rahaa kuin laman kynnyksellä.
Rikkaat rikastuivat,
köyhät köyhtyivät
Köyhien köyhtyminen on tapahtunut samaan aikaan, kun rikkaat ovat rikastuneet ennennäkemättömällä tavalla. Viikkolehti kertoi noin vuosi sitten tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen rikkaimman kymmenyksen tulot kasvoivat vuonna 1990 - 2002 noin 44 prosenttia. Suurituloisimman prosentin, noin 50 000 suomalaisen tulot kasvoivat samaan aikaan 122 prosentilla.
Alimmilla tuloilla eläviä on Ritakallion mukaan noin 250 000. Heidän ongelmansa on nimenomaan vähimmäisturvan tason leikkautuminen.
– Verrattuna kansantalouden kehitykseen vastaavalla ajalla on leikkautuminen ollut hämmästyttävää, sanoi Ritakallio.
Suomalainen toimeentulotuki on tänä vuonna 150 euroa kuukaudessa pienempi kuin EU:n virallinen köyhyysraja. Neljännesmiljoonan suomalaisen nostaminen edes köyhyysrajalle maksaisi suunnilleen saman verran kuin Fortumin 350 ”avainhenkilön” optioiden arvoksi on laskettu, noin 450 miljoonaa euroa, Järvenpäässä laskettiin.
Yksin asuvalla toimeentulotuki on asumiskulujen jälkeen 360 euroa kuukaudessa.
Toimeentulotuki on ollut virallisen köyhyysrajan tasolla viimeksi vuonna 1996. Sen jälkeen ero on yhtä vuotta lukuunottamatta kasvanut jatkuvasti.
Veli-Matti Ritakallio korosti, että köyhien ihmisten lukumäärä on lievästi alentunut vuodesta 1995. Mutta ne jotka ovat köyhiä, ovat sitä entistä syvemmin.
Elämiseen jää
11 euroa päivässä
– Tyypillisellä suomalaisella köyhällä on rahaa päivittäisiin menoihinsa noin 11 euroa, kun asumiskulut on maksettu. Tällä summalla pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan samoin kuin pitkäaikaistyöttömän pitää selvitä ravintomenojen lisäksi erinäisistä hankinnoista ja maksuista sekä sosiaalisesta osallistumisesta. 11 euron pitää riittää ruokaan, terveydenhoitoon, siisteyteen, vaatteisiin, kodin hankintoihin, viestimiin, liikkumiseen, harrastuksiin, nautintoihin, vapaa-aikaan, pääsymaksuihin, juhlapäiviin...
Ritakallio muistutti, että köyhyys käy myös kalliiksi. Ilman lehteä ja nykyään internetiä hintaseuranta on vaikeaa. Marketteihin on vaikea päästä ilman autoa. Hamstraamiseen ei ole varaa silloin, kun jotain myydään halvalla.
– Käytännössä köyhän kohtalo on ostaa lähikaupasta päivän tai parin tarpeeseen pienet annokset. Yksikköhinnat tulevat tällä tavoin kaikkein kalleimmiksi.
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella tehdään viisivuosittain väestökyselyjä, joissa sadat ihmiset ovat kertoneet, mitä köyhyys arjessa merkitsee. 40-vuotias pitkäaikaistyötön luonnehti köyhyyttä näin:”Ei ole rahaa edes ruokaan”Köyhyys on yksinkertaisimmillaan sitä, ettei ole aina rahaa edes ruokaan, laskujen erääntymisiä, huomautuksia ja sitä kautta huomautusmaksuja, vippejä ja lainoja tuttavilta. Kun saa sitten rahaa, se onkin jo mennyt. Ja kierre jatkuu. Entäpä kun on keskittäydyttävä siihen että mistä tämän päivän ruoan saa, et siis oikein voi kiinnostua silloin mistään muusta ja joudut pummaamaan tuttaviltasi, jos sellaisia vielä on, kuitenkin häpeää turhia almuja siinä uskossa, että tulevaisuudessa menee paremmin."
