Kuristaako hallitus työttömien toiminnan hengiltä?

(Kansan Uutisten Viikkolehti 26.10. 2007)


15 vuotta täyttävä työttömien toiminta on juhlavuonna ajautumassa kriisiin. Syynä on hallitusohjelma, joka korostaa tuetun työllistämisen suuntaamista yrityksiin ja uhkaa karsia ”tehottomat” kolmannen sektorin organisaatiot pois.

KAI HIRVASNORO

Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Työttömät järjestäytyivät nopeasti suurtyöttömyyden räjähtäessä 1990-luvun alussa.

TVY:n tärkein koulutustapahtuma on ihmisoikeuspäivät, joita on järjestetty lähes järjestön perustamisesta alkaen. Järvenpään Seurakuntaopistolla järjestetyillä ihmisoikeuspäivillä pohdittiin tänä vuonna myös TVY:n omaa toimintaa ja tulevaisuutta.

Työttömien yhdistyksiä on viidentoista vuoden aikana perustettu yhteensä noin 270. Monen toiminta hiipui siinä vaiheessa, kun sen alueella työttömyys painui alle kymmenen prosentin.

Nyt TVY:n puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan työttömien yhdistykset ovat suuressa kriisissä. Kyse ei ole siitä, että työttömyys olisi ratkaistu ongelma ja yhdistykset muuttuneet tarpeettomiksi. Vaan siitä, että työhallinto ja hallitus ovat ajamassa työttömien toimintaa alas. Työministeriöstä sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä muodostettava uusi superministeriö siirtää työllisyyden ja yrittäjyyden samaan osastoon. Työttömät unohdetaan, Karjalainen pelkää.

– Hallitusohjelma korostaa tuetun työllistämisen suuntaamista yrityksiin. Meidät kolmannen sektorin toimijat valjastetaan uusilla pakko-ohjeilla tiiviin yhteistyöhön yritysten kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi. Viesti ministeriöltä on suoraan se, että toimijoista karsitaan pois ne, jotka eivät kykene yhteistyöhön yritysten kanssa.

Järjestötoimintaa
tarvitaan aina

Hänen mukaansa jopa puolet työttömien yhdistyksistä saattaa joutua lopettamaan toimintansa, jolloin vaikeimmin työllistyvistä yhä suurempi osa jää kokonaan heitteille.

– Pitkäaikaistyöttömyys ei häviä mihinkään ja uusia tulee. Tässä maassa on 45 000 nuorta, jotka eivät ole kiinnittyneet millään tavalla yhteiskuntaan. Kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan pelittämään ihmisiä osallisiksi yhteiskuntaan, mutta jos työhallinto tappaa meidät raskailla hankevaatimuksilla, niin tämä toiminta loppuu.

– Työttömien toimintaa tarvitaan pitämään niitä ihmisiä kiinni yhteiskunnassa, jotka eivät muualle kiinnity, Lea Karjalainen painotti.

Työttömyyttä ja
työvoimapulaa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa työttömyys ei enää näy millään tavalla. Sen sijaan työvoimapulasta pidetään kovaa porua.

Tamperelainen työttömien aktiivi Jorma Markkula ihmettelee, miten samaan aikaan on työvoimapula, mutta Tampereellakin työttömyys on edelleen kymmenen prosentin paikkeilla.

– Rakennustyöläisiäkin tuodaan Puolasta ja Virosta, vaikka luulisi heitä kävelevän omastakin takaa. Kyllä tässä jonkinlainen ihmeellinen epäsuhde vallitsee, hän sanoo.

Tamperelaisen työllistämisyhdistys Etapin työpaikkapappina toimiva Ilmari Karjalainen muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyys on ja pysyy.

– Lauantainakin tapasin rouvan, joka oli jäänyt vuonna 1995 työttömäksi eikä ole vieläkään saanut vakituista työtä. Tällaisia henkilöitä on, jotka ovat tehneet puolen vuoden pätkiä, mutta vakituista työtä ei löydy.

Kurssitus ei vastaa
tarkoitustaan

Toisaalta Ilmari Karjalaisen mukaan Etapin auto- ja metallityöpajoihin on tällä hetkellä vaikea saada työntekijöitä, koska heidän työllisyystilanteensa avoimilla työmarkkinoilla on hyvä.

Näyttelijä Jorma Markkula sanoo, että monilla työttömillä on kyllä akateemisetkin tutkinnot, mutta ajan myötä työkokemus on vanhentunut. Eikä heille tarkoitettu kurssituskaan vastaa tarkoitustaan. Ainakaan se ei johda työhön.

Työttömätkin ovat jakautuneet kahtia niihin, jotka työllistyvät nyt korkeasuhdanteessa ja niihin, jotka eivät sittenkään. Ja jälkimmäisille sosiaalista kuntoutusta tarjonneet työttömien yhdistykset ovat leikkurin alla.

- Minusta se alkaa olla jo uskonnollisen mantran hokemista, että markkinat ratkaisevat ongelmat, Markkula tuhahtaa.

Ilmari Karjalaisen mielestä työikäisellä pitää olla mahdollisuus lähteä päivittäin työhön ja tulla työstä pois.

– Eikä sen aina tarvitse olla tuottavaa työtä. Sen takia pitää ehdottomasti olla paikkoja, joihin voi mennä. Se on monille ihan elämisen ehto. Ei välttämättä rahallisesti, mutta henkisesti, että saa kuulua johonkin.

”Kirkko menee
vasemmalta ohi”

– Vanhan liiton aikana työväenliike pystyi ehkäisemään syrjäytymistä, Jorma Markkula muistelee.

– Nyt työväenliikkeen voima on vähentynyt ja työttömäksi jäävälle ei loppujen lopuksi ole yhdistystä, koska ei työttömien yhdistys ole ylpeyden, vaan enempikin häpeän aihe. Joukkovoiman vähyys johtuu siitä, ettei sitä joukkoa saa näkyväksikään, koska harva viitsii tunnustaa olevansa kadulla siksi, että on työtön.

Jorma Markkula vanhan liiton miehenä kehuukin, että Tampereella seurakunnista on tullut edistyksen kärkijoukkoa työväenliikkeen kuihtuessa.

– Seurakunnat kulkevat ainakin henkisesti, mutta aika paljon myös taloudellisesti mukana. Mutta taloudellisen päävastuun on oltava yhteiskunnalla ja valtiolla, Ilmari Karjalainen sanoo, ja myöntää, että Markkulan kehut tuntuvat hyviltä.

– Vasemmistolla on nyt skarppaamisen aika, kun kirkko menee vasemmalta ohi, Jorma Markkula lisää vielä löylyä.