Ilmaston lämpenemistä ei voi enää estää
(Kansan Uutisten Viikkolehti 4.2. 2005)
KAI HIRVASNORO
Helmikuussa 2005 vietettiin vanhan ajan talvea eteläisintä Suomea myöten.
Talvesta kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä riittää. Syksyllä 2004 julkaistu arktinen ilmastoraportti ennakoi, että ilmastonmuutoksen seurauksena talvet alkavat olla harvinaista herkkua ja luvassa on sellaista säätä kuin marras-, joulu- ja tammikuussa oli: lauhaa, sumua, vesisadetta, kovia tuulia. Raportin mukaan pohjoisilla alueilla, siis myös aivan Suomen tuntumassa, ilmastonmuutos etenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan verrattuna.
Tammikuu 2005 olikin poikkeuksellisen vetinen ja lämmin. Sademäärät olivat monin paikoin kaksin- jopa kolminkertaiset keskimääräiseen verrattuna ja lämpöä oli peräti 4-6 astetta enemmän kuin vuosien 1971 - 2000 keskiarvo.
Samaan aikaan Britanniassa julkaistiin lisää hälyttäviä raportteja. Meeting The Climate Challenge -tutkimuksen mukaan aikaa ei ole ehkä enää edes kymmentä vuotta kääntää kehitystä pisteestä, josta ei enää ole paluuta. Maapallon keskilämpötila nousee vääjäämättä kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna ja se johtaa toisaalla tulviin, toisaalla kuivuuteen, viljelyskelpoisen maan menetyksiin, lisääntyviin tauteihin, metsien kuolemaan laajoilla alueilla ja merenpinnan nousuun.
Vain pari päivää myöhemmin tiedelehti Nature julkaisi pahimman mahdollisuuden skenaarion Britannian osalta. Tietokonemallien äärilaskelmissa maapallon keskilämpötila nousee jopa 11 asteella. Napajäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa niin voimakkaasti, että Lontoo jää veden alle.
30 000 kuoli
kesällä 2003
Ja joulukuussa 2004 tiedemiehet yhdistivät ensimmäisen kerran yksittäisen sääjakson ilmastonmuutokseen. Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että ihmisen aikaansaama lämpeneminen kaksinkertaisti todennäköisyyden kokea loppukesän 2003 kaltainen poikkeuksellinen hellejakso, jonka seurauksena tuhannet ihmiset kuolivat kuumuuteen.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan yksittäisen vuoden säähän ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, mutta elokuu 2003 Euroopassa oli sitä, mitä luvassa on paljon lisää.
Useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa mukana oleva Petteri Taalas mm. johti Suomen osuutta arktisessa ilmastoraportissa.
Kuumien kesien ja kuivuuden vuoksi eteläisessä Euroopassa esimerkiksi maatalous tulee hänen mukaansa olemaan suurissa vaikeuksissa ja paikoin jopa loppumaan. Pohjoisessa taas on luvassa lauhoja ja kosteita pimeitä talvia ja lisää joulu-tammikuussa koettuja talvimyrskyjä. Viime myrskyn aikana Helsingin infrastruktuuri oli jo vaarassa merenpinnan nousun vuoksi ja Loviisan ydinvoimala oli lähellä pysähtymistä. Tällaisiin ilmiöihin on syytä varautua myös tulevaisuudessa.
Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla Etelä-Suomessa on kuin Pohjois-Saksassa nyt ja Pohjois-Suomea odottavat etelän loskakelit. Pohjois-Saksaan Hampuriin ennustettiin tätä kirjoittaessa lähes kymmenen asteen päivälämpötiloja ja sateita melkein joka päivälle kuluvaa viikkoa.
Kokonaiset valtiot
uppoamisvaarassa
Brittitutkimuksen mukaan maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta esiteollisesta ajasta ja hiilidioksidin pitoisuutta ilmakehässä kuvaava lukema on 379. Jos se saavuttaa lukeman 400, kahden asteen lämpenemistä ei voida estää.
Jo ilmastonmuutoksen tässä vaiheessa valtamerien pinta on noussut kymmenen kertaa niin nopeasti kuin edellisten 3 000 vuoden aikana keskimäärin ja jääpeite on supistunut huomattavasti. Osa nyt asutuista valtioista on vedenpinnan suhteen kriittisellä rajalla, kuten Bangladesh tai Hollanti, ja monet suuret kaupungit sijaitsevat merien suistoalueilla. Äärimmäiset sääilmiöt ovat kaksinkertaistuneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja toistuvat kuivuuskaudet uhkaavat 1,2 miljardin ihmisen toimeentuloa. Pelkästään El Niño-sääilmiö vuosina 1997 - 1998 aiheutti 100 miljardin euron vahingot maailmantaloudelle.