Normien mukaan 11 euron toimeentulotuesta puolet kuluu ruokaan. Muuhun elämiseen jää 5,5 euroa. Asumisen, siisteyden, viestintäkulujen ja liikennemenojen jälkeen varsinaiseen nykyaikaiseen elämään jää 2,5 euroa päivässä. Sillä vietetään vapaa-aikaa ja juhlistetaan esimerkiksi syntymäpäiviä tai joulua.
Veli-Matti Ritakallion mukaan sanoittajavirtuoosi Juha Vainio oli oikeassa riimitellessään, että köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus.
Nykyisessä yhteiskunnassa on köyhän lapsilla oltava yhtälailla kännykkä, tietokone, leffat, hampurilaiset ja OK vaatteet, kirjoitti 38-vuotias yksinhuoltajanainen.
Aika puuttua
tulonjakoon
Veli-Matti Ritakallion mukaan tulonjakoon on jo aika puuttua. Viimesijaista sosiaaliturvaa on nostettava kohtuulliseksi ja niin, että ensisijainen turva on parempi kuin viimesijainen. Samalla viimesijaisenkin on oltava ihmisarvon turvaava.
Ritakallion ratkaisu on lopettaa vähimmäisturvan verottaminen. Esimerkiksi yksin asuva henkilö saa pääkaupunkiseudulla työmarkkinatukea 500 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käteen jää noin 400 euroa. Vuokra on 300 euroa, johon hän saa asumistukea 240 euroa. Työmarkkinatuesta ja asumistuesta hänelle jää kuukaudessa käteen 640 euroa. Jos tuloa ei olisi verotettu, hän olisi yltänyt lähelle EU:n virallista köyhyysrajaa, joka on 750 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen.
– Pidän merkillisenä, että kunnat ensin verottavat työmarkkinatukea ja sitten palauttavat verottamaansa osuutta toimeentulotukena. Tästä aiheutuu turhaa hallinnointia, joka synnyttää suuria menoja yhteiskunnalle ja tuottaa sosiaaliturvaan tehottomuutta. Onko virallisen köyhyysrajan alapuolelle jäävien tulojen verottamisessa ylipäänsä mieltä? Ritakallio kysyy.
Veli-Matti Ritakallio tietää, että hänen ehdotustaan tullaan arvostelemaan yksityiskohtaisen rahoitussuunnitelman puuttumisesta.
– Vastaukseni tähän on, että puututaan piirun verran viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen tulonjaon eriarvoistumiseen, niin asia on hoidettu.
Köyhyys on jo
sorrettuna elämistä
Sosiaaliturva-lehden järjestämässä seminaarissa syyskuun lopussa puhunut Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo korosti, että köyhyydessä on kysymys sosiaalisesta konfliktista.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana ansiotaso on kohonnut neljänneksen, mutta esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on alentunut kolmella prosentilla. Myös muu perusturva on jäänyt rajusti jälkeen ansiotason kehityksestä. Samaan aikaan verotusta on alennettu voimakkaasti, mikä kertoo intressien eriytymisestä. Hyvin toimeentulevat eivät halua jakaa riskejä huono-osaisten kanssa siinä määrin kuin aiemmin.
– Käytännössä tämä näkyy huono-osaisille suunnattujen palveluiden aliresursointina. Räikein esimerkki on se, että Espoossa eli yhdessä Suomen rikkaimmassa kaupungissa kaupungin köyhimmät ihmiset ovat jo pitkään joutuneet jonottamaan toimeentulotukea jopa kaksi kuukautta. Köyhyys ei ole Suomessa enää vain kehnoja elinoloja, vaan myös alistetussa asemassa ja sorrettuna elämistä, Hiilamo sanoi.
Työttömien ihmisoikeuspäivät järjestettiin nyt jo 12. kerran.
Kirkon yhteiskuntatyön sihteerin Ilkka Sipiläisen mukaan kyse on nimenomaan ihmisoikeuksista.
