EU-aikana ruoka on jopa halventunut

(Kansan Uutisten Viikkolehti 23.2. 2006)

Vuodenvaihteessa 1994-95 ruokakori halpeni keskimäärin kymmenisen prosenttia. Nyt 12 vuotta myöhemmin tuo ero on kurottu kiinni, mutta tilastot osoittavat sitkeästi, että vastoin mielikuvia euro ei nostanut hintoja merkittävästi. Yllättävän moni tuote maksaa nyt vähemmän kuin EU-jäsenyyden alkaessa.

KAI HIRVASNORO

kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Suomen EU-jäsenyys täytti 12 vuotta tammikuun ensimmäisenä päivänä. Silloin, seitsemän vuotta ennen euroa, tavallinen kansa huomasi jäsenyyden lähinnä vain kaupassa. Jäsenyyttä perusteltiin mm. ruoan hinnan halpenemisella.

KU:kin teki ruokakorivertailun vuoden 1994 viimeisenä arkipäivänä ja 1995 ensimmäisenä arkipäivänä. Pienimuotoisen täysin epätieteellisen otannan tulos oli sama kuin valtakunnallisten ja aineistoltaan kattavien. Ruoka halpeni luvatut 10 prosenttia. Kananmunien hinta melkein puolittui ja suuria alennuksia tuli myös jauhojen, kasviöljyn, margariinin sekä broilerinlihan hintoihin.

Tammikuussa 2007 nuo unohtuneet taulukot kaivettiin esiin. Silloiset markkahinnat muutettiin euroiksi ja S-marketissa käytiin katsomassa, paljonko hinnat ovat nousseet.

30 tuotteen ruokakori maksoi nykyvaluutaksi muutettuna 64,12 euroa tammikuussa 1995. Vuoden 2007 tammikuussa hintaa kertyi 68,91 euroa, siis 7 prosentin korotus.

Vertailuhinnat ovat molemmissa tapauksissa ne, mitkä ne oikeasti kaupassa sinä päivänä sattuivat olemaan. Jos tuote oli tarjouksessa, niin sitten oli ja mukaan otettiin tarjoushinta.

Oli melkoinen yllätys, että monet elintarvikkeet olivat 12 vuotta myöhemmin halventuneet selvästi. Kilo broilerin koipi-reisiä maksoi euroissa 2,86 vuonna 1995, nyt 1,99 euroa. HK:n Sininen sattui olemaan tarjouksessa, 1,49 euroa, kun aiempi hinta oli 2,18. Juhlamokka-kahvi oli halventunut yli eurolla.

Toisaalta kasviöljyn hinta oli yli kaksinkertaistunut, samoin banaanien ja tomaattien.

Monien peruselintarvikkeiden hinta ei ole liikahtanut 12 vuodessa merkittävästi suuntaan eikä toiseen.

Vieläkö muistatte

markka-ajan hintoja?

Markkahinnat tuntuivat vanhassa jutussa pitkästä aikaa nähtynä oudoilta. Vieläkö muistatte, montako markkaa seuraavat tuotteet maksoivat vuonna 1995? Kokeilkaa, vastaukset ovat jutun lopussa.

a) 2 kiloa Sunnuntai-vehnäjauhoja, b) kilo porsaankyljyksiä, c) HK:n Sininen, d) Uncle Ben´s riisi (kilo), e) Juhlamokka-kahvi.

Hintamuisti pettää. Kun suomalaisilta kaksi vuotta sitten kysyttiin arviota eri tuotteiden sen hetkisistä hinnoista, arvaukset menivät 20 prosenttia pieleen. Uusi tutkimus tehdään tänä keväänä ja julkistetaan kesälomien jälkeen, kertoo tutkija Marita Nikkilä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Mutta onko KU:n erittäin suppealla ja epätieteellisellä ostoskorilla mitään todistusvoimaa? Ovatko hinnat todellisuudessa nousseet varsinkin euron jälkeen hirveästi?

EU-alennukset

syöty pois

Marita Nikkilä kaivaa tilastot esiin. Inflaatio on ollut viime vuodet matalalla. Kymmenessä vuodessa 1995 - 2005 elintarvikkeiden hinnat nousivat 11 prosenttia ja viime vuonna pari prosenttia lisää. Kaupassa ruoka maksaa nyt vähän enemmän kuin ennen EU-jäsenyyttä, mutta tulotkin ovat ihan toista luokkaa kaikilla muilla paitsi perusturvan varassa elävillä. Kahdessa alimmassa tulokymmenyksessä reaalitulot 1995 - 2005 nousivat hitaammin tai korkeintaan yhtä paljon kuin hinnat.