– Tällä hetkellä kehitysmaat ovat hyvin herkkiä luonnonkatastrofeille ja 80 prosenttia luonnonkatastrofeista johtuu säästä. Bangladeshin tulva 1970-luvun alussa on suurin lähihistoriassa tapahtunut luonnonkatastrofi. Siinä kuoli 300 000 ihmistä, Petteri Taalas huomauttaa.
Petteri Taalaksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen radikaaliin vähentämiseen on aikaa 10 - 20 vuotta. Muuten ilmastonmuutoksesta tulee vieläkin voimakkaampi.
– Eli nykyisen polven käsissä on ratkaista se, missä ilmastossa useat tulevat polvet tulevat elämään. Ilmastonmuutos kiihtyy vielä seuraavallakin vuosisadalla, siksi on hyvin tärkeää toimia nyt.
Käynnissä on Taalaksen mukaan kaksinkertainen epäoikeudenmukaisuus sukupolvien välillä. Nykyinen polvi kuluttaa ensin fossiiliset polttoaineet loppuun ja siirtää sitten siitä koituvat haitat tulevien polvien niskaan.
Kioton sopimus on
vasta hyvä alku
Siihen ei enää voida vaikuttaa, tuleeko ilmastonmuutos. Se on jo täällä. Vaikuttamisen paikka on siinä, lämpeneekö maapallon ilmasto vuoden 2050 jälkeen vielä enemmän kuin nyt luvassa olevat kaksi astetta.
Ongelma on siinä, etteivät maailman valtiot halua tehdä tarpeeksi. Kioton ilmastosopimusta Petteri Taalas kuvaa hyväksi ensiaskeleeksi, mutta jo siitäkin puuttuu koko joukko keskeisiä, päästöjä runsaasti lisääviä maita. Yhdysvaltain lisäksi esimerkiksi Kiina, Intia ja Brasilia.
Kioton sopimuksen mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää kasvihuonekaasujensa päästöjä ainakin 5 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Petteri Taalaksen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta pahimman vaihtoehdon skenaariot eivät toteutuisi, päästöt pitäisi puolittaa.
Ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä oleva EU on asettanut tavoitteeksi, ettei kahden asteen lämpenemistä ylitetä.
Britanniassa tehty pahimman vaihtoehdon skenaario ei ole ainoa laatuaan. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon pohti vuosi sitten mahdollisuutta, että Golf-virta pysähtyy.
Tällaiset skenaariot ovat mahdollisia, mutta eivät todennäköisiä. Parhaillaan tutkimuksessa panostetaan Petteri Taalaksen mukaan kuitenkin keskiarvomuutoksen lisäksi juuri äärivaihtoehtoihin, joten vuoden, parin sisällä luvassa on lisää painajaismaisia tulevaisuudenkuvia. Myös Suomen oloihin sovellettu pahimman vaihtoehdon malli on valmisteilla.
Taalas toivoo, että isot numerot herättävät päätöksentekijöitä, mutta painottaa samalla uskottavuuden säilyttämistä. Äärimmäisellä pelottelulla on kääntöpuolensa.
Öljy-yhtiöiden lobbarit
huolestuivat Britanniasta
Euroopassa on Petteri Taalaksen mukaan valmiutta mennä Kioton sopimusta pidemmälle, mutta haaste on saada Yhdysvallat ja muut vastahangassa olevat maat mukaan. Teollisuusmaiden järjestön G8:n puheenjohtajana vuonna 2005 toimiva Britannian pääministeri Tony Blair on luvannut ilmastonmuutoksen olevan puheenjohtajakautensa tärkeimpiä asioita. Hänen mielestään Euroopan ja Yhdysvaltain tulisi lähentyä monilla aloilla ja ilmastokysymys on yksi tärkeimmistä.