– Tuntuu, että yhteiskunta pyörii niin kovaa, että se heittää joitakin ihmisiä ulos. Ihmiset voivat väsyä siihen liikkeeseen, jos liikkeellä ei ole mieltä eikä suuntaa, vaan se tapahtuu vain tehostamisen takia.
Ihmisoikeuspäivien tämänvuotinen teema oli ”Seis yhteiskunta – Tahdomme sisään.”
TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen sanoi teeman tulleen siitä, että ensi vuonna voimaan tulee uusia työttömien etuuksia muuttavia lakeja. Työttömyysturvaan tulee uusia määräaikaisuuksia. Työmarkkinatuen enimmäiskeston jälkeen jäljelle jää enää toimeentulotuki. Työttömiltä viedään lopuksi vielä työttömän statuskin.
posted by Kai Hirvasnoro at 1:51 ip.
13 Comments:
Itse olen jättänyt surutta maksamatta esimerkiksi kaikki terveyskeskusmaksut ja aion niin tehdäkin, koska Valtio haluaa ryöstää loputkin oikeudet köyhiltä ja sairailta.
Viis luottotiedoista, viis ulosotoista, perintäfirmoista ja muista saatanan nylkyreistä..roskiin menee joka lappu ja niin kauan en välitä ennenkuin Valtio alkaa kantaa myös vastuunsa siitä, että yrittävät orjatyöllistää meitä monesti hyvinkoulutettuja ihmisiä ehdoilla, jotka nimensä mukaisesti vastaavat orjatyötä samalla Valtion edustajien nostellessa palkkojaan.
Köyhille yritetään tehdä kaikki sellaiseksi, että siihen liittyy jokin loukkumainen asia.Oma auto ei ole mahdollinen kustannusten takia ja joukkoliikenne on yhtä kallista mikä on aivan järjetöntä.
Orjatyö on loukku myös.Mikäli et suostu orjaksi niin et ole edes työtön omavaltainen vaan sossun ehdoton orja.
Kiitos vain poliittisille päättäjille, että niinkö paljon vihaatte omaa kansaanne, että liki hengiltä ajetaan ihmisiä?Heikoimmat eivät edes jaksa ja se kaiketi onkin tarkoitus.Itse aion jaksaa ja lyödä kapuloita rattaisiin, aiheuttaa harmia joka ikiseen asiaan mikä liittyy ihmisarvon alentamiseen.
Lopetin jo vuosia sitten tuon rehellisen työttömän leikkimisen, olen samalla pudonnut koko työttömyysturvan ulkopuolelle. Sen verran olen katsonut ettei tämä ihana suomi niminen yhteiskunta pääse meikäläisestä ihan halvalla.
Nykyiset toimeentulon lähteet ovat sellaiset että se tuntuu tämän paskan maan rahallisissa piireissä ennen pitkää jonkin verran. Ja minä en ole ainoa ketä näitä puuhailee.
Pitkällä tähtäimellä olisi halvempaa maksaa suosiolla se minimi sosiaaliturva ilman kikkailua. Voisi Suomi pysyä hieman rauhallisempana..
Mutta käy se näinkin, kenties juuri sinä tai perheesi olette seuraavia maksajia meikäläisen minimi euroille.
Voitko lähemmin kertoa noista toimeentulon lähteistä, jotka ennen pitkää tuntuvat maan rahapiireissä?
Sanotaanko näin...
-Penniäkään näistä tuloista ei makseta veroja
-Ja jos tässä julkisesti kertoisin miten asiat etenee meillä lintukodissa niin ilman näyttämistä et uskoisi..
Ja itsensä myymisestä tässä ei ole kyse.
"..Paitsi, että kaikkein huono-osaisimpien lama on jatkunut koko ajan ja jatkuu aina vaan. Lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna köyhät ovat entistäkin köyhempiä. Toimeentulotuen ostovoima on nyt 30 euroa kuukaudessa alempi kuin vuonna 1990."
