Näin tehdään terroristeja

(Kansan Uutisten Viikkolehti 12.10. 2007)

Yasmina Khadra: Bagdadin kutsu. Suomentanut Lotta Toivanen. WSOY 2007. 234 sivua.

”Länsimaalaiset eivät ymmärrä siitä mitään eivätkä koskaan sano asiasta mitään tärkeää.”

Puhuja on algerialaissyntyinen kirjailija Yasmina Khadra ja ”se” on islamilainen terrorismi.

Ja koska länsimaalaiset eivät ymmärrä muslimiterrorismista mitään, Khadra auttaa ymmärtämään uusimmassa romaanissaan Bagdadin kutsu. Se on yli 20 vuotta kirjoittaneen kirjailijan uusin teos ja ensimmäinen suomennos.

Tässä tapauksessa kustantaja ansaitsee täydet pisteet siitä, että on tarttunut Khadran viimeisimpään eikä alkupään teoksiin, sillä Bagdadin kutsua ajankohtaisempaa ja tärkeämpää romaania on syksyllä 2007 vaikea kuvitella. Itsemurhapommittajat kylvävät tuhoa Bagdadissa ja muissa Irakin kaupungeissa. Miksi? Romaanin nuoren beduiinipojan tie auttaa ymmärtämään paljon.

Bagdadin kutsun nimetön kertoja on sodan vuoksi joutunut jättämään yliopiston ja palaamaan kyläpahaseensa, jossa aika on pysähtynyt.

Mutta kylän ulkopuolella riehuva mielettömyys lähestyy vääjäämättä Kafr Karamiakin. Naapurikylässä hääjuhlan tuhonnut ohjus ja päähenkilön isän kokemat nöyryytykset ajavat kertojan kohti Bagdadia, josta löytyisivät keinot iskeä takaisin miehittäjää vastaan niin että tuntuu.

”He eivät tunne tapojamme”, romaanissa pohditaan.”...he näkevät maamme pelkkänä valtaisana öljylätäkkönä, josta he latkivat veremme viimeiseen pisaraan. He eivät elä historian jatkumossa. He etsivät apajia, kultakaivoksia, he riistävät. He ovat valkoisten rahoituslaitosten palkkasotureita.”

Yasmina Khadra ymmärtää, mistä terroristit tulevat, mutta ei hyväksy terrorismia. Siihen hänellä on poikkeuksellisen hyvä syy.

Algeriassa vuonna 1955 syntynyt Yasmina Khadra on vaimonsa nimellä kirjoittava entinen upseeri Mohamed Moulessehoul, jolla on pitkä kokemus taistelusta oman maansa ääri-islamilaisia terroristeja vastaan.

Yasmina Khadran luultiin pitkään olevan harvinainen naisen ääni arabikirjallisuudessa. Moulessehoul kirjoittikin ensimmäiset kuusi romaaniaan omalla nimellään Algeriassa. Vuonna 1988 armeija vaati häntä alistamaan seuraavat tekstinsä sensoreille. Tämän välttääkseen Mohamed Moulessehoul ryhtyi etsimään itselleen salanimeä. Vaimon kahta ensimmäistä nimeä hän ryhtyi käyttämään vaimonsa ehdotuksesta.

2000-luvun alussa Moulessehoul jätti armeijan, muutti perheineen Ranskaan ja huhujen lopettamiseksi paljasti todellisen identiteettinsä. Kirjailijanimeään hän ei silti jättänyt.

Bagdadin kutsussa Yasmina Khadra kertoo terrorismin kutsun molemmista puolista eikä vain amerikkalaisten pahoista teoista.

Totta on, että miehittäjän raakuus ja piittaamattomuus paikallisista oloista ja tavoista luo hyvän kasvualustan terrorismille.

Mutta Khadran mukaan tilannetta ja tavallisia nuoria miehiä hyväksi käyttävät myös suuret johtajat, jotka ajavat omaa fundamentalistista ohjelmaansa keinolla millä hyvänsä.

Tässä sodassa ei ole sankareita eikä yksipuolisia totuuksia.

Ennen kaikkea Yasmina Khadra on kuitenkin sanonut kertovansa ihmisistä. Vaikka hän haluaa länsimaalaisten ymmärtävän taustoja, opettajaksi Khadra ei ryhdy.

”Romaanini eivät kerro terrorismista; ne kertovat ihmiselämän hauraudesta, vihasta, hyväksikäytöstä, peloista ja joskus myös toiveista, ja siitä, miten tämä kaikki pilaa elämämme”, Khadra on sanonut tuoreessa haastattelussa.