Osama onnistui jakamaan maailman

(Kansan Uutisten Viikkolehti 2004)

KAI HIRVASNORO

Pitkälti yli kaksi vuotta on kulunut Osama bin Ladenin joukkojen
hyökkäyksestä Yhdysvaltoihin. Sen seurauksena hän menetti tukikohtansa
Afganistanissa, samoin monet taistelijansa. Al Qaidan kommunikaatiovälineitä
on vähintäänkin vaurioitettu ja järjestön rahavirrat katkaistu. Osama itse
saattaa olla hautautunut raunioihin jossain Afganistanissa tai sitten hän
piileskelee Pakistanissa.

Kaikista al Qaidan kokemista vastuksista huolimatta Osama näyttää
menestyneen päätarkoituksessaan, arvioi brittilehti Guardian äsken.
Yhteenotto lännen ja muslimimaailman välillä on käynnissä ja veri on
vuotanut viime päiviin asti pyhän sodan nimissä.

Osama bin Ladenin 1990-luvun haastatteluista voi päätellä, että hänellä oli
neljä päämäärää: ajaa amerikkalaiset sotilaat pois Saudi-Arabiasta, kaataa
Saudi-Arabian hallitus, ajaa juutalaiset pois Israelista sekä
maailmanlaajuinen yhteenotto lännen ja islamin välillä.

Syyskuun 11:nnen jälkeen ensimmäinen tavoite toteutui. Yhdysvallat veti
lähes kaikki joukkonsa pois Saudi-Arabiasta ja siirsi alueelliseen
päämajansa Qatariin. Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian välit ovat kireät.

Toisessa tavoitteessaan Osama ei ole onnistunut. Saudi-Arabian hallitus on
yhä vallassa, mutta sen asema on aiempaa epävarmempi. Kaikista
öljyrikkauksistaan huolimatta maata vaivaavat taloudelliset ja sosiaaliset
ongelmat. Aikapommi nimeltä nuorisotyöttömyys tikittää ja levittää
tyytymättömyttä.

Bin Ladenin kolmas tavoite on vielä kauempana toteutumistaan. Juutalaiset
ovat tukevasti Israelissa. Mutta Lähi-idän konfliktin jatkuminen ja
vaikeutuminen edesauttavat hänen neljännen ja tärkeimmän tavoitteensa
toteutumista, maailmanlaajuista vastakkainasettelua islamin ja lännen
välillä.


Helmikuussa 1997 Osama bin Laden julisti, että sotaa ei käydä vain kahden
pyhän moskeijan (Mekka ja Medina) ja Yhdysvaltain välillä, vaan koko
islamilaisen maailman ja Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten välillä.


Maailma on ennustuksen jälkeen muuttunut ja terrorismin vastainen sota
näyttää muodostuneen lännen ja islamilaisen maailman väliseksi sodaksi.
Pommit ovat paukkuneet Turkissa, Tshetsheniassa, Venäjällä, Saudi-Arabiassa
ja Indonesiassa.

Ja kuin vahvistukseksi Osaman ennustuksille julkaisi Britannian
ulkoministeriö joulukuussa raportin, jossa se varoittaa juuri tästä
kahtiajaosta. Raportin mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana marxismin ja
markkinoiden välisen ideologisen taistelun paikan ottaa uskontojen sota.


"Mahdollinen aatteiden yhteenotto, joka todennäköisimmin vaikuttaa
Britanniaan ja muihin länsimaihin 21. vuosisadan alussa, koskee uskontoa ja
kulttuuria", Britannian ulkoministeriö toteaa.


Sen mukaan uskontoa tullaan käyttämään poliittisten pyrkimysten
savuverhona.


Guardian toteaa, että syyskuun 11:nnen päivän hyökkäykset olivat osa tätä
yhteenottoa ja presidentti George W. Bushin vastaukset siihen ovat
pahentaneet tilannetta. Näillä lehti viittaa Bushin aloittamaan kahteen
sotaan ja kyvyttömyyteen ratkaista Israelin-Palestiinan kriisiä.


- Kaksi vuotta Afganistanin miehityksen jälkeen USA:n kontrolli maasta on
hajanainen. Kaupunkien ulkopuolella matkustaminen on vaarallista ja elämä
niiden sisälläkin riskialtista. Talebanit ovat uudelleenorganisoituneet ja
voimistumassa, Guardian kuvaili.


USA siis taistelee kahdella rintamalla eikä pysty kontrolloimaan kumpaakaan
maata.


Washington Postin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Al Qaida ei
välttämättä ole vastuussa viime aikaisista terroriteoista, mutta sen
vaikutuksesta on kyse, kun paikalliset terroristiryhmät ovat iskeneet eri
puolilla maailmaa. Al Qaida on tavallaan "liisannut" "liikeideansa"
paikallisille ryhmittymille samalla tavalla kuin McDonald's oman
liiketoimintansa paikallisille kauppiaille kaikkialla maailmassa.


Lehti uskoo, että Turkin, Saudi-Arabian, Tshetshenian ja Irakin iskujen
johtajat koulutettiin aikoinaan Al Qaidan leireillä Afganistanissa.
Arvioiden mukaan näillä leireillä koulutettiin 20 000 ihmistä 47 maasta
1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt Al Qaidan oppilaat ovat levittäytyneet
eri puolille maailmaa lojaaleina, mutta eivät enää riippuvaisina
oppi-isistään.

Samalla terrorismin ehkäisemisestä on tullut entistä vaikeampaa. On
vaikeampi jäljittää tusina pientä ryhmää kuin yksi iso eikä yhden pienen
hajottamisella ole samaa vaikutusta kuin yhden ison organisaation.


CIA:n terrorismianalyytikko Paul Pillar arvioi Washington Postissa, että
Osaman hyvä oivallus oli nostaa etualalle anti-amerikkalaisuus. Se on
toiminut niin hyvin, että Yhdysvallat on maalitauluna nyt myös aiemmin
paikallisesti toimineilla ryhmillä.


- Al Qaida on yhtä paljon ideologia kuin organisaatio, sanoo terrorismin
tutkija Magnus Ranstorp.