perjantaina, syyskuuta 26, 2008

Yhteisöllisyys - sana vain


(Kansan Uutisten Viikkolehti 26.9. 2008)

KAI HIRVASNORO

Viikon sana on yhteisöllisyys. Ensi viikolla palataan päiväjärjestykseen huolehtimaan pörssikursseista ja talouskasvun hiipumisesta mahdollisesti yhteen prosenttiin. Mutta tällä viikolla kuuluu olla huolissaan yhteisöllisyydestä.

Yhteisöllisyys on kriisitilanteiden ja juhlapuheiden sanastoa. Arjen päätöksissä sanat ja teot eivät kohtaa, koska markkinat ja kilpailukyky eivät tarvitse yhteisöllisyyttä yhtään mihinkään. Markkinat päinvastoin pirstovat yhteisöjä, jos pääoman tuotto sitä vaatii. Ja hallitus levittelee käsiään. Ei markkinamekanismiin voi puuttua. Yhteisöllisyyteen kyllä voi.

Sen että yhteisöllisyys reaalimaailmassa on vain sana ovat juuri äsken saaneet kokea esimerkiksi Kajaanin paperitehtaan 535 työntekijää. Pääluottamusmies Pekka Kärkkäinen kuvaa uusimmassa Paperiliitto-lehdessä, miten tehtaan toiminnan turvaamiseksi vuonna 2003 käynnistettiin ensimmäinen kannattavuuden ja tuottavuuden parantamisohjelma. Ja sen jälkeen vielä kaksi kannattavuusohjelmaa lisää. Niissä työntekijät taipuivat kaikkiin työnantajan suunnitelmiin.

- Toteutettujen ohjelmien aikana olemme sitoutuneet ja antaneet kaikkemme tehtaan toiminnan, tuotannon ja työpaikkojen eteen. Sitten meidät palkitaan tällä tavalla. Se tuntuu katkeralta, Kärkkäinen sanoo lehdessä.

Tehtaan väki tekee kaikkensa yhteisön hyväksi, mutta UPM:n johto antaa koirakoulua tämän päivän moraalista.

* * *

Ei etene lasten ja nuorten yhteisöllisyyskään sanoista teoiksi.

Nuorisotutkimusseura kokosi viime vuonna Jokelan ampumistapauksen jälkeen verkkojulkaisuun sikermän havaintoja tapahtuneesta.

Tutkimusjohtaja Tommi Hoikkala oli kohdannut mykistävän tiedon: Terveys 2015 -ohjelman mukaan kaikkien peruskoululaisten pitäisi päästä kolme kertaa kouluaikanaan laajaan terveystarkastukseen, johon kutsutaan myös vanhemmat. Stakes selvitti suosituksen vaikutuksia 539 peruskoulussa ja 186 terveyskeskuksessa. Vain kolmessa terveyskeskuksessa tehtiin laatusuosituksen mukainen tarkastus.

Tämä johtunee rakenteellisesta välinpitämättömyydestä, josta tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista kirjoittaa helmikuussa ilmestyneessä Suomalaisten hyvinvointi 2008 -teoksessa.

Rimpelä vetää eri tutkimuksia yhteen: lasten ja vanhempien pahoinvointi on lisääntynyt ja vanhemmuus rapautunut. Lasten pahoinvoinnin toteaminen on tehostunut ja häiriöihin suunnataankin lisää määrärahoja luomaan mielikuvaa poliittisen päätöksenteon aktiivisuudesta.
Mutta samaan aikaan peruspalvelut on päästetty rapautumaan.

"Lapsiperheiden kunnallinen kotiapu loppui 1980-luvulla lähes kokonaan. Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perhe- ja kasvatusneuvoloiden voimavarat ovat enintään samalla tasolla kuin ennen lamaa", kirjoittaa Rimpelä.

Rakenteellinen välinpitämättömyys vaikuttaisi olevan yhteisöllisyyden vastakohta. Matti Rimpelä näkee välinpitämättömyyttä monessa paikassa. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista puhutaan juhlapuheissa ja ohjelmissa, mutta arjen päätöksenteossa määrärahoja ja voimavaroja ei riitä. Valtionhallinnossa ohjelmat eivät etene, jos niiden käynnistäminen edellyttäisi yhteistyötä yli ministeriöiden rajojen.

Eivätkä vanhemmatkaan Rimpelän mukaan toimi riittävästi lastensa edunvalvojina. Kouluterveydenhuollon laatu on heikoksi todettu, mutta vanhemmat eivät kunnissa painosta panemaan sitä kuntoon.

"Kärjistäen voidaan todeta, että työterveyshuollossaan vanhemmat vaativat erikoislääkäreitä, mutta heidän lastensa kouluterveydenhuoltoon kelpaa kuka tahansa keikkalääkäri."

Viime kädessä Matti Rimpelä näkee kaikkien hyvienkin hankkeiden kaatuvan valtion ja kuntien omaksumaan kehysbudjetointiin. Ja siihen hän uskoo myös Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmien törmäävän.

* * *

Monet tutkijat painottavat koulun roolia yhteisöllisyyteen kasvamisessa.

Poliittisin päätöksin kouluunkin on tuotu ihan toiset arvot. Sekä Jokelan että Kauhajoen ampuja kävivät koulunsa aikana, jossa yhteisöllisyyden sijaan painotetaan tehokkuutta, tuottavuutta, yksilöllisyyttä ja huipun tavoittelua. Erikoistuminen alkaa tietyssä määrin jo päiväkodeissa, huomauttaa assistentti Tero Järvinen Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselta edellä mainitussa nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisussa.

Eliitti halutaan erottaa massasta mahdollisimman varhain. Ja kun muualta käydään ihastelemassa Suomen Pisa-tuloksia, niin Suomessa ollaan huolestuneita siitä, että olemme jääneet jälkeen huippujen tuottamisessa.

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Yhteisöllisyyttä ei tule ennen kuin opitaan suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.

Mielenterveystyö ei tuo tervettä mieltä, jos yhteiskunta on sairas.

Psykologiassa ei ole huomioitu talouden ja mielenterveyden kytkentöjä.

3:34 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Hi there! I know this is kinda off topic but I was wondering which blog platform are you using for this
website? I'm getting tirred of Wordpress because I've had issues
with hackers and I'm lkoking at alternatives for another platform.
I would be awesome if you could point me in tthe direction of a good platform.


My web-site; buy twitter followers without following

5:36 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

I loved as much as you'll receive carried out right here.
The sketch is tasteful, your authored material stylish.
nonetheless, you command get bought an shakiness over
that you wish be delivering the following. unwell unquestionably come further formerly again as exactly the
same nearly very often inside case you shield this hike.



Also visit my weblog ... Nitro Force Reviews

7:32 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home