Putinin juhlat boikottiin
(Kansan Uutisten Viikkolehti 24.3. 2005)
KAI HIRVASNORO
Otetaan pieni ajatusleikki noin kymmenen vuoden takaa. Jos Serbian presidentti Slobodan Milosevic olisi keksinyt järjestää Srebrenican verilöylyn jälkeen 7. huhtikuuta 1998 Jugoslavian sosialistisen tasavallan 35-vuotisjuhlat, niin moniko valtionpäämies olisi osallistunut? Ei monikaan.
Toukokuussa valtiojohtajat kokoontuvat kuitenkin Moskovaan presidentti Vladimir Putinin vieraiksi Voiton päivän juhliin, onhan kulunut 60 vuotta siitä, kun natsi-Saksa kaatui ja Neuvostoliiton ansiot siinä olivat kiistattomat.
Mutta voiko Neuvostoliiton ansioistakaan huolimatta noin vain osallistua Putinin juhliin, kun isäntä on vastuussa kymmenien tuhansien tshetsheenien kuolemasta, pidätettyjen kidutuksista ja tuoreen raportin mukaan 3 000 - 5 000 siviilin katoamisesta jäljettömiin?
Ei voi.
Erityisen kyseenalaista juhliminen Putinin kanssa on suomalaisille poliitikoille, sillä Suomen rajanaapurissa käydään tälläkin hetkellä likaista sotaa. Sellaista, jota vastaan protestoitiin 1980-luvulla, kun kyseessä olivat esimerkiksi Salvadorin ”katoamiset” ja kuolemanpartiot siellä maapallon toisella puolella.
Entiset Vietnam-mielenosoittajat ovat nyt itse vallassa. Avoimen protestin sijaan he joutuvat pitämään kielensä keskellä suuta ja moittimaan hirmuhallintoa maassaan ylläpitävää presidenttiä diplomaattisesti ja kohteliaasti. Ilman tulosta.
Joskus pitää jonkin rajan tulla vastaan.Human Rights Watchin ja Amnestyn aiemmat Tshetshenia-raportit ovat kertoneet samaa tarinaa murhista, kidutuksista ja katoamisista vuosien ajan. Mutta voisiko maanantai 21. maaliskuuta olla raja, jota ei enää voi hyminällä ylittää? Kun nyt on lausuttu sanat ”rikos ihmisyyttä vastaan”, niin olisiko valtiojohtajien – myös presidentti Tarja Halosen – aika harkita uudelleen osallistumista Putinin juhliin konkreettisena osoituksena siitä, että edes tämän ainoan kerran ns. kansainvälinen yhteisö ei niele kaikkea.
On tullut aika eristää Vladimir Putin arvostettujen valtiomiesten kerhosta.
KAI HIRVASNORO
Otetaan pieni ajatusleikki noin kymmenen vuoden takaa. Jos Serbian presidentti Slobodan Milosevic olisi keksinyt järjestää Srebrenican verilöylyn jälkeen 7. huhtikuuta 1998 Jugoslavian sosialistisen tasavallan 35-vuotisjuhlat, niin moniko valtionpäämies olisi osallistunut? Ei monikaan.
Toukokuussa valtiojohtajat kokoontuvat kuitenkin Moskovaan presidentti Vladimir Putinin vieraiksi Voiton päivän juhliin, onhan kulunut 60 vuotta siitä, kun natsi-Saksa kaatui ja Neuvostoliiton ansiot siinä olivat kiistattomat.
Mutta voiko Neuvostoliiton ansioistakaan huolimatta noin vain osallistua Putinin juhliin, kun isäntä on vastuussa kymmenien tuhansien tshetsheenien kuolemasta, pidätettyjen kidutuksista ja tuoreen raportin mukaan 3 000 - 5 000 siviilin katoamisesta jäljettömiin?
Ei voi.
Erityisen kyseenalaista juhliminen Putinin kanssa on suomalaisille poliitikoille, sillä Suomen rajanaapurissa käydään tälläkin hetkellä likaista sotaa. Sellaista, jota vastaan protestoitiin 1980-luvulla, kun kyseessä olivat esimerkiksi Salvadorin ”katoamiset” ja kuolemanpartiot siellä maapallon toisella puolella.
Entiset Vietnam-mielenosoittajat ovat nyt itse vallassa. Avoimen protestin sijaan he joutuvat pitämään kielensä keskellä suuta ja moittimaan hirmuhallintoa maassaan ylläpitävää presidenttiä diplomaattisesti ja kohteliaasti. Ilman tulosta.
Joskus pitää jonkin rajan tulla vastaan.Human Rights Watchin ja Amnestyn aiemmat Tshetshenia-raportit ovat kertoneet samaa tarinaa murhista, kidutuksista ja katoamisista vuosien ajan. Mutta voisiko maanantai 21. maaliskuuta olla raja, jota ei enää voi hyminällä ylittää? Kun nyt on lausuttu sanat ”rikos ihmisyyttä vastaan”, niin olisiko valtiojohtajien – myös presidentti Tarja Halosen – aika harkita uudelleen osallistumista Putinin juhliin konkreettisena osoituksena siitä, että edes tämän ainoan kerran ns. kansainvälinen yhteisö ei niele kaikkea.
On tullut aika eristää Vladimir Putin arvostettujen valtiomiesten kerhosta.
posted by Kai Hirvasnoro at 10:40 ap.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home