Salcomp toi Kiina-ilmiön tutuksi

Mitä tapahtuu
yt-neuvotteluissa?

(Kansan Uutisten Viikkolehti 23.1. 2004)

Salcompista 186 työtöntä, Remecistä 280, Wärtsilästä 480, Scheringistä 101.

KAI HIRVASNORO

Niin sanottu talouden Kiina-ilmiö konkretisoitui Suomessa syksyllä 2003, kun tuli tieto, että kemijärveläinen matkapuhelinten akkuja valmistava yritys Salcomp lakkautetaan ja sen tuotanto siirretään Kiinaan. Miten Salcompin yt-neuvottelut sujuivat, pääluottamusmies Veli-Matti Väisänen?

- Se oli sellainen homma, että pääsääntöisesti asiat ovat valmiit ja ne tuodaan julki ja sitten ollaan neuvottelevinaan niistä asioista. Meilläkin päätös oli tehty eikä siitä ollut varaa enää neuvotella, että lähteekö tehdas vai ei. Kyllä päätös oli selkeästi tehty, että Kiinaan lähdetään ja nämä normaalit irtisanomisruljanssit pitää vain suorittaa ensin.

Väisäsen mukaan yhteistoimintamenettelyssä ei paljoa neuvoteltavaa ollut. Käytiin läpi irtisanomisajat ja montako henkeä missäkin kuussa lähtee.

Onko yt-laki ajantasalla?

- No ei se varmaan sitä ole.

- Pitäisi ruveta neuvottelemaan siinä vaiheessa, kun ruvetaan miettimään siirtoja eikä vasta sitten, kun siirtämisestä on päätetty. Tänä päivänä se on sitä, että päätökset on muualla jo tehty. Mitä näitä seurailee, niin kyllä luottamushenkilöt ja muut ovat ihan ulkona näistä asioista.

Veli-Matti Väisäsen mukaan henkilöstön kanssa pitäisi ruveta neuvottelemaan heti, kun muutoksia on näköpiirissä eikä tuoda valmiita päätöksiä henkilöstön eteen. Salcompissakin tehtaan lakkauttaminen tuli työntekijöille yllätyksenä. Edelliset yt-neuvottelut lomautuksista päättyivät vasta kesäkuussa ja sen sopeutuksen piti riittää. Mutta ei mennyt kuin toista kuukautta, kun tuli ilmoitus, että tehtaan toiminta siirretään Kiinaan.

Markkinavoimat
määräävät

Veli-Matti Väisänen myöntää, että Kemijärven tehdas on nyt toiminut tappiolla, mutta takana on "helvetin hyviä vuosia." Väisästä askarruttaa, millä tätä Suomen maata jatkossa pyöritetään, kun uusia työttömiä tulee koko ajan lisää. Salcompilaisillakin uudet työpaikat ovat kiven alla.

- Vasta vuonna 2002 meiltä päättyi 209 työsuhdetta ja niistäkään ei ole töitä saanut kuin murto-osa ja nekin yleensä ulkopuolelta Kemijärven. Nyt siihen päälle tulee vielä 186 työtöntä.

- Markkinavoimat määrää tällä hetkellä kaiken. Eihän tässä yhteiskuntavastuuta ole työpaikoilla enää ollenkaan. Se on mennyt siihen ison rahan tavoitteluun, Veli-Matti Väisänen päättää.

"Juotiin
kahvia"

Amerikkalaisomisteisen Remec Oy:n työntekijät marssivat viikko sitten ulos työpaikastaan Oulussa. Kyseessä oli vastalause yhtiön päätökselle lopettaa 280 tehtaan 550 työpaikasta. Remecissä valmistetaan komponentteja matkapuhelinverkkoihin. Remecin pääluottamusmies Tommi Juvani sanoo, ettei yhteistoimintalaki toimi nykyisellään.

- Ehkä se toimisi, jos sitä käytettäisiin oikein. Mutta sehän mielletään nykyään ihan täysin irtisanomislaiksi.

Ja irtisanomislakina se toimii Juvanin mukaan Remecilläkin. Yt-neuvotteluissa ei tapahdu kahvin juonnin lisäksi mitään.

Mitä siellä pitäisi tapahtua?

