perjantaina, helmikuuta 16, 2007

24:n kiduttaja Jack Bauerista tuli ongelma USA:n armeijalle


(Kansan Uutisten Viikkolehti 16.2. 2007)

Jack Bauer kiduttaa epäiltyjä keskimäärin joka toisessa tv-sarja 24:n jaksossa. Hurja meno kauhistuttaa jo sotilaskouluttajiakin Yhdysvalloissa. Nuoret sotilaat eivät ymmärrä fiktion ja faktan eroa. Heille Jack Bauer on isänmaallisuuden huipentuma. Oikeassa elämässä Jack joutuisi oikeuteen useiden lakien rikkomisesta.

KAI HIRVASNORO
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Viimeksi kun tapasimme CTU:n superagentin Jack Bauerin, hän ei päässyt kiduttamaan Rossler-nimistä roistoa, joka oli ainoa johtolanka Yhdysvaltoja uhkaavien terroristien jäljille. Jack ehti kyllä ampua Rossleria jalkaan ja kielsi antamasta hänelle kipulääkettä. Mutta sitten lällärit tulivat väliin. Rosslerin kanssa tehtiin sopimus. Hän puhuu ja pääsee sen jälkeen pois maasta mukanaan rahansa ja 15-vuotias valkovenäläinen seksiorjansa Inessa.
Toisaalta juuri edellisen tunnin aikana Jack Bauer sai presidentin lähipiirissä vaikuttaneen petturin puhumaan, kun uhkasi kaivaa tältä silmät päästä veitsellä.
Ja melko varmasti Jack ehtii vielä kevään kuluessa ampua epäiltyjä polviin ja kiduttaa heitä sähköllä. Ja jos mikään muu ei auta, niin paikalle kutsutaan kemiallisen kidutuksen erikoismies Burke, jolta viimeistään löytyy sellaiset rohdot, että kovinkin terroristi murtuu.
Tv-sarja 24 pyörii Suomessa viidettä, Yhdysvalloissa parhaillaan kuudetta kautta. Kaava on aina sama. Terroristit, useimmiten muslimit, uhkaavat joukkotuhoaseilla Amerikkaa. Vain yksi mies voi estää heidän aikeensa ja aikaa on tasan vuorokausi. Jokainen jakso vie tarinaa tunnin eteenpäin ja jakso päättyy aina cliffhangeriin, mahdottomaan tilanteeseen, joka koukuttaa katsomaan myös seuraavan jakson.
Viime talvena Suomessa nähdyissä jaksoissa mukava naapurinperhe paljastui inhottaviksi muslimiterroristeiksi. Nyt vuorossa on salaliitto, jossa amerikkalaiset liikemiehet tavoittelevat Keski-Aasian öljyä. Mutta ensi vuonna on taas ääri-islamistien vuoro riehua Yhdysvaltain kotikentällä.
”Pimeälle puolelle”
terrorismia vastaan
24 on omalla tavallaan hienoa viihdettä, kunhan ymmärtää sen olevan tehokasta propagandaa ultrakonservatiivisen bushilaisen maailmankuvan puolesta, jossa Yhdysvallat verenhimoisten vihollisten saartamana joutuu turvautumaan epätavanomaisiin keinoihin selviytyäkseen hengissä.
Todellisuudessakin varapresidentti Dick Cheney sanoi vähän 9/11-iskujen jälkeen, että terrorismia vastaan taisteltaessa on mentävä ”pimeälle puolelle.”
Mutta nyt sarja on mennyt liian pitkälle. Se ei olekaan enää hyvää mainosta George W. Bushin hallinnolle, vaan asetelma on kääntynyt päälaelleen. Yhdysvaltain armeijan mielestä 24 ei pelkästään pilaa maan kansainvälistä mainetta, vaan se turmelee myös nuoret sotilaat. He nimittäin luulevat Jack Bauerin menetelmien olevan ihan oikeasti käytössä kentällä.
24:n propaganda kidutuksen puolesta on vähitellen nostanut myrskyn Yhdysvalloissa. Sarjan toinen tuottaja, ultraoikeistolaisilla mielipiteillään briljeeraava Joel Surnow on haastatteluissa sanonut, että kidutus toimii.
– Se toimii, ei kidutusta muuten olisi harjoitettu aikojen alusta asti, Surnow sanoi tammikuussa brittiläisen Guardian-lehden haastattelussa.
Kidutus tuottaa
tuloksia – tv:ssä
Viime maanantaina ilmestyneen New Yorker -lehden mukaan Joel Surnowin työhuonetta hallitsee lasinen laatikko, jossa on Yhdysvaltain lippu. Kevään 2003 invaasiossa lippu lensi Bagdadin yllä.
24 pistää toistuvasti Jack Bauerin tilanteisiin, joissa kansalaisvapaudet ja kidutus joutuvat vastakkain. Ja kidutus toimii aina. Lopulta epäilty kertoo tietonsa. Tai todistaa syyttömyytensä.
Jack Bauerin riesana ovat vain pehmopoliitikot ja vihollisen pussiin pelaavat kansalaisjärjestöt. Eräässä jaksossa muslimiterroristien päällikkö lähettää ”Amnesty Globalin” asianajajan vapauttamaan pidätetyn terroristin ennen kuin CTU ehtii kuulustelemaan tätä. No, Jack kyllä hoitaa hommat silti. Hän irtisanoutuu hetkeksi, kaappaa roiston ja murtaa tältä sormet yksi kerrallaan.
Kidutus täyttää
televisioillat
Kidutus Yhdysvaltain televisiossa on lisääntynyt räjähdysmäisesti sitten 11.9. 2001. Human Rights First -kansalaisjärjestön mukaan ennen terrori-iskuja parhaaseen katseluaikaan televisiossa näytettiin keskimäärin vain neljä kidutuskohtausta vuodessa ja kiduttajat olivat melkein aina roistoja. Nykyään kidutuskohtauksia on vuosittain yli sata ja kiduttajat useimmiten ”hyviä.” Riippumaton Parents-järjestö on laskenut, että 24-sarjan viidessä ensimmäisessä kaudessa kidutusta tapahtui 67 kertaa. Se on enemmän kuin joka toisessa jaksossa.
