perjantaina, maaliskuuta 09, 2007

Suuret puolueet eivät edes tunnista köyhyyttä

Kuva: Jarmo Lintunen
(Kansan Uutisten Viikkolehti 9.3. 2007)
Kolmen suurimman puolueen vaaliohjelmissa vaietaan suomalaisesta köyhyydestä. Niiden mielestä sitä on jossain epämääräisessä suunnassa ja sille pitäisi tehdä jotain. Stakesin viime syksynä esittämät täsmätoimet köyhyyden poistamiseksi löytyvät konkreettisimmin ja kattavimmin Vasemmistoliiton vaaliohjelmasta.
KAI HIRVASNORO
Eduskuntavaaleihin mennään ideologisemmilla kampanjoilla kuin kertaakaan 15 vuoteen. 1990-luvulla puolueet pakotettiin yhteen ruotuun kilpailemaan säästö- ja leikkauslistoilla. Vuoden 2003 vaalienkin tunnelmaa hallitsi vielä laman jälkeinen aika.
Vasemmistoliitto piti lisääntyvää köyhyyttä pääteemanaan 1999 ja 2003, mutta molemmissa vaaleissa yleistunnelma oli sellainen, ettei juuri mihinkään ole varaa. Paitsi tietenkin veronkevennyksiin. Sosialidemokraatit tuomitsivat neljä vuotta sitten aivan samoin kuin nytkin veronkevennykset ja puolustivat niiden vastapainona palveluita. Heti viime vaalien jälkeen SDP kuitenkin toteutti kokoomuksen vero-ohjelman.
Valtiovarainministeriön uhkailuista huolimatta myös kolme suurinta puoluetta ovat tällä kertaa sitä mieltä, että tulevalla vaalikaudella on jonkin verran jakovaraa. Arviot sen suuruudesta vaihtelevat, mutta rahaa luvataan käyttää muuhunkin kuin veronkevennyksiin.
Syksyn keskustelussa
oli köyhyysbuumi
Joko tällä kertaa olisi myös kaikkein köyhimpien vuoro?
Aineksia keskustelulle ja konkreettisille ehdotuksille ainakin on. Hyvinvointivaltion rappeutuminen, pitenevät leipäjonot lisääntyvän rikkauden keskellä sekä perusturvan ostovoiman aleneminen nostattivat Suomessa viime syksynä ennen näkemättömän köyhyyskeskustelun. Tuloksena oli lisää köyhyyskirjoja entisten jatkoksi. Mutta tällä kertaa myös täsmällisiä ehdotuksia siitä, millä konkreettisilla toimilla kaikkein pienituloisimpien asemaa voitaisiin parantaa 4-5 vuoden aikavälillä.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes julkisti lokakuussa Oikeus ja kohtuus -raportin, jossa esitettiin koko joukko täsmätoimia. Periaate oli se, että ehdotukset kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin, eivät saa maksaa paljon eivätkä aiheuttaa negatiivisia kannustevaikutuksia.
Ehdotuksen tehnyt asiantuntijaryhmä edustaa parasta asiantuntemusta, mitä sosiaalipolitiikasta Suomessa löytyy. Jos köyhyys halutaan todella poistaa, niin lääkkeet löytyvät Oikeus ja kohtuus -ohjelmasta.
Stakesin lisäksi omia köyhyystutkimuksia ilmestyi viime syksynä Kansaneläkelaitokselta. Kirkkohallitus puolestaan julkaisi viime kuussa tutkimuksen Viimeisellä luukulla, joka sekin kertoo kasvavista leipäjonoista ja perusturvan riittämättömyydestä.
Stakesin eväillä
köyhyyden kimppuun
Viikkolehti vertasi Stakesin ohjelmaa viiden suurimman puolueen vaaliohjelmiin. Suomessa on tutkimusten mukaan 600 000 köyhää, mutta köyhyydestä ei juuri keskustella vaaleissa. Tunnistavatko puolueet edes suomalaisen köyhyyden?
Ja jos tunnistavat, niin ovatko puolueiden esittämät ratkaisuehdotukset oikeasti köyhyyteen vaikuttavia?
Stakesin ehdotukset olivat seuraavat:
* Työmarkkinatuen ja vähimmäispäivärahan korottaminen.
* Toimeentulotuen sitominen reaalisiin elinkustannuksiin.
* Verotettavan tulon alarajan korottaminen niin, että alle 750 euron kuukausitulo (9 000 vuodessa) tulee verottomaksi.
* Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen 1 480 eurosta 3 000 euroon, mikä vähentäisi toimeentulotuen tarvetta.
* Lapsilisän osittainen etuoikeuttaminen toimeentulotuessa, jolloin lapsilisä ei leikkaisi toimeentulotukea.
Köyhyyspaketit eivät
tehoa, myöntää Kepu
Ensin vaaliohjelmista katsottiin, miten suurimmat puolueet tunnistavat köyhyyden Suomessa. Onko sitä niiden mielestä ja miten suureksi ongelmaksi puolueet mieltävät köyhyyden?
Suurin puolue Suomen Keskusta toteaa, että perusturvassa on aukkoja. Pääministeripuolue on näitä aukkoja tilkinnyt koko vaalikauden ”köyhyyspaketeilla”, mutta nyt se myöntää ne tehottomiksi. Perusturvan on keskustan mielestä oltava ”riittävä.”
Mitään analyysiä köyhyyden syistä ja laajuudesta keskustan pitkästä vaaliohjelmasta ei löydy.