Itse asiassa tilanne on vielä paljon pahempi. Kun verrataan markka-ajan loppua ja aivan euroajan alkua, köyhän ostovoima on laskenut paljon enemmän. Nimenomaan edullisen ruuan prosentuaaliset korotukset ovat olleet kaikkein suurimmat.
Ettekö muista miten tarjousirtoperunaa sai markka-ajan lopussa 90 penniä kilo (16 senttiä kilo) nyt siinä 50-70 senttiä kilo. Pikkuhillomunkit maksoivat saman 90 penniä kappale, nyt mm. Lidlissä samaisia munkkeja myydään 89 sentin kappalehintaan!!! Irtolihapiirakka maksoi juuri tänään CM:ssä joka on sentään iso kauppa 1,50 euroa, markka-ajan lopussa alle 5 markkaa.
Broilerin rintapaloja sai joka viikko tarjouksesta alle 20 markkaa kilo, nyt hinta on siinä 7-10 euroa kilo, ja tarjouksia hyvin harvoin. Suikalelihahan ei sitä rintaa ole. Naudan jauhelihaakin sai tarjouksesta lähes joka viikko alle 20 markkaa kilo, nyt hinta on kaksinkertaisesti kalliimpaa. Maito ja maitovalmisteet, leipä ym. leipomotuotteet, liha ja kala, kasvikset.. ym. ym, kaikki kallistuneet lähes tai yli kaksinkertaisiksi euroajan alusta.
Kun rahaa on noin 11 euroa käytössä päivittäin ja sillä pitäisi osataa kaksinkertaiseksi kallistunut ruoka ja päivittäistavarat, käydä parturissa joka vie ainakin päivän tulot, maksaa bussiliput, puhelin- ja laajakaistakulut sekä sanomalehti ja tv-lupa niin rahaa ei yksinkertaisesti jää edes vaatteisiin saati kesäloman viettoon, juhlapäiviin tai muuhun.
Köyhä ei saa 13 kuukauden palkkaa kesälomarahoineen, eikä itse asiassa saa edes viettää rauhassa kesälomaa jos on toimeentulotukiasiakas. Veronpalautuksesta tai lapsilisistä ei ole hyötyä. Ei saa kalliita vuokria vähentää verotuksessa tai saa muitakaan vähennyksiä. Ei vaikka tekisi matalapalkkatöitä, jos summa jää sen verran pieneksi että täytyy hakea tukea sossun luukulta.
Saan toimeentulotukea elämiseen runsas 300 euroa kuussa, joka kattaa kaiken muun paitsi kohtuullisen vuokran, vesimaksun ja sähkön. Se on se noin 11 euroa päivää kohden. Ennen tällä sai sentään kohtuu terveellisen ruuan ostettua, nyt ei enää sitäkään. Onneksi sain 50 eurolla pyörän, sillä julkisiin kulkuneuvoihin ei ole enää varaa. No monta nälkäpäiväähän tuo maksu teetti.
Tein tuossa välissä 4,5 tunnin osapäivätyötä ja sain palkan lisäksi soviteltua päivärahaa, koska tulot on niin pienet. Kokonaiset 50 euroa tuli rahaa enemmän kuin työttömänä kun palkka, sovitelut päiväraha ja asumistuki laskettiin yhteen ja annettiin toimeentulotuksea.
No selkäsairauden takia sain sairaslomaa, niin soviteltu päiväraha tiputettiin pois. Enhän ollut työkkärin mukaan käytettävissä töihin. Normaali työssäkäyvän sairasloma niin ei siinä palkassa häviä, mutta osapäiväinen ja köyhä niin siitäkin ryöstetään.
No vuosilomaakin tuli jonkin verran, mutta mitä helvettiä, työkkärille ei kelvannut että olen lomalla kun maksavat soviteltua päivärahaa, vaan piti olla käytettävissä ja etsiä sitä työtä loman ajan.
Koska tuli loma-ajan rahaa niin sossu jätti toimeentulotukea maksamatta muutamalta kuulta, kun sen rahan voi porrastaa. Eli plus-miinus nolla taaskin.
