maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Kidutus arkipäivää Putinin Venäjällä

(Kansan Uutisten Viikkolehti 24.11. 2006)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii EU:ta ottamaan tänään Venäjä-huippukokouksessa esille maassa harjoitettavan kidutuksen. Venäjä on ratifioinut kidutuksen vastaisen sopimuksen, mutta ei päästä ulkopuolisia tarkkailijoita valvomaan sen toteuttamista.

KAI HIRVASNORO
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Aslan Umahanov, lakimies ja etniseltä taustaltaan tshetsheeni pidätettiin Jekaterinburgissa 29. maaliskuuta tänä vuonna. Poliisit hakkasivat hänet ensin asunnossaan, veivät sitten järjestäytyneen rikollisuuden vastaiselle osastolle ja jatkoivat hakkaamista siellä.

Huhtikuussa Aslan Umahov antoi todistajalausunnon, jonka mukaan eri viranomaiset löivät häntä nyrkillä sekä vedellä täytetyillä muovipulloilla saadakseen aikaan ”tunnustuksen.” Umahovin päätä hakattiin kirjoilla, hänen huutonsa tukahdutettiin ja hänelle annettiin sähkösokkeja. Kuuden tunnin kuulustelun jälkeen Aslan Umahov kirjoitti ”tunnustuksen” viranomaisten sanelun mukaan.

Venäjän ja EU:n huippukokous pidetään tänään Helsingissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui sen johdosta eilen Suomeen.

Venäläinen toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Tshelysheva vaati huippukokouksen alla Amnesty Internationalin tilaisuudessa Euroopan unionia nostamaan jälleen kerran esiin Venäjän ihmisoikeusrikkomukset. Hänen mukaansa Eurooppa näyttää olleen Anna Politkovskajan murhan jälkeen aiempaa valmiimpi pitämään näitä asioita esillä. Mutta jos linjasta ei pidetä johdonmukaisesti kiinni, Venäjän turvallisuusviranomaiset katsovat olevansa entistäkin vapaampia toimimaan mielensä mukaan, Tshelysheva varoitti.

Kidutuksella kaunistellaan
poliisin tilastoja

Amnesty Internationalin keskiviikkona julkistaman raportin mukaan kidutus on Venäjän vankiloissa ja pidätyskeskuksissa arkipäivää. Sen uhreina eivät ole vain tshetsheenit tai muut poliittisista syistä vainotut, vaan tavallisetkin rikolliset. Kidutuksella haetaan tunnustuksia ja tunnustuksilla saadaan paremmat tilastot rikosten selvittämisistä, sanoi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Amnestyn raportti perustuu venäläisten kansalaisjärjestöjen dokumentoimiin yli sataan kidutustapaukseen. Tietoja on koottu vain yhdeltätoista Venäjän 89 alueesta. Pohjois-Kaukasus ei ole luvuissa mukana.

Nizhni Novgorodissa asuva toimittaja Oksana Tshelysheva toimii pian Anna Politkovskajan murhan jälkeen kielletyssä Venäjä-Tshetshenia -ystävyysseurassa, joka on koko toisen Tshetshenian sodan ajan toimittanut länsimaihin todistajanlausuntoja alueella tapahtuneista hirmuteoista.

12 000 tshetsheenin arvioidaan olevan vankiloissa ja vankileireillä. Oksana Tshelysheva oli Tshetsheniassa viimeksi kesällä. Siellä hän sai korkea-arvoisen poliisin todistajalausunnon, jonka mukaan 80 prosenttia vangituista on syyttömiä.

Vangit mukana
kidutuksessa

Jekaterinburgissa sijaitsevan aluevankilan yhteydessä toimii myös pidätyskeskus, joka tunnetaan nimellä IK-2. Noin 30 miespuolista vankia on siirretty sinne vuosina 2004 -2006, koska eivät suostuneet puhumaan.

Amnesty International on pystynyt vahvistamaan, että tuomittuja vankeja on käytetty ”nopeuttamaan” tutkintaa. Heillä on ollut vapaa pääsy pidätettyjen tiloihin, missä vangit ovat pahoinpidelleet ja raiskanneet epäiltyjä erityisellä raiskauspöydällä.

Kidutuksen lisäksi Amnesty syyttää Venäjän viranomaisia siitä, ettei asianajajia aina päästetä seuraamaan kuulusteluja eikä pidätettyjen omaisille kerrota vangitsemisesta. Kidutetut eivät pääse lääkärin tutkittaviksi.

Tarkkailijoita ei
päästetä Venäjälle

Venäjä on ratifioinut eurooppalaisen kidutuksen vastaisen sopimuksen, mutta sen valvonta on puutteellista. Venäjän oma kontrolli ei toimi, koska sama viranomainen kontrolloi sekä poliisin toimintaa että rikostutkimusten edistymistä.

Kansainvälisten tarkkailijoiden pääsy Venäjälle on puolestaan estetty. Venäjä ei päästä eurooppalaisen kidutuksen vastaisen sopimuksen toteutumista valvovaa komiteaa Tshetsheniassa sijaitseviin pidätyskeskuksiin. Venäjä on myös ainoa Euroopan Neuvoston jäsenmaa, joka ei julkaise komitean tekemiä maaraportteja. YK:n kidutuksen vastaisen erityisraportoijan pääsy Venäjälle on estetty viimeksi kuluneet kuusi vuotta.

Itsekin kotiosoitteeseensa tappouhkauksia saavan Oksana Tshelyshevan mukaan tavalliset venäläiset ymmärtävät kyllä asioiden olevan pielessä, mutta kansalaisyhteiskunta on kovin hiljainen. Hän sanoi, ettei Venäjällä ole demokratiaa, vapaita vaaleja eikä vapaata lehdistöä. Ihmiset eivät luota keneenkään eivätkä odota kovin paljon tulevaisuudeltakaan.

Rostovin alueella 15-vuotias ”Sergei” pidätettiin viime kesäkuussa epäiltynä korvakorujen varastamisesta. Hänet vietiin paikalliseen poliisipiiriin, missä kaksi poliisia vaati ”Sergeitä” tunnustamaan varkauden. Kun hän kieltäytyi, poliisit löivät ja potkivat poikaa. Noin kaksi tuntia kestäneen kuulustelun aikana häntä lyötiin rintaan, selkään ja jalkoihin. Kahdesti ”Sergein” päähän vedettiin kaasunaamari, jonka ilmaventtiili oli suljettu. Molemmilla kerroilla hän menetti tajuntansa.

Amnestyn Frank Johanssonin mukaan EU:lla on hyvät ohjeet ihmisoikeuksien puolustajien tukemisesta. Jos unioni todella haluaa, se voi tänään huippukokouksessaan painottaa presidentti Vladimir Putinille, että kansallisten järjestöjen toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa.

Amnesty myös vaatii Venäjän viranomaisia päästämään puolueettomat tarkkailijat etukäteen ilmoittamatta tarkastamaan kaikkia pidätyskeskuksia.

Kursivoidut otteet ovat Amnesty Internationalin keskiviikkona julkaisemasta raportista.