- Pitäisi tapahtua niin, että me voisimme oikeasti vaikuttaa ja viedä omia ideoitamme sinne. Haettaisiin kompromisseja. Mutta meidänkin tapauksessa päätökset on tehty Amerikassa, niin mitäpä me siellä poristaan.

Remecissä kuusiviikkoiset yt-neuvottelut ovat puolivälissä. Jäljellä oleva aika keskustellaan Tommi Juvanin mukaan pikkuasioista. Remecin irtisanomisia perustellaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, mutta Juvani ei perusteluita allekirjoita.

- Oulun tehdas on tuottanut voittoa, sen takia en hyväksy. Mutta talo lähtee, koska amerikkalaiset ovat niin ahneita ja haluavat vielä enemmän rahaa ja siirtävät tuotannon halvempiin maihin.

Remecin Oulun tehtaan tuotantoa siirretään Kiinaan ja Costa Ricaan.

Pörssiyhtiöiden
omistajien paapomista

Miltä suomalaisen työelämän kehitys sinusta näyttää noin yleisemmin?

- Eihän se hyvältä näytä. Joka päivä kun telkkarista avaa uutiset, niin jossain irtisanotaan porukkaa. Kehitys on pelottavaa. Teollinen työ kun vähenee ja vähenee, niin sitä kautta veromarkat vähenee ja sitä kautta taas kuntien ja valtion puolella työpaikat vähenee. Kuka sitten tarvitsee enää palvelujakaan, kun kellään ei ole enää varaa maksaa niistä? Ei se tulevaisuus oikein valoisalta näytä.

Vääränlainen kehitys johtuu pörssiyhtiöiden omistajien paapomisesta, Tommi Juvani manaa.

- Tämä on juuri sitä. Ainakin meidän tapauksessa monikansallinen pörssiyhtiö tuli tänne, osti tieto-taidon ja vie sen halvempiin maihin, Juvani sanoo ja myöntää, että tehtaalla mielialat ovat katkerat.

- Nykyään rahalla ei ole kotimaata, niin tämä kehitys on ehkä hankala pysäyttää, Juvani sanoo ja viestittää käynnissä olevaan yt-lain uudistukseen, että sinne on saatava vaatimus todellisista neuvotteluista irtisanomisten vaihtoehdoiksi.

Neuvottelijat
samassa veneessä

Viime viikolla jysähti pommi Turussa. Wärtsilä ilmoitti lopettavansa voittoa tuottavan Turun laivamoottoritehtaan. Sen tuotanto siirretään Italian Triesteen. Päätös tietää lopputiliä 480 työntekijälle. Turussa on ehditty pitää vasta yksi yt-kokous ja maanantaina jatketaan. Vasta sen jälkeen nähdään, mihin suuntaan neuvottelut ovat menossa, kertoo tehtaan pääluottamusmies Antti Salonen.

- Ainakin minä olen valmistautunut siihen, että jos ne eivät ala sujumaan, niin kyllä me jollain tavalla siihen reagoidaan, Salonen sanoo.

Jo tässä vaiheessa hän moittii työnantajan valitsemia edustajia yt-neuvotteluihin. He kun ovat oman tehtaan johtoa, joita niin ikään uhkaavat potkut.

- Me istumme oikeastaan kaikki samalla puolella pöytää. Tämä tuntuu merkilliseltä.

Antti Salosen mukaan neuvottelut pitäisi käydä Helsingissä istuvan konsernin johdon kanssa. Heillähän päätösvaltakin on.

- Mutta tämä on vasta pelkkä tuntuma. Sen näkee sitten maanantaina, Salonen korostaa.

Mutta mistä Turussa neuvotellaan, kun päätös tehtaan alas ajamisesta on jo tehty?

- Tulevaisuus näyttää. Meillä on tarkoitus - ja kyllä työnantajakin on ottamassa sen esille - ottaa esille työllistämismahdollisuudet ja se, miten niihin pystytään vaikuttamaan. Ja onhan varatoimitusjohtaja vihjaissut ainakin lehtien välityksellä mahdollisesta bonuksesta.