24 hämmentää niin paljon, että viime marraskuussa Human Rights First -järjestö järjesti erikoisen kokouksen. Kolme amerikkalaista kuulustelutekniikoiden huippumiestä esitti huolestumisensa 24-sarjan tuottajille. Heidän mukaansa sarjan poliittinen pääviesti, jonka mukaan laki on aina uhrattavissa turvallisuuden tarpeille, on myrkkyä. Sarja edistää epäeettistä ja laitonta käyttäytymistä, ja sillä on tuhoisa vaikutus sotilaskoulutukseen oikeassa elämässä.
Jack Bauerista
kadettien esikuva
New Yorker -lehden mukaan yksi kolmesta huolestuneesta miehestä oli kenraali Patrick Finnegan, joka opettaa kadeteille lakia West Pointin sotilasakatemiassa. Akatemiasta Finneganin oppilaat siirtyvät komentajiksi Afganistanin ja Irakin taistelukentille. Mutta kun Patrick Finnegan painottaa oppilailleen, että myös amerikkalaisten on noudatettava lakeja ja kunnioitettava ihmisoikeuksia, niin aina joku oppilaista kysyy: Jos kiduttaminen on väärin, niin entä sitten Jack Bauer? Nuorille sotilaille kiduttaminen näyttäytyy isänmaallisena tekona.
Kaikki eivät Yhdysvalloissa ymmärrä, että oikeassa elämässä Jack Bauer olisi rikollinen ja joutuisi oikeuteen. Maan perustuslaki kieltää yksiselitteisesti epäiltyjen painostamisen fyysisellä ja psyykkisellä kiduttamisella.
Bush puolusti
epätavallisia keinoja
Epäselvyys asiassa ei tosin ole vain yhden tv-sarjan syytä. Viime syksynä presidentti George W. Bush puolusti julkisesti CIA:ta ja sen käyttämiä ”epätavallisia menetelmiä.” Bushin mukaan ”viattomien ihmishenkien pelastamiseksi” tiedustelupalvelulla on oltava mahdollisuus käyttää myös ”lisättyjä” keinoja ”elintärkeiden tietojen” saamiseksi ”vaarallisilta” pidätetyiltä, joilla on ”sellaista tietoa terrorihankkeista, jota ei ole saatavissa mistään muualta.”
Pidätettyjen huono kohtalo Irakin Abu Ghraibissa ja Kuuban Guantanamo Bayssa on suututtanut muuta maailmaa, mutta Patrick Finneganin mukaan Yhdysvalloissa sitä siedetään aina vain paremmin, ja osasyy on 24-sarjan, jolla on Yhdysvalloissa 15 miljoonaa katsojaa.
Lisäksi sarja leviää miljoonina DVD-bokseina. Vankien kuulusteluihin Irakissa osallistunut Tony Lagouranis kertoi samassa kokouksessa, että ensin sotilaat Irakissa katsovat Jack Bauerin seikkailuja DVD:ltä ja menevät sitten itse kuulustelemaan vankeja samoin menetelmin.
Kuulustelutekniikoiden asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että kidutus ei koskaan tuo toivottua tulosta. Sen uhrit joko pitävät kunnia-asiana ja marttyyriyttä korostavana vaikenemista tai sitten he kertovat juuri sen, mitä kuulustelija haluaakin kuulla.
Kidutus balsamia
syöpäpotilaalle
Mutta miehet 24-sarjan takana eivät mitenkään piilottele sen poliittista tarkoitusta. Sarjan vuonna 2000 konservatiiviselle Fox-kanavalle ostanut David Nevins nimenomaan korosti New Yorkerille poliittista viestiä: Joskus tarvitaan äärimmäisiä keinoja suuremman hyvän puolesta. Kansalaisoikeuksien kaltaisille mukavuuksille sarjalla ei riitä kärsivällisyyttä.
Tuottaja Joel Surnow puolestaan rehentelee oikeistolaisuudellaan. Hän sanoo, että Hollywoodissa on helpompi tulla kaapista ulos homona kuin konservatiivina. Surnowin lempipuskuritarrassa lukee: ”Orjuuden, fasismin, natsismin ja kommunismin lopettamisen lisäksi sota ei ole koskaan ratkaissut mitään.”
Surnowin parhaisiin kavereihin kuuluu 1970-luvun lopulla maanpakoon ajetun Persian shaahin neuvonantajan poika Cyrus Nowrasteh. Hänen mukaansa jokainen amerikkalainen toivoo, että tuolla jossain olisi Jack Bauerin kaltainen kaveri, joka hoitaa hommat kaikessa hiljaisuudessa vaikka sitten tappamalla.
Radiojuontaja Laura Ingram on puolestaan sanonut saaneensa 24:stä voimaa ollessaan raskaissa hoidoissa rintasyövän takia.
– Mielestäni 24 on kuin kansanäänestys siitä, että on O.K. käyttää kovia otteita al-Qaidan terroristeja vastaan. Kemoterapiassa oli hienoa nähdä Jack Bauerin kiduttavan näitä terroristeja ja voin itsekin paremmin, hän kertoi Foxin äärikonservatiivisella uutiskanavalla.
Mutta todellisuudentaju ei petä ainoastaan viihdeorganisaatioissa vaikuttavilla oikeiston kuumapäillä. Viime kesänä oikeistolainen Heritage Foundation -järjesti 24-seminaarin, jonka yhtenä puhujana oli kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeri Michael Chertoff. Ministeri sanoi sarjan kuvaavan hyvin terrorismin vastaista sotaa, jossa valitaan koko ajan huonoista vaihtoehdoista paras. 24 heijastelee Michael Chertoffin mukaan todellista elämää.

