Suuryhtiöt lobbaavat Kiinan työlakia vastaan

(Kansan Uutisten Viikkolehti 13.4. 2007

Se päivä saattaa olla lähellä, jolloin ensimmäinen ylikansallinen suuryritys ilmoittaa siirtävänsä tuotantonsa Kiinasta johonkin halvempien tuotantokustannuksien maahan. Kiinaan tekeillä oleva uusi työlaki on hermostuttanut varsinkin amerikkalaiset hikipajojen hyväksikäyttäjät niin, että ne lobbaavat sen vesittämiseksi. Kiinan kansankongressi lykkäsikin asian käsittelyn ilman keskustelua.

Kiinalainen työoikeuden asiantuntija Liu Cheng haki äsken Washingtonista lainsäätäjiltä tukea, jotta työläisten asemaa ja oikeuksia hieman parantava laki saataisiin voimaan. Kiistassa toisella puolella ovat Kiinan ammattiyhdistysliike, poliitikot eri puolilla maailmaa sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, toisella sellaiset yhtiöt kuin esimerkiksi Wal-Mart, Google ja General Electric. Liu Cheng sanoi Washingtonissa, ettei vahva tuki työlaille Kiinan sisällä riitä, koska osa kansankongressin jäsenistä on alttiita ulkomaisten yhtiöiden lobbareille.

Kiinan hallitus julkisti lakiehdotuksen vuosi sitten. Silloin lähtivät liikkeelle myös Shanghaissa toimiva amerikkalainen kauppakamari, amerikkalais-kiinalainen bisnessuhteiden neuvosto ja monet yhtiöt. Ne ovat uhanneet yritysten muuttavan Kiinasta Pakistaniin ja Thaimaaseen, jos työläisten oikeuksia rajoitetusti parantava laki hyväksytään.

Niiden aggressiivinen taktiikka näyttää myös tuottaneen tulosta. Joulukuussa laista julkaistiin uusi, aiempaa pehmeämpi versio, joka ottaa ensimmäistä luonnosta paremmin huomioon yhtiöiden intressit. Amerikkalaislobbarit kehuivatkin heti Kiinan hallitusta merkittävästä edistymisestä kiistassa.

Microsoftin Kiinan toimintojen henkilöstöpäällikkö Scott Slipy kehui Business Week -lehdessä, että ”meillä on niin paljon investointeja pelissä, että yleensä saamme jonkun kuuntelemaan meidän näkökantaamme.”

Ensimmäinen edistysaskel ei kuitenkaan riittänyt bisnekselle, vaan käynnissä on uusi lobbauskierros lain lopulliseksi vesittämiseksi. Amerikkalais-kiinalainen bisnessuhteiden neuvosto on kutsunut lain uuttakin versiota yhtiöitä kuormittavaksi, kalliiksi sekä tuottavuutta alentavaksi.

Toisaalta amerikkalaisyhtiöiden häikäilemättömyys on nostattanut myös vastarintaa niitä kohtaan sekä Kiinassa että kansainvälisellä tasolla. Kaikki yrityksetkään eivät katso hyvällä etujärjestöjensä röyhkeää puuttumista Kiinan lainsäädäntöön. Esimerkiksi urheilujalkineita valmistava Nike on arvostellut julkisesti amerikkalaisen kauppakamarin toimintaa ja sanonut tukevansa Kiinan hallituksen pyrkimyksiä työläisten oikeuksien lisäämiseen.

Myös Kiinassa toimiva eurooppalainen kauppakamari sanoi aluksi työlain siirtävän investointeja pois Kiinasta. Ammatti- ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksen jälkeen se kuitenkin otti lopulta myönteisen kannan lakiin.

Kiinalaisten työläisten oikeuksista on tulossa uusi kuuma kysymys Yhdysvaltain demokraattijohtoisessa kongressissa, mihin moni demokraatti kampanjoi juuri globalisaation haittavaikutuksia vastustamaan. Jo joulukuussa 32 demokraattiedustajaa teki aloitteen, jossa presidentti George W. Bushia vaadittiin tukemaan Kiinan työlakia ja hillitsemään amerikkalaisten yritysten pyrkimyksiä sen mitätöimiseksi.

Kiinan työoloilla alkaa olla ratkaiseva vaikutus sille, millä ehdoilla maailmassa ylipäänsä työtä tehdään. Sen miljoonat ja taas miljoonat hikipajojen työntekijät ovat nyt se normi, mihin palkkoja ja muita työehtoja verrataan.

Yksin Kiinan syyttäminen ei kuitenkaan johda mihinkään, vaan kyse on sinne sijoittaneiden suuryritysten pyrkimyksestä kohti työolojen pohjaa. 66 prosenttia Kiinan viennin kasvusta viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana selittyy ei-kiinalaisten suuryhtiöiden toiminnalla.