Varallisuusveron poisto ei ainoa lahja rikkaimmille

Myös tulovero alenee
eniten suurituloisilta

(Kansan Uutisten Viikkolehti 23.9. 2005)

Suurituloiset saavat vähintään 2 000 euron kevennyksen tuloverotukseensa. Pienituloiset eivät senttiäkään.



Kansanedustaja Iivo Polvi.

KAI HIRVASNORO

Eduskunnan budjettikeskustelun helmet löytyvät yleensä iltamyöhällä käytetyistä puheenvuoroista. Vasta kun tv-kamerat ovat sammuneet ja Ben Zyskowiczin masinoima säihkyvä debatti on päättynyt, päästään varsinaiseen asiaan, ruotimaan talousarviota pohjamutia myöten. Poliittisen teatterin varjossa puurtavat kansanedustajat ovat yleensä perehtyneet asioihin syvällisesti.

Mutta yhteenkään uutiseen ei tänäkään vuonna yltänyt se seikka, että varallisuusveron poistamisen lisäksi hallitus on räätälöinyt kaikkein suurituloisimmille ikioman tuloveromallin. Asiasta kertoi Vasemmistoliiton Iivo Polvi tiistai-iltana.

Polven mukaan hallitus esittää inflaatiotarkistuksen lisäksi progressiivista tuloveroasteikkoa alennettavaksi kahdella eri tasolla. Ensimmäistä ja neljättä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä, muita 1 prosenttiyksiköllä. Verotulot alenevat 540 miljoonalla eurolla.

Iivo Polvi sanoi, että tällä painotuksella tuloveron alennukset painottuvat sekä euromääräisesti että suhteellisesti suurituloisten hyväksi. Esimerkkinä hän mainitsi 58 200 euron tulon, joka on ensi vuoden budjettiesityksessä ylin marginaaliveroprosentin raja.

– Tällä hetkellä tuon esityksen mukaan veroa maksetaan melkein tasan 2 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Se on merkittävä tulonlisäys. Jos mennään 100 000 euron tulotasoon, niin silloin liikutaan jo merkittävästi suuremmassa erässä.

– Sen sijaan keskituloinen on hyötynyt siitä muutaman kympin, noin miljoona kansalaista ei senttiäkään. Opiskelijat, opintotuen varassa elävät, kansaneläkettä ja pientä työeläkettäkin saavat ja monet työttömyysturvan varassa elävät, eivät he hyödy näistä alennuksista senttiäkään, Iivo Polvi korosti.

Rikkaiden hyysääminen
köyhien auttamisen ehto

Varallisuusveron poistaminen oli luonnollisesti vasemmistoliittolaisten hampaissa oikein urakalla. Erkki Virtanen havainnollisti, mistä on konkreettisesti kysymys.



Erkki Virtanen.

Varallisuusvero poistuu tammikuun alussa vuonna 2006. Kyseessä on hänen mukaansa 70 miljoonan euron tulonsiirto kaikkein varakkaimmille suomalaisille.

Vastaavasti kansaneläke nousee 5 eurolla ja toimeentulotuen asumiskulujen 7 prosentin omavastuu poistuu vuoden kuluttua. Kaikkein köyhimmät saavat Virtasen laskujen mukaan 54 miljoonan euron hyödyn.

– On pakko kysyä, minkälaisessa maassa me oikeasti elämme ja minkälaista politiikkaa täällä harjoitamme, jos kaikkein köyhimpiä voidaan Suomessa auttaa vasta sitten, kun kaikkein rikkaimmille on ensiksi annettu kohtuuttomat veronkevennykset, Erkki Virtanen päivitteli.

Mikko Kuoppa muistutti, että 95 prosenttia varallisuusveron maksajista kuuluu Suomen suurituloisimpaan kymmenykseen. Se on muuten se sama porukka, joka on hyötynyt kaikkein eniten tähän mennessä toteutetuista tuloveron alennuksistakin.

Kuopan mukaan puolet varallisuusveron tuotosta kertyy niiltä, joiden tulot ovat vähintään 300 000 euroa vuodessa.