Tosin hän Guardian-lehden mukaan hieman pehmensi puheitaan Davosin talousfoorumissa. Amerikkalaisten suuryritysten johtajille Blair oli todennut todisteiden ilmastonmuutoksesta olevan edelleen kiistanalaisia.Tony Blairin puheet aktivoivat joka tapauksessa välittömästi öljy-yhtiöiden rahoittamien ilmastoskeptikkojen järjestöjä. Yksi näistä, Scientific Alliance, julkaisi joulukuussa 2004 yhdessä washingtonilaisen George C. Marshall -instituutin kanssa raportin, jossa väheksyttiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vuonna 2003 öljy-yhtiö ExxonMobil rahoitti Marshall-instituutin ilmastonmuutosohjelmaa 51 000 punnalla (73 000 euroa).
Viime viikon torstaina Scientific Alliance järjesti Lontoossa seminaarin, jossa kiistettiin kaikki mahdolliset ilmastonmuutosta koskevat uhkakuvat. Guardian-lehden yhteenvedon mukaan seminaarissa todettiin, että ilmaston lämpeneminen on antikapitalistista propagandaa, poliittinen salaliitto, japanilaisten ananasviljelijöiden levittämä huhu jne. Ja joka tapauksessa ilmastonmuutos on tappanut vähemmän ihmisiä kuin Stalin tai Hitler.
Petteri Taalas kuittaa skeptikkojen mielipiteet sillä, että he eivät ole ilmakehäasiantuntijoita.
– Tästä varsinaisesta asiasta heillä ei ole sanottavaa, mutta he yrittävät sitten sanoa, että asioista ei esimerkiksi tiedetä riittävästi eikä sen vuoksi pidä ryhtyä toimenpiteisiin. Samalla tavalla tupakkateollisuus masinoi aikanaan kampanjan, jossa kyseenalaistettiin se, onko tupakka terveydelle vaarallista vai ei.
Helpot ratkaisut
on jo tehty
Ilmastonmuutokseen havahduttiin viimeistään 1970-luvun lopulla. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kutsui vuonna 1979 koolle ensimmäisen Maailman ilmastokonferenssin.Vuonna 1988 perustettiin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, joka on julkaissut tieteellisiä arviointiraportteja, joissa kootaan yksiin kansiin kaikki maailmalla asiasta oleva tieto.
IPCC:n toinen arviointiraportti vaikutti Kioton sopimuksen syntyyn vuonna 1997.
25 vuodessa on saavutettu läpimurtojakin.
Ensinnäkin poliittinen järjestelmä on herännyt, sanoo Petteri Taalas.
Toiseksi voimakkaita päästörajoituksia on saatu voimaan. 1980-luvulla happamoittavien yhdisteiden päästöt saatiin nopeasti kuriin, samoin ilmakehän otsonikatoa aiheuttavat freonit ja halonit käytännössä nollattiin kymmenessä vuodessa.
– Kansainvälinen mekanismi on osoittanut, että jotain kyetään saamaan aikaiseksi, jos poliittista tahtoa on riittävästi, Taalas kehuu.
Mutta vaikein on vielä edessä. Jatkossa ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää päätöksiä, jotka koskettavat tavallisia kansalaisia.
– Nyt puututaan siihen, miten energiaa tuotetaan ja käytetään ja minkälaisia liikennöintivälineitä on käytössä. Se näkyy sitten myös ihmisten elämässä, jos päästäisiin päästöjen puolittamiseen, Taalas huomauttaa.
Kaikesta ongelman tiedostamisesta huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa vääjäämättä kaiken aikaa liikenteen ja energiantuotannon takia. Ja jatkaa kasvamistaan vielä hyvin pitkään, vaikka tällä päivämäärällä päätettäisiin voimakkaista rajoituksista, koska aineiden elinikä ilmakehässä on niin pitkä. Nyt tehtävillä päätöksillä vaikutetaan vuoden 2050 jälkeiseen aikaan.
Petteri Taalaksen mukaan tekniset keinot päästöjen rajoittamiseksi ovat olemassa. Nyt on kysymys poliittisesta tahdosta ja uskalluksesta.
– Kysymys on siitä, onko poliittinen päätöksentekokoneisto sellainen, että pystytään tekemään ratkaisuja useiden kymmenien vuosien perspektiivillä. Ajoittain näyttää siltä, että asioita pohditaan ensi vuoden talouskasvun näköpiiristä tai korkeintaan vaalikauden pituisella jaksolla. Tulevien polvien hyvinvointia pohtivia päätöksiä on vaikeampi saada tähän koneistoon, tuskailee tiedemies.
KAI HIRVASNORO
Helmikuussa 2005 vietettiin vanhan ajan talvea eteläisintä Suomea myöten.