No tuli veronpalautusta, kokonaiset 200 euroa. Ja voi kuinka kivaa, sossu vähensi summan toimeentulotuesta ja porrasti sitä myös seuraavalta kuulta eli vähensi saman verran toimeentulotukea. Ei auta köyhän tilannetta mikään, vaikka töitä teet niin tulot on aivan samat.
Jos saa kokopäivätyön niin asumistuki poistuu ja saat taas suunnilleen saman kuin nyt toimeentulotukena osapäivätyön, sovitellun päivärahan ja asumistuen lisäksi.
Ajattelin kyllä että pikku hiljaa mitta on sen verran täynnä että teen kuten poliitikot ja alan toimimaan toisen moraalin mukaan. Romanikin sanoo että bisnes se on joka kannattaa ja samaan bisnekseen aion minäkin. penniäkään en tule veroja maksamaan tälle susiyhteiskunnalle joka ryöstää työtä tekevänkin köyhän persnahasta.
Kiitos arvokkaasta palautteesta Anonyymi. Kokemuksesi ovat niin kiinnostavia (siis karmaisevia), että ne olisi hyvä saada laajempaankin levitykseen.
Olisitko kiinnostanut antamaan haastattelun Kansan Uutisille siitä, miten tuolla 11 eurolla käytännössä eletään? Haastattelussa voit halutessasi esiintyä anonyymisti.
Jos olet yhtään kiinnostunut, niin ota yhteyttä minuun suoraan:
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
Kaikkea hyvää joka tapauksessa.
Se, että köyhiltä vedetään matto alta, vaikuttaa monella tavalla. Viesteissä henkilöt, jotka eivät suurin surminkaan olisi normaalioloissa varastaneet, ovat lähteneet sille tielle.
Itse ymmärrän heitä. En ole vielä joutunut varastamaan (en joudu tulemaan toimeen työttömyysturvan varassa, vaikka tulot pienet ovatkin), mutta olen nähnyt useitakin varkauksia ja väärinpunnituksia. Eipä ole tullut mieleenkään puuttua tilanteeseen. Näin, vaikka olen työskennellyt oikeuslaitoksen palveluksessa.
Olen työskennellyt myös työttömyysturvan parissa. Jo ennen vuoden 2006 alussa voimaan astunutta orjatyölakia olin kauhistunut siitä, miten työtöntä kohdellaan, vuoden 2006 lain ja sen soveltamistavan myötä tilanne on muuttunut kauhistuttavaksi.
Monenlainen mielivalta mielestäni alalla rehottaa. Kiljuin joskus työpaikalla, että työttömyysturvassa lain soveltaminen on lainkäytön irvikuvaa.
Merkillistä minusta oli se, että jotkut alalle tullessaan olivat yhtä kauhistuneita tilanteesta kuin minäkin, mutta ajan kanssa mieli muuttui. Näinkö se aivopesu sujui natsi-Saksassakin?
Hei Anonyymi (sinä viimeisin kommentaattori): Haluaisitko kertoa enemmän vuoden 2006 lain vaikutuksista? Jos haluat, että siitä kirjoitetaan KU:ssa, niin ota yhteyttä työpostiini
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
Lähetän lähipäivinä tekstiä aiheesta. Olisi todella hienoa, jos aiheesta saisi jutun.
T. Viimeisin kommentaattori
Itse asiassa vuoden 2006 lakiheikennys ei pahentanut tilannetta kovin paljoa.
Homma alkoi mennä puihin jo 2001, kun voimaan tuli Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka työvoimaviranomaiset katsoivat oikeuttavan ilmaistyön teettämisen. Kuntoutuksen nimissä tietysti.
Työvoiman "palvelukeskukset" taas ovat aivan oma lukunsa. Niihin on siivottu "tavallisista" työvoimatoimistoista viranomaisen aktiivisuutta vaativia asiakkaita.
Samalla tilastotkin ovat kaunistuneet "tavallisten" toimistojen kohdalla.