Peruselintarvikkeiden hinnoissa tapahtuu hirveitä heilahduksia. Kun broilerin hintaa verrataan joka vuosi joulukuussa, niin se oli runsaassa kymmenessä vuodessa alentunut 34 prosenttia. Lenkkimakkara taas oli kallistunut 4 prosenttia paitsi viime joulukuussa se jostain syystä halpeni 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilastokeskus on koonnut joidenkin perustuotteiden keskihintoja vuodesta 1980 lähtien.

Täysmaidon hinta kaksinkertaistui 67 senttiin vuoteen 1990 mennessä. Viime vuonna keskihinta oli 74 senttiä.

Puoli kiloa voita maksaa nyt melkein euron vähemmän kuin 1990, juuston hinta taas on ollut jatkuvassa tasaisessa nousussa vuodesta 1980.

Kaksi kiloa vehnäjauhoja maksoi 1,35 euroa vuonna 1980, nyt alle euron. Tosin jauhojen hinnan vertailu ei tilastokeskuksen mukaan ole täysin vertailukelpoinen.

Jauhelihan hinta kaksinkertaistui 1980 - 1990, mutta viime vuonna sitä sai noin 50 senttiä halvemmalla kilohinnalla kuin 1990.

Selvästi vuotta 1990 kalliimpaa on vain 95-bensiini, jonka hinta on kaksinkertaistunut. Vuonna 1990 litran sai 65 sentillä.

Kahvikuppi kallistui,

samoin saunavihta

Miksi kuitenkin tuntuu, että kaikki kallistuu koko ajan? Ja että varsinkin eurolla vedätettiin kuluttajia ja nostettiin hinnat pilviin? Virallinen mittari, kuluttajahintaindeksithän väittävät, että keskimäärin euro ei nostanut hintoja.

Marita Nikkilän mielestä tunne saattaa johtua siitä, että yksittäisten tuotteiden ja palveluiden hintoja euro kuitenkin nosti merkittävästi.

– Euron vaikutusta on selvästi ollut sellaisten tuotteiden ja palveluiden hinnoissa, missä pyritään tasahinnoitteluun. Niissä eittämättä näkyy, että hinnat ovat nousseet enemmän kuin keskimäärin. Klassinen esimerkki on kuppi kahvia, Marita Nikkilä sanoo.

– Tällaisia esimerkkejä hintojen noususta löytyy hirveän paljon ja ihan törkeitäkin korotuksia. Mutta ne ovat useimmiten sellaisia, etteivät ihmiset osta niitä joka päivä. Niiden osuus menoista on hyvin pieni. Jos käy kahvilassa joka päivä, niin se tuntuu sen ihmisen taloudessa. Mutta keskimäärin sillä ei ole suurta vaikutusta. Jotkut valittavat, että vessamaksuissa on hirveät korotukset tai saunavihdan hintaa. Mutta kuinka usein niitä ostetaan?

– Tällaisia negatiivisia esimerkkejä löytyy, mutta ihmiset eivät välttämättä huomaa niitä hintoja, jotka ovat pysyneet samoina tai laskeneet. Ne eivät jää niin helposti mieleen.

Markka kulkee

yhä mielikuvissa

Marita Nikkilä kertoo, että ilmiö on yhteinen kaikissa euromaissa. Mielikuva hintojen noususta on vahva, vaikka oikeasti mitään mullistavaa ei tapahtunutkaan.

Tuoreimman eurobarometrin mukaan 75 prosenttia suomalaisista ajattelee pienet ostokset jo pelkästään euroina. Markaksi kaiken muuttavia on enää 8 prosenttia.

Isoissa ja kalliissa ostoissa suhde on toisenlainen. Pelkästään euroina hinnat ajattelevia on vain 30 prosenttia. 40 prosenttia muuttaa eurohinnat varmuuden vuoksi markoiksikin. Kun mukaan lasketaan ne 28 prosenttia vastaajista, jotka ajattelevat hinnat vain markkoina, niin markkaa kuljettaa ainakin ajatuksissaan vielä lähes 70 prosenttia suomalaisista.

Vastaukset: a) 8,90, b) 39,90, c) 12,90, d) 11,90, e) 21,90.