Me siinä kuolemme (Hetket jotka jäivät 4)

(Kansan Uutisten Viikkolehti 8.2. 2008)

Mika Kaurismäki päivitti suomalaisen elokuvan nykyaikaan esikoispitkällään Arvottomat (1982). Mutta ehkä pisteet pitää antaa voittopuolisesti elokuvan kuolemattoman dialogin kirjoittaneelle Aki Kaurismäelle. Veljesten myöhempien vaiheiden valossa Arvottomat on enemmän Akin kuin persoonattoman Mikan näköinen elokuva.

Arvottomien dialogi on niin herkkua, että väitetään joidenkin uskalikkojen katsoneen elokuvan toistakymmentä kertaa ja opetelleen sen käytännössä ulkoa. Kuka voisi vastustaa tokaisua ”Aiot siis vaihtaa Tolstoin Dostojevskiin” kommenttina nuoren miehen suunnitelmaan muuttaa maalta kaupunkiin.

Yksi elokuvan kielellinenkin huippukohta nähdään heti elokuvan alussa, kun Manne (Matti Pellonpää) yhyttää entisen rakastettunsa Veeran (Pirkko Hämäläinen) kulkemassa aamuvarhaisella kadulla täysissä meikeissä.

Manne: Minne sinä olet matkalla kynnet lakattuina tähän aikaan aamusta?

Veera: Mistäs itse olet tulossa?

Manne: Erään tytön luota.

Veera: Sä et osaa vieläkään valehdella.

Manne: En siis oppinut sinulta mitään.

Veera: Kiitos paljon.

Manne: Voinko minä jotenkin auttaa.

Veera: Sä olet auttanut jo liikaakin.

Manne: Entä jos ajan sinut kotiini, tarjoan illallisen ja puhumme politiikasta?

Veera: Liian myöhäistä. Rakkaus on kuollut.

Manne: Olet oikeassa Vaikka ei rakkaus kuole, se vain jättää meidät. Me siinä kuolemme.

Veera: Niinhän sinä luulet.