Salosen mukaan työntekijät lähtevät suomalaista lainsäädäntöä mittavammista ehdotuksista mahdollisessa tuki- ja sosiaalipaketissa. Hänen mukaansa työntekijät vaativat samanlaisia irtisanomiskorvauksia kuin Keski-Euroopassa maksetaan. Kyseessä on palvelusvuosiin perustuva kertakorvaus, jollaisia Wärtsilä on maksanut esimerkiksi Hollannissa Zwollen tehtaan lakkauttamisen yhteydessä. Esimerkiksi 15 vuotta talossa ollut 45-vuotias työntekijä sai siellä kertakorvauksena puolentoista vuoden palkan työttömyyskorvauksen päälle. Tällaista selkeästi Suomen lain edellyttämää korkeampaa korvausta Wärtsilän työntekijät hakevat nyt myös Turussa.

Antti Salonen epäilee, että suomalaisen työntekijän irtisanomisen halpa hinta on yksi tekijä Turun tehtaan sulkemisen taustalla. Vaihtoehtona olleessa Italiassa irtisanominen maksaa enemmän ja siellä on myös erilaisia työllistämispakkoja.

Yt-laki on liian
tulkinnanvarainen

Yhteistoimintalain Antti Salonen näkee liian tulkinnanvaraisena.

- Se ei määrää mitään muuta kuin kuusi viikkoa neuvotteluita. Loppu on käsittääkseni enemmän sellaista, että pyritään ja koitetaan ottaa huomioon ja kaikkea tällaista. Tällaisessa joukkoirtisanomisessa pitäisi olla ihan selkeät sanktiot siitä, että jos ei yritys huolehdi henkilöstön jälleentyöllistymisestä, niin se saa kerta kaikkiaan niin kovat sakot, että sen on pakko tehdä jotain. Tai sitten se miettii kaksi kertaa, että lopettaako toimintansa.

Miten ay-liike on osannut reagoida tähän uuteen maailmaan? Antti Salosen mielestä se on tehnyt pari pientä töppiä. Ensinnäkin viime tupo-kierroksella olisi pitänyt pitää kiinni SAK:n ajamasta muutosturvarahasta. Toiseksi Salonen ei oikein innostunut keskusjärjestöjen viime vuoden lopulla järjestämästä Työn puolesta -päivästä. Siinä olisi ollut paikallaan työnseisaukset ja mielenosoitukset. Tarrojen liimailu ei oikein motivoinut.

- Työnantaja todennäköisesti nauroi partaansa koko kampanjalle.

Loppujen lopuksi
työnantaja määrää

Turussa entisen lääketehdas Leiraksen, nykyisen saksalaisomisteisen Scheringin yt-neuvottelut päättyivät viime vuoden loppupuolella. Lähtöpassit sai 101 työntekijää ja toimihenkilöä syynä strategiassa tapahtuneet muutokset. Tehtaan tuottavuus on pienentynyt ja viime vuonna aloitettu halvempien rinnakkaislääkkeiden myynti nakersi myös sen tulosta, kertoo työntekijöiden pääluottamusmies Max Lehto.

Lehdon mukaan työntekijät eivät ymmärrä kymmenien miljoonien eurojen voittoa tekevän yhtiön perusteluja. Yt-neuvotteluissa laki osoittautui vanhanaikaiseksi, hän sanoo, mutta kehuu samalla, että omalla työpaikalla käytiin nihkeän alun jälkeen oikeat neuvottelut.

- Me saimme kyllä asianmukaista tietoa aina pyydettäessä. Mutta kyllähän työnantaja aina loppumetreillä määrää, ketä lähtee. Kyllä henkilöstön edustajien vaikutusmahdollisuus on aika pieni.

Max Lehto valittaa muiden luottamusmiesten tavoin sitä, että Suomessa irtisanominen on erittäin halpaa ja irtisanomissuoja olematon.

- Kyllä irtisanomisen pitäisi tulla maksamaan työnantajalle, että se katsoisi ensin muita mahdollisuuksia, Lehto vaatii.

Huhujen mukaan Scheringin tapauksessa irtisanotut saavatkin saksalaiselta työnantajaltaan lähellä keskieurooppalaista tasoa olevat irtisanomiskorvaukset. Max Lehto vahvistaa vain, että taloudellista tukea tulee, mutta ei kerro, kuinka paljon.