1 Comments:

Blogger Arhii said...

Amerikkalaiset ovat lukeneet kreikkalaista tragediakerrontaperinnettä hurjasti vinoon.

Sankarin hybris on amerikkalaisittain korotettu jumalalliseksi ihanteeksi, ihmeellisksi lahjaksi, kun taas kreikkalaisessa tragediassa "sankaraien" puolijumalauutta tavoitteleva hybris on tuhoisaa - vaikka sankari tavoitaisikin tavoitteensa, on tuhon voima inhimillisen elämänosan kohdalla tehty selväksi kreikkalaisessa tragediassa päähenkilönkin suhteen.

Matti Myllykoski on puhunut ja kirjoittanut hyvin amerikkalaisesta tuhovoimaisesta ja sadistisesta messias-sankarista, jonka on Aatamin tavoin vallloitettava, omittava ja nimettävä paratiisin jokainen kolkka.

"The Passion of the Christ" on äärimmäisin esimerkki amerikkalaisem sadistisen sankarin hurmosmasokismista. Tuo elokuva on ikäänkuin sielunkuva kärsivän sankarin luonteesta, valmis kärsimään mitä tahansa - mutta tuomiopäivä mielessä.
Tuomiopäivä nyt, hinnalla millä hyvänsä.

4:46 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home