Tuloerojen kasvun seurantaa vuodelta 2000

Tuloerot kasvaneet jo neljä vuotta peräkkäin

Huomautus 9.4. 2005:
Tämä uutinen on Kansan Uutisista (http://www.kansanuutiset.fi) kesältä 2000. Tuloerojen kasvusta kiinnostuttiin Suomessa vasta helmikuussa 2005, kun professori Matti Tuomalan ryhmä julkisti tutkimuksensa, jonka mukaan rikkaimman prosentin tulot kasvoivat 1990-luvulla yli 120 prosenttia, mutta pienituloisimman kymmeneksen käytettävissä olevat tulot laskivat. KU:ssa tuloerojen kasvua on seurattu reaaliajassa ja keskustelua asiasta yritettiin herättää heti, kun ensimmäiset merkit kehityksestä olivat nähtävissä. Silloin asia ei kiinnostanut juuri ketään.

KAI HIRVASNORO
kai.hirvasnoro@pp.inet.fi

Tuloerot kasvoivat vuonna 1998 neljättä vuotta peräkkäin, mutta varsinainen räjähdys nähdään vasta vuoden kuluttua, kun johtajaoptioiden suma näkyy tilastossa.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nyt neljä vuotta peräkkäin. Erityisen nopeaa kasvu on ollut vuodesta 1996, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreimmasta tulonjakotilastosta, joka kuvaa tilannetta vuonna 1998. Tuloeroja ovat kasvattaneet varsinkin osinkotulot ja osakkeiden myynnistä saadut voitot, jotka kasvoivat edellisvuodesta lähes 25 prosenttia.

Osingoista ja myyntivoitoista noin 70 prosenttia kasautuu eniten ansaitsevalle kymmenekselle suomalaisista. 1990-luvun lopulla voimakkaasti kuvaan astuneet johtajaoptiot ovat mukana palkkatuloissa. Optioiden tuloeroja lisäävä vaikutus tullee selvemmin mukaan vasta ensi vuonna valmistuvassa tulonjakotilastossa. Vuonna 1998 optioita maksettiin noin miljardi markkaa, viime vuonna jo 4-5 miljardia. Tuloerojen kasvu onkin pitkälti sitä, että rikkain kymmenes kiskoo selvästi eroa muihin.

Pienituloisimpien suhteellinen asema taas heikkenee ja esimerkiksi työttömien käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin laskeneet jo neljä vuotta peräkkäin. Tämä johtuu siitä, että työllisyyden parantuessa työttömien kova ydin, pitkäaikaistyöttömät alkavat olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolella.

Omaisuustulot
hurjassa kasvussa

Lähinnä ylimpiin tuloluokkiin kertyvät omaisuustulot kasvoivat 11 prosenttia vuodesta 1997. Samaan aikaan kotitalouksien keskimääräisten käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastui. Kotitalouksilla oli tuloja käytössään keskimäärin 146 400 markkaa. Käytettävissä olevat tulot kasvoivat 2,6 prosenttia, kun ne vuotta aiemmin kasvoivat 4,3 prosenttia.

Yrittäjillä oli vuonna 1997 käytettävissä olevia tuloja keskimäärin 220 000 markkaa. Palkansaajien keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli 175 000 markkaa. Ylemmät toimihenkilöt ansaitsivat 229 000 markkaa vuodessa, alemmat toimihenkilöt 158 000 markkaa ja työntekijät 153 000 markkaa.

Työttömiä kotitalouksia vuonna 1998 oli lähes 160 000. Työttömällä oli käytettävissä olevia tuloja noin 75 000 markkaa. Määrä laski edellisvuodesta 3 000 markalla.

Eniten käytettävissä olevat tulot lisääntyivät väestöryhmistä lapsettomilla pareilla, 5 prosenttia. Parien, joilla on lapsia, tulot kasvoivat sen sijaan 3,5 prosenttia. Vähiten tulot lisääntyivät yhden henkilön talouksilla sekä yksinhuoltajilla. Tulonsiirtojen määrä väheni vuonna 1998 työttömyyden ja sitä kautta työttömyyskorvausten vähentymisen takia.

Myyntivoittoja
ja leikkauksia

Tilastokeskus kuvaa tuloeroja ns. Gini-kertoimen avulla. Mitä suurempi indeksi, sitä suuremmat tuloerot. Oheisesta taulukosta (taulukko julkaistu vain lehdessä) näkyy, että lamavuosina tuloerot supistuivat, mutta heti talouden kääntyessä nousuun ne jo vuonna 1993 alkoivat kasvaa lievästi.

Kolmena viimeksi mitattuna vuonna tuloerojen kasvu on ollut nopeaa. Vuosi 1996 oli eräs käännekohta, jolloin omaisuustulot alkoivat kasvaa selvästi. 1996 oli vielä myös leikkausten vuosi, jolloin samaan aikaan pienituloisia koskevia tulonsiirtoja, kuten lasten kotihoidontukea ja asumistukea alennettiin.

Vuosien 1997 ja 1998 kohdalla ei näy enää leikkauksia, vaan kyseessä ovat voimakkaasti kasvaneet myyntivoitot ja osinkotulot. 1990-luvun tuloerojen kasvu näkyy erityisen selvästi, kun suomalaiset jaetaan tulojen mukaan kymmeneen osaan niin, että jokaisessa kymmeneksessä on yhtä paljon tulonsaajia. Pienituloisimman kymmeneksen osuus kaikista tuloista laski 1990-luvulla. Vuonna 1990 he saivat 5 prosenttia kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista, vuonna 1998 enää 4,5 prosenttia.

Tosirikkaat
tekevät eroa

Suhteellinen osuus käytettävissä olevista tuloista aleni 1990-luvulla peräti seitsemässä alimmassa tuloluokassa yhteensä kymmenestä. Toiseksi ja kolmanneksi ylimmässä tuloluokassa suhteellinen osuus pysyi lähes ennallaan, mutta rikkain kymmenesosa on kasvattanut kakkuaan rajusti ja se saa jo yli viidenneksen kotitalouksien tuloista.

Vuonna 1990 rikkain kymmenesosa sai kaikista kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista 18,3 prosenttia, vuonna 1998 jo 21,4. Määrällisesti Suomessa oli silti vielä toissa vuonna vähän todellisia miljonäärejä. Vuonna 1998 yli miljoona markkaa ansainneita oli 119. Vuosien 1999 ja 2000 tulo- ja varallisuustilastot kertovat aikanaan, miten miljonäärien määrä nousi optioiden ja teknokeisarien maassa.

Ja vielä yksi huomio tuloista ja varallisuudesta. Vaikka Suomessa on progressiivinen tulovero, ei lopullinen verotus kehity progressiivisesti, kiitos alhaisen pääomaveron. Yli miljoona markkaa ansainneet maksoivat vuonna 1998 tuloistaan veroa alle 26 prosenttia. Tavallisilla palkansaajilla 27 prosenttia ylittyi jo tuloluokassa 100 000-200 000 markkaa vuodessa. Huipussaan verot olivat, kun tienasi enemmän kuin puoli miljoonaa, mutta vähemmän kuin miljoonan. Silloin verottaja vei tuloista runsaat 36prosenttia.