Varallisuusveron poistaminen maksaa 70 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tämä ei ole koko totuus, Mikko Kuoppa muistutti:

– Vanhasen hallitus alensi varallisuusveroa jo vuodelle 2005. Vuoden 2003 tuottoon verrattuna varallisuusveron poistaminen on noin 100 miljoonaa euroa eli samaa luokkaa hallituksen köyhyyspaketin kanssa, Kuoppa muistutti.

Unohtuiko Keynes
hallitukselta?

Vasemmistoliittolaiset kyselivät, millaiseen talousoppiin hallituksen veropolitiikka oikein perustuu.

– Jos nyt yhtään vanha keynesiläinen talousteoria on voimissaan, se edelleen tarkoittaa sitä, että kun tulonsiirtoja tai veronkevennyksiä annetaan niille, joitten kulutusalttius on suurin, ja köyhillähän se sitä on, ovat myöskin talouden dynaamiset vaikutukset kaikkein suurimpia, Virtanen kertasi perusasioita.

Anne Huotari väänsi rautalankaa vielä lisää. Hän kysyi vastausta saamatta valtiovarainministeri Antti Kalliomäeltä, kumpi lisäisi enemmän kotimaista kulutusta, työllisyyttä ja talouskasvua, varallisuusveron poisto vai työmarkkinatuen korotus työttömille. Jälkimmäistähän ei ole luvassa senttiäkään.

– Jokainen tässä salissa tietää, että työttömien ja muiden pienituloisten rahat menevät viimeistä euroa myöten kotimaiseen kulutukseen, ruokaan ja muuhun välttämättömään. Se edesauttaa talouskasvua.

– Mutta mihin menevät rikkaille antamamme tukieurot? Eräs tuttavani, sijoitusneuvoja, kertoi että kaikista ahneimmat siirtelivät rahojaan jatkuvasti tuottojen perässä eri rahastoihin, osa jopa päivittäin. Niinpä pahimmassa tapauksessa rikkaille antamamme toimeentulotuki meneekin ulkomaille tehtäviin investointeihin, jotka tuovat Suomeen lisää työttömiä, tai kalliiden tuontitavaroiden hankintaan.

Aktivointia
14 eurolla

Työ on parasta sosiaaliturvaa, kuuluu vanha viisaus. Jotta pitkäaikaistyöttömille saataisiin tätä sosiaaliturvaa, heidän aktivointiinsa on luvassa 100 miljoonan euron lisäpanos. Tosin suurin osa rahasta vain siirtyy momentilta toiselle, joten varsinaista lisäystä aktivointirahoihin on tulossa vain noin kolmasosa tuosta 100 miljoonasta, huomautti Markus Mustajärvi.

Ja paljonko työttömiä saadaan näillä rahoilla aktivoitua? Näin asiaa arvioi Mustajärvi itse:

– Otetaan aktivoitavien määrä, keskimäärin 3 000 henkeä vuoden 2006 aikana. Kohderyhmä ovat nämä vaikeimmin työllistyvät. Rahaa on käytettävissä vähän yli kymmenen miljoonaa euroa, ja jos aktiivipäiviä on viikossa 5, niin niitä on vuodessa noin 258.

– Eli 13,95 euron päiväkohtaisella panostuksella ajatellaan aktivoitavan tämä vaikeimmin työllistyvien ryhmä ja sillä pitäisi sitten puuttua oleellisella tavalla rakenteellisen työttömyyden ongelmaan. Minä en usko, että tämä malli toimii, Markus Mustajärvi sanoi.

Mustajärvi muistutti, että työttömiä aktivoidaan myös työmarkkinatuen muutoksella. 500 päivän laskennallisen rajan jälkeen työttömälle tehdään aktivointitarjous. Sen sisältöä ei tiedä vielä kukaan, mutta jos siitä kieltäytyy, menettää määräämättömäksi ajaksi viimeisenkin työttömyysturvan ja oikeus siihen palautuu vasta viiden kuukauden aktivointijakson jälkeen. Jäljelle jää enää toimeentulotuki.

– Pitkäaikaistyöttömiä velvoitetaan työhön tai koulutukseen työmarkkinatuen menetyksen uhalla. Jos et ole nöyrä ja keksi edes jotain työurasuunnitelmaa, joudut kadotukseen, ulos kaikista työttömyysturvan antamista suojista perustoimeentuloluukulle, tiivisti Matti Kauppila.