sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007

Yli 5 000 työtöntä pudonnut leikatulle toimeentulotuelle

(Kansan Uutisten Viikkolehti 30.3. 2007)

Yli 5 000 työtöntä sai viime vuonna tuplakarenssin. He menettivät työmarkkinatuen ja sen lisäksi heidän toimeentulotuessaan on alenema. Syynä on se, ettei kuntouttava työtoiminta enää palauta oikeutta työmarkkinatukeen.

KAI HIRVASNORO

Työmarkkinatukea saavien määrä on vähentynyt vuodessa yli kymmenellä tuhannella, iloitsi tammikuussa työministeri Tarja Filatov työmarkkinatukiuudistuksen saavutuksia. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneita oli viime vuoden tammi-syyskuussa 63 000, kun luku vuotta aikaisemmin oli 72 000. Näin siksi, että uudistuksen myötä työvoimatoimisto on velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin.

Kaikki on siis hyvin?

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön mukaan ei ole. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 5 100 ihmistä putosi työmarkkinatuelta tyhjän päälle ja osa heistä väärinkäsityksen vuoksi. He luulivat, että osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan palauttaa oikeuden työmarkkinatukeen, mutta näin ei käykään, sanoo TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen.

TVY:n mielestä pitkäaikaistyöttömät ovat menettäneet ihmisoikeutensa.

Tuen uusiminen
erittäin vaikeaa

Kun työmarkkinatuen kerran menettää, niin sen uusiminen on äärimmäisen vaikeaa. On oltava viisi kuukautta toimenpiteessä. Toimenpiteistä matalin on kuntouttava työtoiminta, mutta sillä karenssia ei pystykään nollaamaan.

- Minä luulen, että tässä on tapahtunut kömmähdys, joka pitäisi korjata, Lea Karjalainen vaatii.

- Aikaisemmin sai lisää työmarkkinatukipäiviä, kun oli kuntouttavassa työtoiminnassa. Siltä pääsi eteenpäin palkkatuettuun työhön, mutta nyt se on estetty. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilanne on pahentunut.

Lea Karjalainen korostaa, että kaikki työmarkkinatukensa menettäneet eivät suinkaan ole "elämäntapaintiaaneja." Hän epäilee, että taustalla vaikuttaa työttömiä syyllistävä ote. Lähtöoletus on se, että asiakkaat putoavat omasta syystään työmarkkinatuelta kieltäytymällä toimenpiteestä.

- Mutta kaikkien kohdalla näin ei ole. Syynä voivat olla kulkuvaikeudet huonon julkisen liikenteen takia tai oma huono sosiaalinen kuntoisuus.

- Meidän järjestömme kannalta tämä on ihmisoikeuskysymys. Elämässä on tilanteita, joissa ihmiset eivät osaa selittää, miksi kieltäytyvät jostakin toimenpiteestä. Tai osaavat selittää, miksi kieltäytyvät kymmenennestä kurssista, josta eivät koe olevan itselleen apua ja pitävät sitä nöyryyttävänä.

- Työmarkkinatukioikeuksia on myös menetetty pelkästään unohtamalla määräaikainen käynti työvoimatoimistossa. Se on sellainen rikos, jota ei saa anteeksi.

Karenssi pahimmillaan
elinkautinen rangaistus

Tammi-syyskuussa 2006 työmarkkinatuen menettäneet 5 100 työtöntä putosivat nimenomaan kieltäytymiskarenssille. Vuoden loppuun mennessä luku oli todennäköisesti vielä suurempi.

Toimenpiteestä kieltäytymisestä seuraa kaksoiskarenssi. Paitsi, että menettää työmarkkinatuen, toimeentulotukeen tulee 20 tai jopa 40 prosentin alenema. Työmarkkinatuen saa takaisin vain, jos onnistuu olemaan viisi kuukautta työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työelämävalmennuksessa, tukityöllistämisessä tai työharjoittelussa työmarkkinatuella.
Työministeriön ohjeissa myös kuntouttava työtoiminta katsotaan aktiivitoimeksi, mutta laki on toista mieltä. Myös jotkut viranomaiset ovat luulleet, että kuntouttavalla työtoiminnalla työmarkkinatuki säilyy.

- Tämä on suuri ongelma, koska ihmiset eivät tiedä, mitä karenssista seuraa, Lea Karjalainen sanoo.

- Ennen karenssi kesti kolme kuukautta ja sen jälkeen pääsi takaisin työmarkkinatuelle. Nyt karenssi voi kestää loppuelämän.

Karjalaisen mielestä myös tiedotus kuntouttavan rajaamisesta aktiivitoimien ulkopuolelle on ollut kelvotonta. TVY:ssäkin on järjestöväkeä, jolle tämä on tullut yllätyksenä. Asialla on käytännönkin merkitystä, koska TVY:n järjestöissä on vuosittain 300-400 ihmistä kuntouttavassa työtoiminnassa. Lea Karjalaisen mielestä tätä ei ole syytä jatkaa, vaan järjestön kannattaa jatkossa ottaa työttömiä vain sellaisiin toimenpiteisiin, missä heille palautuu oikeus työmarkkinatukeen.

- Ei ole mitään järkeä pitää ihmisiä sellaisissa toimenpiteissä, joissa ei ole paluuehtoa syyperusteiselle etuudelle.

Lea Karjalaisen mukaan kuntouttavaa työtoimintaa koskeva epäkohta on ensimmäinen asia, jonka TVY vie eduskunnan työelämävaliokuntaan sitten, kun uuden eduskunnan toiminta varsinaisesti käynnistyy. Lakia on muutettava.

Kuntouttavaa työtoimintaa sinänsä Lea Karjalainen puolustaa. Se on matalin askel sellaisille ihmisille, jotka sosiaalisen vajaakuntoisuuden vuoksi tarvitsevat ensin jotain muuta hoivaa ja hoitoa ennen toimenpidettä.

TVY:n vuosikokous pidettiin Jyväskylässä. Äänestyksen jälkeen Lea Karjalainen valittiin edelleen järjestön puheenjohtajaksi.