Talvesta kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä riittää. Syksyllä 2004 julkaistu arktinen ilmastoraportti ennakoi, että ilmastonmuutoksen seurauksena talvet alkavat olla harvinaista herkkua ja luvassa on sellaista säätä kuin marras-, joulu- ja tammikuussa oli: lauhaa, sumua, vesisadetta, kovia tuulia. Raportin mukaan pohjoisilla alueilla, siis myös aivan Suomen tuntumassa, ilmastonmuutos etenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan verrattuna.
Tammikuu 2005 olikin poikkeuksellisen vetinen ja lämmin. Sademäärät olivat monin paikoin kaksin- jopa kolminkertaiset keskimääräiseen verrattuna ja lämpöä oli peräti 4-6 astetta enemmän kuin vuosien 1971 - 2000 keskiarvo.
Samaan aikaan Britanniassa julkaistiin lisää hälyttäviä raportteja. Meeting The Climate Challenge -tutkimuksen mukaan aikaa ei ole ehkä enää edes kymmentä vuotta kääntää kehitystä pisteestä, josta ei enää ole paluuta. Maapallon keskilämpötila nousee vääjäämättä kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna ja se johtaa toisaalla tulviin, toisaalla kuivuuteen, viljelyskelpoisen maan menetyksiin, lisääntyviin tauteihin, metsien kuolemaan laajoilla alueilla ja merenpinnan nousuun.
Vain pari päivää myöhemmin tiedelehti Nature julkaisi pahimman mahdollisuuden skenaarion Britannian osalta. Tietokonemallien äärilaskelmissa maapallon keskilämpötila nousee jopa 11 asteella. Napajäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa niin voimakkaasti, että Lontoo jää veden alle.
30 000 kuoli
kesällä 2003
Ja joulukuussa 2004 tiedemiehet yhdistivät ensimmäisen kerran yksittäisen sääjakson ilmastonmuutokseen. Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että ihmisen aikaansaama lämpeneminen kaksinkertaisti todennäköisyyden kokea loppukesän 2003 kaltainen poikkeuksellinen hellejakso, jonka seurauksena tuhannet ihmiset kuolivat kuumuuteen.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan yksittäisen vuoden säähän ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, mutta elokuu 2003 Euroopassa oli sitä, mitä luvassa on paljon lisää.
Useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa mukana oleva Petteri Taalas mm. johti Suomen osuutta arktisessa ilmastoraportissa.
Kuumien kesien ja kuivuuden vuoksi eteläisessä Euroopassa esimerkiksi maatalous tulee hänen mukaansa olemaan suurissa vaikeuksissa ja paikoin jopa loppumaan. Pohjoisessa taas on luvassa lauhoja ja kosteita pimeitä talvia ja lisää joulu-tammikuussa koettuja talvimyrskyjä. Viime myrskyn aikana Helsingin infrastruktuuri oli jo vaarassa merenpinnan nousun vuoksi ja Loviisan ydinvoimala oli lähellä pysähtymistä. Tällaisiin ilmiöihin on syytä varautua myös tulevaisuudessa.
Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla Etelä-Suomessa on kuin Pohjois-Saksassa nyt ja Pohjois-Suomea odottavat etelän loskakelit. Pohjois-Saksaan Hampuriin ennustettiin tätä kirjoittaessa lähes kymmenen asteen päivälämpötiloja ja sateita melkein joka päivälle kuluvaa viikkoa.
Kokonaiset valtiot
uppoamisvaarassa
Brittitutkimuksen mukaan maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta esiteollisesta ajasta ja hiilidioksidin pitoisuutta ilmakehässä kuvaava lukema on 379. Jos se saavuttaa lukeman 400, kahden asteen lämpenemistä ei voida estää.
Jo ilmastonmuutoksen tässä vaiheessa valtamerien pinta on noussut kymmenen kertaa niin nopeasti kuin edellisten 3 000 vuoden aikana keskimäärin ja jääpeite on supistunut huomattavasti. Osa nyt asutuista valtioista on vedenpinnan suhteen kriittisellä rajalla, kuten Bangladesh tai Hollanti, ja monet suuret kaupungit sijaitsevat merien suistoalueilla. Äärimmäiset sääilmiöt ovat kaksinkertaistuneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja toistuvat kuivuuskaudet uhkaavat 1,2 miljardin ihmisen toimeentuloa. Pelkästään El Niño-sääilmiö vuosina 1997 - 1998 aiheutti 100 miljardin euron vahingot maailmantaloudelle.
