Kuollut silli kuutamossa - Hetket jotka jäivät 10

(Kansan Uutisten Viikkolehti 20.3. 2008)

Billy Wilderin hauskin elokuva on Yks, kaks, kolme (1961). Se on yksi kaikkien aikojen hauskimmista elokuvista yleensäkin. Ja tästä ei voi kiistellä.

Jaetussa Berliinissä ennen muuria kuvattu Yks, kaks, kolme irvailee kohtalaisen tasapuolisesti sekä kapitalismin että kommunismin huvittaville puolille. Suomessa tämä oli tietenkin niin arkaluonteista, että elokuva vapautui sensuurista vasta 1980-luvulla.

Yks, kaks, kolmessa Coca Colan Berliinin johtaja C. R. MacNamara (James Cagney) saa kaitsettavakseen pomonsa 17-vuotiaan tyttären Scarlettin (Pamela Tiffin), joka rakastuu oikopäätä tulisieluiseen itäsaksalaiseen kommunistiin Otto Ludwig Piffliin (Horst Buchholst). MacNamaran pomo on tulossa käymään, mutta Scarlett on sillä välin mennyt Oton kanssa naimisiin ja lähdössä tämän kanssa Moskovaan.

MacNamara yrittää lahjoa Oton jättämään Scarlettin. Otto on aluksi suostuvinaan, kun MacNamara nostaa koko ajan hintaa.

Otto: Halusin vain nähdä, mikä on onnellisen sosialistisen avioliiton hinta. Syljen rahoihinne, syljen Fort Knoxiin, syljen Wall Streetille...

MacNamara: Epähygieeninen liero.

Otto: Kaltaisenne ovat tuomittuja. Valtaamme Länsi-Berliinin ja Länsi-Euroopan. Hautaamme teidät.

MacNamara: Tehkää palvelus, vallatkaa vain, mutta älkää naiko.

Otto (osoittaen MacNamaran hienoa toimistoa): Mitä haaskausta. Kapitalismi on kuin kuollut silli kuutamolla. Loistaa, mutta haisee.

Scarlett: Otto puhuu aina noin. Kerro hänelle Coca Cola -kolonialismista.

Otto: Kuten Hrustshev sanoi vallankumouksen 40-vuotispäivänä...

MacNamara: Helvettiin vallankumous ja helvettiin Hrustshev!

Otto (painokkaasti): Helvettiin Frank Sinatra.