Oikeastaan ilmaistyön ujuttaminen systeemiin alkoi jo 1990-luvulla työmarkkinatukiharjoittelun merkeissä.
Työmarkkinatukilaki tuli voimaan joko vuoden 1995 tai 1996 alusta. Se sisälsi tietääkseni alusta lähtien työmarkkintukiharjoittelun mahdollisuuden.
Alussa työmarkkinatukiharjoittelu koski lähinnä vain nuoria, mutta kyllä vanhempiakin ilmaistyöstä pääsi nauttimaan.
Kyse on siis ollut pitkäaikaisesta totuttamisesta siihen, että maassa tehdään työtä ilman palkkaa.
Se on vaan niin, että kun paha saa pikkusormen, niin se vie kohta koko käden. Ja näinhän tässä taitaa olla käynyt.
Mikä siinä on että Turussa vähän väliä, aina kun järjestelmiä uusitaan toimeentulotukien käsittelyajat venyvät pitkiksi? Näin tapahtui muutamia vuosia sitten jolloin käsittelyajat järjestelmämuutosten johdosta venyivät jopa 2-3:een kuukauteen, ja tämän vuoden alusta taas kun etuuskäsittelyn tietojärjestelmiin lisättiin terveystoimen ja maahanmuuttajien asiat.
Käsittellyajat ovat nyt noin kahdesta kolmeen viikkoon jopa kuukauteen, ja ei ole kivaa kun muutenkin pennittömänä odottaa koska saisi rahaa vaippoihin, lastenruokiin ja vanhempienkin ruokaan. Jos työssäkäyvien palkat myöhästyisivät 2-3 viikkoa tai kokonaisen kuukauden niin aivan varmasti hyvin pian luotaisiin valitusten perusteella jokin järjestelmä joka korvaisi korkoina odottelun ja haitat.
Toimeentulotuki on vielä tärkeämpi työttömille perheille ja yksineläjille, koska sitä saavilla ei ole mitään säästössä ja kaikki raha menee elämiseen. Ilman muuta mahdollisimman pian pitäisi saada jokin korvausjärjestelmä jossa toimeentulotuen saaja saisi hyvitysmaksua mikäli käsittely venyy yli määrätyn 7 arkipäivän. Viikossa vaikka 20 euroa ylimääräistä stressin, kärsimyksen ja nälän takia.
Vaan eipä tällaisia päätöksiä tehdä tai saada läpi hallinnossa jota johtaa Vanhasen kaltainen mies jonka mukaan köyhyys ja nälkä eivät ole Suomessa minkäänlainen ongelma. Hyvinvoivien etuja nostetaan, köyhistä ei väliä.
Luulisia veroja maksaneena että niillä saataisiin toimiva sosiaaliturva varsinkin minimiperusetuuksilla kituuttaville, joilla ei ole aikaa odotella tai nälkäkuolema odottaa, mutta ei.
Sosiaalikeskuksen virkailijoita tästä ei tietenkään voi syyttää, vaan Turun sosiaalitoimen johtoa joka ei hanki lisää virkailijoita hoitamaan etuuskäsittelyä. 90-luvun lama-aikanakaan kun työttömiä oli paljon enemmän, ei ollut tällaisiä viivytyksiä, vaan toimeentulotukea sai jopa heti käynnin yhteydessä. Joten Aamuset paikallislehdessä ollut uusien hakemusten tulvasta johtuva syyn selitys ei pidä paikkansa.
Ja viivytys ei koske vain uusia toimeentulotukea vasta hakevia asiakkaita, vaan myös pidempään olleita toimeentulotuen tarvitsijoita, jotka lähettävät postitse etuuskäsittelyyn toimeentulotukihakemuksen tai tiputtavat sen suoraan sosiaalikeskuksen postilaatikosta.
Meillä ei ole aikaa odottaa kun ruoka ja muut pakolliset menot vaativat tämän minimituen saamista ajallaan. Nälkä ei selityksillä helpota, ei varsinkaan lasten.
Lähetä kommentti
<< Home