SDP:n vaalitavoitteissa vaaditaan, että köyhyyttä on vähennettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä, mutta demarien käsitys siitä, missä se köyhyys luuraa, jää epäselväksi.
SDP:n mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa. Työelämästä ulos lyödyistä puolue ei puhu mitään. Köyhyyttä olennaisempana SDP näyttää pitävän sitä, että Suomi kuuluu edelleenkin ”tulonjaoltaan tasaisimpien maiden joukkoon.”
”Tuloerojen kasvua, syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan toimitaan jatkossakin koko voimalla”, SDP lupaa. Mitä se tarkoittaa, kun kaikki kolme ovat lisääntyneet koko sen ajan, kun puolueella on ollut joko pääministerin tai valtiovarainministerin salkku?
Kokoomus
ei näe köyhiä
Kansallisen Kokoomuksen Suomessa köyhiä ei varsinaisesti ole ollenkaan. ”Tapani Työttömänkin” suurin ongelma on työvoimahallinto, ei toimeentulo.”
Kokoomuksen mielestä tämän päivän Suomen suurin ongelma ei ole aineellinen vaan henkinen”, ohjelman johdannossa todetaan.
”Päätehtävä on
poistaa köyhyys”
Vasemmistoliitto on ensimmäinen puolue, joka kertoo, mistä todella puhutaan, kun puhutaan köyhyydestä:
”Maassamme on kuitenkin yli 600 000 köyhää. Keskeinen syy köyhyyteen on 15 vuotta jatkunut joukkotyöttömyys ja työttömyyden pitkäaikaistuminen. Myös moni työssäkäyvä, yksinhuoltaja, eläkeläinen, opiskelija ja perusturvan varassa oleva on köyhä. Suomessa on yli 100 000 köyhissä oloissa elävää lasta.”
Vasemmistoliiton vaaliohjelman ykköstavoitteena on ”esittää seuraavan hallituksen päätehtäväksi laajaa köyhyyden poistamisohjelmaa. Toimeentulon turvaamisen ohella ohjelmaan kuuluu keskeisesti myös julkisten palvelujen rahoituksen ja laadun takaaminen sekä oikeudenmukainen verouudistus.”
Vihreä liitto sanoo saman asian vielä täsmällisemmin, mutta puhuu vain lapsiperheistä:
”Onkin paradoksaalista, että nyt, kun Suomi on vauraampi kuin koskaan, maassa on köyhiä lapsiperheitä enemmän kuin 10 vuotta sitten. Tämä ei ole satua eikä liioittelua, vaan tilastollinen tosiasia. Suomessa on 591 528 lapsiperhettä, joista 65 553 elää tuloilla, jotka jäävät alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan (750 €/kk/aikuinen). Näissä perheissä, siis köyhyydessä, elää 135 110 lasta. Heikoin tilanne on yksinhuoltajilla ja monilapsisilla perheillä.”
SDP ei lupaa
mitään konkreettista
Entä mitä suurimmat puolueet ensi vaalikaudella tekisivät konkreettisesti köyhyyden poistamiseksi? Miten ne suhtautuvat ennen kaikkea Stakesin asiantuntijaryhmän peräänkuuluttamiin pienten päivärahojen korotukseen ja verotuksen alarajan nostamiseen?
Keskusta varoo tekemästä mitään konkreettisia lupauksia.Tulonsiirtojen pitkän aikavälin tavoitteena se pitää riittävää perusturvaa, jolloin tarvetta toimeentulotukeen turvautumiseen ei ole. Muuten ympäripyöreässä ohjelmassa tavoitellaan perusturvaan kuuluvien vähimmäisetujen korotuksien jatkamista ikään kuin kaikkia etuuksia olisi puolueen johdolla korotettu tälläkin vaalikaudella. Näinhän ei ole.
Isompana tavoitteena keskustalla on vähimmäisturvan kokonaisvaltainen remontti, joka valmistellaan seuraavalla vaalikaudella. Sen toteuttaminen siirtyisi siten vuoden 2011 jälkeiseen aikaan.
SDP:n tavoitteissa kaikki konkreettinen jää auki:
”Teemme kohdennettuja parannuksia lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon.”
Miten? Se jää nähtäväksi vasta vaalien jälkeen.
Jopa köyhyyden tunnistamaton kokoomus on demareita täsmällisempi. Puolue ehdottaa korotuksia opintorahaan ja kansaneläkkeeseen. Toisaalta työttömille ei ole tarjolla edes lupauksia.
”Perusturvaa korotettava,
pienet tulot verottomiksi”
Vasemmistoliitto esittää kaikkien perusturvaetuuksien nostamista nykyisen kansaneläkkeen tasolle eli noin 520 euroon kuukaudessa. Esitys täyttää Stakesin tavoitteen työmarkkinatuen ja vähimmäispäivärahan korottamisesta.
Verottoman tulon alarajan korottamisessa Vasemmistoliitto panee tonnin Stakesia paremmaksi eli nostaisi sen 10 000 euroon vuodessa.
Kunnallisveron perusvähennyksen korottamista Vasemmistoliitto ei esitä. Sen sijaan puolue ehdottaa eläketulovähennyksen kaltaista sosiaalitulovähennystä, joka vähentäisi päällekkäisten etuuksien tarvetta.
Myös vihreät esittävät työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen korottamista. Sosiaaliturvan vihreät uudistaisivat perustulolla, joka takaisi kaikille 440 euroa kuukaudessa käteen.

