perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Vanhasen verosaldo: Pätkätyöläiselle 108, pääjohtajalle 12 000 euroa


(Kansan Uutisten Viikkolehti 29.12. 2006)

Pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee Matti Vanhasen hallituksen päätöksillä 2,5 prosenttia vaalikauden aikana. Keskituloisten verot kevenevät 4,7 prosenttia, mutta pääjohtajaluokassa kevennys on jo 5,1 prosenttia. Veronkevennykset eivät siten ole suosineet suhteellisestikaan pieni- ja keskituloisia.

KAI HIRVASNORO
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Eduskunta on hyväksynyt vaalikauden viimeisen budjetin. Joulun alla valmistui myös Tilastokeskuksen tulonjakotilasto vuodelta 2005. Ainekset ovat koossa yhteenvedolle siitä, miten Matti Vanhasen - Eero Heinäluoman hallituksen politiikka on kohdellut eri tulonsaajaryhmiä.

Ensi vuoden tuloverotuksesta eduskunta kävi hämmentävän keskustelun joulukuun alussa. Hämmentävän siinä mielessä, että pidetyistä 21 puheenvuorosta vain kokoomus – suurin oppositiopuolue – puolusti hallituksen verolinjaa. Hallituspuolueista ainoat puheenvuorot olivat Esa Lahtelan (sd.) tajunnanvirtaa. Muuten sosialidemokraatit ja keskustalaiset vaikenivat täysin.

Hallituspuolueiden kansanedustajilla on koko neljän vuoden ajan ollut suuria vaikeuksia puolustaa hallituksen politiikkaa. He ovatkin yleensä pysyneet poissa eduskunnan täysistunnoista verotuksesta ja muista hankalista asioista keskusteltaessa.

Eivät suosineetkaan
pieni- ja keskituloisia

Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa esitteli koko vaalikautta koskevan, myös ensi vuoden verotuksen huomioon ottavan, laskelman siitä, millaisia ovat eri tulonsaajaryhmien nettotulon muutokset neljän vuoden aikana. Laskelmassa on otettu huomioon valtion tuloveroasteikon muutokset, automaattiset verovähennyksen muutokset, sairausvakuutuksen muutokset, palkasta suoraan perittävien sosiaaliturvamaksujen muutokset sekä keskimääräinen kunnallisveroprosentti.

Virallisen totuuden mukaan veronkevennykset on vaalikaudella tehty pieni- ja keskituloisia suosien.

Mikko Kuopan mukaan oikeasti veronkevennykset menevät näin:

– Pienituloinen pätkätyöläinen, jonka vuositulot jäävät 5 000 euroon vuodessa, saa kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella 108 euroa käteen lisää rahaa. Lisäys on noin 2,5 prosenttia.

– Pienipalkkainen, 15 000 euroa vuodessa ansaitseva, esimerkiksi kaupan työntekijä, saa vastaavalta ajalta nettoansioita lisää 491 euroa eli 4,1 prosenttia.

– Vastaavasti 30 000 euroa vuodessa ansaitseva työntekijä on hyötynyt hallituskauden aikana veronalennuksista 970 euroa eli 4,7 prosentin nettotulonlisäys.

– Suurituloinen johtaja, esimerkiksi Fortumin johtaja Mikael Lilius, jonka vuositulot ovat suunnilleen 500 000 euroa, on saanut nettotuloa lisää 11 550 euroa, joka tekee 5,1 prosentin nettotulon lisäyksen.

– Hallituksen veropolitiikka on yksilötasolla lisännyt tuloeroja euromääräisesti, mutta myös prosentuaalisesti, Mikko Kuoppa päätteli.

Sosiaalietuuksien
verotus jopa koveni

Esimerkit koskevat vain palkkatuloja. Pienten sosiaalietuuksien saajat eivät ole hyötyneet tuloveron kevennyksistä, mutta kunnallisveron korotukset ovat kiristäneet heidän verotustaan.

Iivo Polvi (vas.) totesi hallituksen tosin väittävän, että taulukkotarkistukset keventävät myös eläke- ja etuustulojen verotusta.

– Ne keventävät hyvin pieneltä osin eläkeläisten verotusta siltä osin, kun kysymys on eläkeläisten suurituloisimmasta osasta, hän sanoi.

Verotilaston mukaan vuoden 2005 viimeisenä päivänä 711 042 eläketuloa saavalla henkilöllä eläketulo oli sitä tasoa, että se ei yllä valtionverotuksen taulukkoon.

– Valtionverotustaulukon alentaminen ei silloin anna sentinkään verohelpotusta näille, ja sehän on kuitenkin eläkeläisten enemmistö. Silloin kai on väärin väittää perusteluissa, että tämä keventää eläkeläisten verotusta, Iivo Polvi oikoi.

Mikko Kuoppa täydensi, että vuoden työmarkkinatuella olevan henkilön veroprosentti on vähintään 17-18. Jos kunnallisveroprosenttia nostetaan kunnassa, hänen verotuksensa kiristyy, sen sijaan että se helpottuisi.

Vasemmistoliitto esitti eduskunnassa pieniä etuuksia saaville eläketulovähennyksen kaltaista vähennysoikeutta kunnallisverotuksessa. Tämän sosiaalitulovähennyksen saisivat muun muassa sairaspäivärahalla, opintotuella tai työttömyysturvalla elävät ihmiset. Heistä moni pääsisi näin pois toimeentulotukiluukulta.

Kaikkein rikkaimmalla
107 prosentin vuosikymmen

Joulun alla julkistetun tulonjakotilaston pääsanoma oli se, että vuonna 2005 tuloerot eivät enää kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Ne jopa kaventuivat aavistuksen.

Tulonjakotilasto valmistuu aina lähes kaksi vuotta reaaliaikaa jäljessä. Nyt käytössä ovat vasta Vanhasen hallituksen kolmen ensimmäisen vuoden tilastot ja niistäkin vuoden 2003 tapahtumat periytyvät pääosin Paavo Lipposen toisen hallituksen päätöksistä.

Joka tapauksessa vuodesta 2003 vuoteen 2005 neljän alimman tulokymmenyksen tulo-osuus joko pysyi ennallaan tai aleni lievästi. Ainoa isompi muutos koskee suurituloisinta kymmenystä, joka sai 22,9 prosenttia kaikista tuloista vuonna 2003, mutta 23,5 prosenttia vuonna 2005. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina heidän tulo-osuutensa jopa aleni lievästi.

Suurituloisin prosentti suomalaisista sai kaikista tuloista 6,0 prosenttia vuonna 2003, 6,7 prosenttia vuonna 2004 ja 6,2 prosenttia vuonna 2005.

Laman jälkeisenä kymmenenä vuotena tulo-osuuksien muutos oli dramaattinen. Seitsemässä alimmassa tuloluokassa tulo-osuus aleni ja pienituloisimmilla eniten. Kahdeksas ja yhdeksäs kymmenys säilyi suunnilleen ennallaan, mutta rikkain kymmenys kasvatti tulo-osuuttaan 3,8 prosentilla.

Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 9,7 prosenttia vuosina 1995 - 2005, suurituloisimman kymmenyksen 59 prosenttia ja suurituloisimman prosentin 107,5 prosenttia.

Alimman tulokymmenyksen yhden hengen talous sai vuonna 2003 käyttöönsä keskimäärin 8 000 euroa vuodessa eli nettotuloja 670 euroa kuukaudessa.