Öljy terrorismisodan motiivina

"Joka hallitsee Keski-Aasiaa, hallitsee maailmaa"

(Kansan Uutisten Viikkolehti syksyllä 2002)

Monien arvioiden mukaan vuosi sitten alkaneen terrorismin vastaisen taistelun merkittävä sivujuonne on taistelu vallasta ja vaikutusvallasta Keski-Aasian ja etenkin Kaspianmeren energiavarojen äärellä.

Maailman energiavaroista pääosa, joidenkin mielestä vaarallisen suuri osa, sijaitsee Persianlahdella. Yhdysvaltain "roistovaltioina" pitämien Irakin, Iranin ja Libyan osuus maailman öljyvarannoista on noin neljännes, samoin yhä epävakaammalta näyttävän Saudi-Arabian. Yhdysvaltain oma tuotanto on laskenut ja se ostaa jo puolet maailmalla myytävästä öljystä. Kun yhtälö on tämä, ei ihme, että Yhdysvallat on jo pitemmän aikaa tähynnyt Keski-Aasiaan, jossa hyödyntämistä odottavat ehkä satumaiset aarteet.

USA:n energiaministeriön heinäkuussa 2002 päivitetyn arvion mukaan esimerkiksi Kazakstanin todetut öljyvarat ovat 5,4 miljardia barrellia, mutta mahdolliset varat 92 miljardia barrelia. Turkmenistanissa vastaava suhde on 0,6/80.

Kaikkiaan ministeriön arvion mukaan Kaspianmeren öljyä saattaa olla 233 miljardia barrelia, mutta siitä vasta 10 miljardia barrelia on ryhdytty hyödyntämään. Myös alueen maakaasuesiintymät ovat valtaisat.

Öljyvarojen lisäksi alueen energiapelissä on kysymys siitä, miten energiavarat kuljetettaisiin maailmanmarkkinoille. Alueen öljy- ja kaasuputkia on hallinnut Venäjä, mutta käynnissä on useita suunnitelmia, joilla öljyä ja kaasua pyritään kuljettamaan suorempia reittejä Välimerelle, Persianlahdelle ja Intian valtamerelle.

Öljyputket pelinappuloina

"Öljyputkipolitiikka" ei varmasti ole selitys terrorismin vastaiselle sodalle, mutta ei se sitä haittaakaan. Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt neutralisoimaan Venäjän vaikutusta Keski-Aasiassa ja terrorismisodan sivutuotteena se on voinut perustaa tärkeälle alueelle tukikohtiaan.

Tuhansia amerikkalaissotilaita on Kirgisiassa, Uzbekistanissa jaTadzhikistanissa. Georgiassa on amerikkalaisia sotilasneuvonantajia ja Kazakstan salli Yhdysvaltojen käyttää aluettaan Afganistanin operaatiossa.

Yhdysvallat on 1990-luvun puolivälistä tähynnyt Kaspianmeren energiavaroihin ja havitellut öljy- ja kaasuputkia, jotka eivät olisi riippuvaisia Venäjästä. Erityisenä tavoitteena oli rakentaa Afganistanin läpi kulkeva öljyputki, josta kalifornialainen öljy-yhtiö Unocal neuvotteli pitkään taleban-hallinnon kanssa. Tämän takia Yhdysvallat myös tuki talebaneja, koska heidän nähtiin tuovan Agfanistaniin poliittista vakautta.

- En muista aikaa, jolloin olisimme nähneet yhden alueen nousevan strategisesti niin tärkeäksi kuin Kaspianmeren, sanoi sanoi suuren öljy-yhtiön varapääjohtaja Dick Cheney vuonna 1998.

Nykyään hän on George Bushin varapresidentti.

Neuvottelut päättyivät joulukuussa 1998. Talebanit olivat lopullisesti siirtyneet vihollisleiriin, kun heitä tukeneen Osama bin Ladenin al-Qaida iski Yhdysvaltojen suurlähetystöihin Keniassa ja Tansaniassa.

Terrorismin vastaisessa sodassa Yhdysvallat murskasi talebanit, mutta siinä sivussa tehtiin siirtoja myös suuressa energiapelissä. Enää talebanit eivät ole esteenä öljy- ja kaasuputken rakentamiselle Afganistanin läpi.

Keski-Aasian shakkilauta

Kun Keski-Aasian energiapelistä puhutaan, silloin yleensä viitataan presidentti Jimmy Carterin turvallisuusneuvonantajan Zbigniew Brzezinskin vuonna 1997 kirjoittamaan kirjaan The Grand Chessboard, Suuri shakkilauta.

Kirjassa Brzezinski kertoo oman näkemyksensä siitä, miten Yhdysvaltain tulisi toimia säilyttääkseen johtava asemansa maailmassa. Hän näki Euraasian suurena shakkilautana, jossa tuleva taistelu globaalista hallinnasta käydään. Avainkysymyksenä Brzezinski piti Keski-Aasian öljyvaroja, joiden merkitys olisi voimakkaasti kasvamassa. Joka hallitsee noita öljyvaroja, hallitsee koko maailmaa, kuului Zbigniew Brzezinskin neuvo Yhdysvaltain johtajille.

Myös tohtori Pekka Visuri katsoo, että maailmanpolitiikan uuteen keskiöön on noussut Lähi-idästä Indonesiaan ulottuva alue, jolla tulevaisuuden keskeiset konfliktit käydään. Tällä alueella sijaitsee yli kaksi kolmasosaa maailman öljyvaroista ja se on myös sivilisaatioiden kohtauspaikka.

Nyt Keski-Aasiassa on Visurin mukaan menossa energiavarojen uudelleenjako. Yhdysvallat on ottanut hallintaansa perinteisesti Venäjälle kuuluneita alueita.

mailto: kai.hirvasnoro@pp.inet.fi