– Tällä hetkellä kehitysmaat ovat hyvin herkkiä luonnonkatastrofeille ja 80 prosenttia luonnonkatastrofeista johtuu säästä. Bangladeshin tulva 1970-luvun alussa on suurin lähihistoriassa tapahtunut luonnonkatastrofi. Siinä kuoli 300 000 ihmistä, Petteri Taalas huomauttaa.
Petteri Taalaksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen radikaaliin vähentämiseen on aikaa 10 - 20 vuotta. Muuten ilmastonmuutoksesta tulee vieläkin voimakkaampi.
– Eli nykyisen polven käsissä on ratkaista se, missä ilmastossa useat tulevat polvet tulevat elämään. Ilmastonmuutos kiihtyy vielä seuraavallakin vuosisadalla, siksi on hyvin tärkeää toimia nyt.
Käynnissä on Taalaksen mukaan kaksinkertainen epäoikeudenmukaisuus sukupolvien välillä. Nykyinen polvi kuluttaa ensin fossiiliset polttoaineet loppuun ja siirtää sitten siitä koituvat haitat tulevien polvien niskaan.
Kioton sopimus on
vasta hyvä alku
Siihen ei enää voida vaikuttaa, tuleeko ilmastonmuutos. Se on jo täällä. Vaikuttamisen paikka on siinä, lämpeneekö maapallon ilmasto vuoden 2050 jälkeen vielä enemmän kuin nyt luvassa olevat kaksi astetta.
Ongelma on siinä, etteivät maailman valtiot halua tehdä tarpeeksi. Kioton ilmastosopimusta Petteri Taalas kuvaa hyväksi ensiaskeleeksi, mutta jo siitäkin puuttuu koko joukko keskeisiä, päästöjä runsaasti lisääviä maita. Yhdysvaltain lisäksi esimerkiksi Kiina, Intia ja Brasilia.
Kioton sopimuksen mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää kasvihuonekaasujensa päästöjä ainakin 5 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Petteri Taalaksen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta pahimman vaihtoehdon skenaariot eivät toteutuisi, päästöt pitäisi puolittaa.
Ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä oleva EU on asettanut tavoitteeksi, ettei kahden asteen lämpenemistä ylitetä.
Britanniassa tehty pahimman vaihtoehdon skenaario ei ole ainoa laatuaan. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon pohti vuosi sitten mahdollisuutta, että Golf-virta pysähtyy.
Tällaiset skenaariot ovat mahdollisia, mutta eivät todennäköisiä. Parhaillaan tutkimuksessa panostetaan Petteri Taalaksen mukaan kuitenkin keskiarvomuutoksen lisäksi juuri äärivaihtoehtoihin, joten vuoden, parin sisällä luvassa on lisää painajaismaisia tulevaisuudenkuvia. Myös Suomen oloihin sovellettu pahimman vaihtoehdon malli on valmisteilla.
Taalas toivoo, että isot numerot herättävät päätöksentekijöitä, mutta painottaa samalla uskottavuuden säilyttämistä. Äärimmäisellä pelottelulla on kääntöpuolensa.
Öljy-yhtiöiden lobbarit
huolestuivat Britanniasta
Euroopassa on Petteri Taalaksen mukaan valmiutta mennä Kioton sopimusta pidemmälle, mutta haaste on saada Yhdysvallat ja muut vastahangassa olevat maat mukaan. Teollisuusmaiden järjestön G8:n puheenjohtajana vuonna 2005 toimiva Britannian pääministeri Tony Blair on luvannut ilmastonmuutoksen olevan puheenjohtajakautensa tärkeimpiä asioita. Hänen mielestään Euroopan ja Yhdysvaltain tulisi lähentyä monilla aloilla ja ilmastokysymys on yksi tärkeimmistä.
Tosin hän Guardian-lehden mukaan hieman pehmensi puheitaan Davosin talousfoorumissa. Amerikkalaisten suuryritysten johtajille Blair oli todennut todisteiden ilmastonmuutoksesta olevan edelleen kiistanalaisia.Tony Blairin puheet aktivoivat joka tapauksessa välittömästi öljy-yhtiöiden rahoittamien ilmastoskeptikkojen järjestöjä. Yksi näistä, Scientific Alliance, julkaisi joulukuussa 2004 yhdessä washingtonilaisen George C. Marshall -instituutin kanssa raportin, jossa väheksyttiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vuonna 2003 öljy-yhtiö ExxonMobil rahoitti Marshall-instituutin ilmastonmuutosohjelmaa 51 000 punnalla (73 000 euroa).