5 Comments:

Anonymous Komposti said...

Olisiko asia niin ettei puolueiden tarvitse välittää köyhistä, koska köyhät eivät äänestä?

Englantilaisisissa elokuvissa muistan kuinka edustajaehdokkaat kiertelevät henkilökohtaisesti ovelta ovelle äänestäjiä metsästäen. Pitäisikö Suomessakin ehdokkaiden siirtyä konkreettisesti köyhien pariin samalla periaatteella?

2:10 ip.  
Blogger Kai Hirvasnoro said...

Pahoin pelkään, että asia on juuri niin kuin arvelet. Jos köyhät kuitenkin äänestäisivät, niin heidän valitsemastaan puolueesta tulisi helposti Suomen suurin.

2:53 ip.  
Anonymous Komposti said...

Niinpä, sepä se, kuka heidät joskus aktivoi ja millainen aktivoija on? Ja mitä siitä taas seuraa?

Kannattaisiko näille "nukkuville" tarjota vaalikyytejä?

8:11 ap.  
Blogger Kai Hirvasnoro said...

Nukkujista valtaosa asuu suurten kaupunkien lähiöissä, joissa äänestäminen on tuskin kyydeistä kiinni.

Ehkä se auttaisi, jos politiikka palaisi taas politiikkaan eli äänestämisellä olisi selvästi havaittavaa vaikutusta päätöksentekoon.

1:19 ip.  
Anonymous Komposti said...

Joo, tuo oli lapsuuden muistelus tuo vaalikyyti. Setäni (SKDL) tarjosi kyyditystä aikana jolloin vaalipaikoille oli matkaa eivätkä autot olleet niin yleisiä.

Onkohan EU:n liittymisen jälkeen mahdollista palata politiikkaan? Toki toivoisin, että olisi!

7:23 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home