Viime viikon torstaina Scientific Alliance järjesti Lontoossa seminaarin, jossa kiistettiin kaikki mahdolliset ilmastonmuutosta koskevat uhkakuvat. Guardian-lehden yhteenvedon mukaan seminaarissa todettiin, että ilmaston lämpeneminen on antikapitalistista propagandaa, poliittinen salaliitto, japanilaisten ananasviljelijöiden levittämä huhu jne. Ja joka tapauksessa ilmastonmuutos on tappanut vähemmän ihmisiä kuin Stalin tai Hitler.
Petteri Taalas kuittaa skeptikkojen mielipiteet sillä, että he eivät ole ilmakehäasiantuntijoita.
– Tästä varsinaisesta asiasta heillä ei ole sanottavaa, mutta he yrittävät sitten sanoa, että asioista ei esimerkiksi tiedetä riittävästi eikä sen vuoksi pidä ryhtyä toimenpiteisiin. Samalla tavalla tupakkateollisuus masinoi aikanaan kampanjan, jossa kyseenalaistettiin se, onko tupakka terveydelle vaarallista vai ei.
Helpot ratkaisut
on jo tehty
Ilmastonmuutokseen havahduttiin viimeistään 1970-luvun lopulla. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kutsui vuonna 1979 koolle ensimmäisen Maailman ilmastokonferenssin.Vuonna 1988 perustettiin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, joka on julkaissut tieteellisiä arviointiraportteja, joissa kootaan yksiin kansiin kaikki maailmalla asiasta oleva tieto.
IPCC:n toinen arviointiraportti vaikutti Kioton sopimuksen syntyyn vuonna 1997.
25 vuodessa on saavutettu läpimurtojakin.
Ensinnäkin poliittinen järjestelmä on herännyt, sanoo Petteri Taalas.
Toiseksi voimakkaita päästörajoituksia on saatu voimaan. 1980-luvulla happamoittavien yhdisteiden päästöt saatiin nopeasti kuriin, samoin ilmakehän otsonikatoa aiheuttavat freonit ja halonit käytännössä nollattiin kymmenessä vuodessa.
– Kansainvälinen mekanismi on osoittanut, että jotain kyetään saamaan aikaiseksi, jos poliittista tahtoa on riittävästi, Taalas kehuu.
Mutta vaikein on vielä edessä. Jatkossa ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää päätöksiä, jotka koskettavat tavallisia kansalaisia.
– Nyt puututaan siihen, miten energiaa tuotetaan ja käytetään ja minkälaisia liikennöintivälineitä on käytössä. Se näkyy sitten myös ihmisten elämässä, jos päästäisiin päästöjen puolittamiseen, Taalas huomauttaa.
Kaikesta ongelman tiedostamisesta huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa vääjäämättä kaiken aikaa liikenteen ja energiantuotannon takia. Ja jatkaa kasvamistaan vielä hyvin pitkään, vaikka tällä päivämäärällä päätettäisiin voimakkaista rajoituksista, koska aineiden elinikä ilmakehässä on niin pitkä. Nyt tehtävillä päätöksillä vaikutetaan vuoden 2050 jälkeiseen aikaan.
Petteri Taalaksen mukaan tekniset keinot päästöjen rajoittamiseksi ovat olemassa. Nyt on kysymys poliittisesta tahdosta ja uskalluksesta.
– Kysymys on siitä, onko poliittinen päätöksentekokoneisto sellainen, että pystytään tekemään ratkaisuja useiden kymmenien vuosien perspektiivillä. Ajoittain näyttää siltä, että asioita pohditaan ensi vuoden talouskasvun näköpiiristä tai korkeintaan vaalikauden pituisella jaksolla. Tulevien polvien hyvinvointia pohtivia päätöksiä on vaikeampi saada tähän koneistoon, tuskailee tiedemies.
posted by Kai Hirvasnoro at 12:38 ip.
1 Comments:
"Talvesta kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä riittää."
Itseasiassa napajäätikön sulaminen ja siitäseuraava meren suolaisuuden vähentäminen saa aikaa golfvirrassa muutoksen jonka seurauksena eurooppaa päinvastoin kylmenee. Muutaman kymmenen vuoden sisällä Suomeen tulee yhtä kylmää kuin Kanadassa on samoilla leveysasteilla.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/4485840.stm
Lähetä kommentti
<< Home