Olipa kerran Neuvostoliitto, viimeinen osa
Pekka Sutelan haastattelu:
Mikä kaatoi karhun?
(Kansan Uutisten Viikkolehti joulukuu 2001)
Jos Mihail Gorbatshovin johtama hallinto olisi pystynyt tekemään järkeviä talousuudistuksia, Neuvostoliitto saattaisi olla edelleen olemassa. Pekka Sutela pitää Neuvostoliiton hajoamisessa ratkaisevana juuri Gorbatshovin epäonnistunutta politiikkaa. Sutelasta lopputulos oli kuitenkin hyvä.
KAI HIRVASNORO
Ensi tiistaina, ensimmäisenä joulupäivänä siitä on kymmenen vuotta. 25. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov piti televisiopuheen ja ilmoitti eroavansa. Neuvostoliiton lippu laskettiin viimeisen kerran alas Kremlissä ja sen tilalle nostettiin Venäjän valko-sini-punainen trikolori.
Neuvostoliiton loppu oli dramaattisen syksyn jälkeen koruton. Niin nopeasti tapahtumat sinä vuonna etenivät, että Suomen parhaana Neuvostoliiton asiantuntijana pidetty Suomen Pankin Pekka Sutela muistelee sanoneensa vielä kesäkuussa 1991 suorassa tv-lähetyksessä, että jossain muodossa Neuvostoliitto tulee aina säilymään.
Mutta sitten tuli 19. elokuuta. Gorbatshovin oli määrä seuraavana iltana allekirjoittaa liittosopimus, joka lisäisi neuvostotasavaltojen autonomiaa. Kovan linjan miehille tämä oli viimeinen pisara. 19. päivän aamuna tankit vyöryivät Moskovan avainpaikoille, hätätilalait astuivat voimaan ja useita sanomalehtiä suljettiin. Edellisenä päivänä kaappaajat olivat tavanneet Jaltalla lomailevan Gorbatshovin ja vaatineet häntä julistamaan Neuvostoliittoon hätätilan. Gorbatshov kieltäytyi ja hänet asetettiin arestiin. Julkisuuteen kerrottiin Gorbatshovin sairastuneen.
Valta vaihtui
tankin päältä
Koitti ehkä ratkaisevin hetki Neuvostoliiton luhistumisen kannalta. Boris Jeltsin nousi tankin päälle Venäjän parlamenttitalon edustalla ja ryhtyi organisoimaan vastarintaa. Tuhannet mielenosoittajat asettuivat Jeltsinin taakse puolustamaan parlamenttia. Henkisesti valta vaihtui jo silloin. Jeltsin oli astunut valtakunnan johtoon.
Kaappaus kuivui kokoon 21. elokuuta. Mihail Gorbatshov palasi lyötynäMoskovaan seuraavana päivänä. Jeltsin määräsi Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen lopettamaan toimintansa Venäjän alueella. Venäjän lippu nostettiin Neuvostoliiton lipun rinnalle Kremlissä.
Sen jälkeen imperiumin hajoaminen kävi nopeasti. Baltian maat erosivat Neuvostoliitosta syyskuussa ja perässä seurasivat ensimmäisten joukossa Ukraina, Armenia, Georgia ja Moldova. Lopullinen kuolinisku koitti 8. joulukuuta. Gorbatshovilta katosi valtio alta, kun Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä ilmoittivat perustaneensa Neuvostoliiton juridiseksi seuraajaksi slaavilaisten tasavaltojen kolmiliiton.
Pekka Sutelakin oli aiemmin kesäkuussa perustanut Neuvostoliiton säilymistä koskevan arvionsa siihen, että Valko-Venäjä ja Ukraina jäävät Venäjän yhteyteen, joten ei ennustus nyt täysin metsään mennyt. Liitto vain muutti nimeään ja olemustaan.
Ukrainan lähtö
ratkaiseva isku?
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitosta johtavan Pekka Sutelan mukaan suurin piirtein kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että Baltian maita ei Neuvostoliiton yhteydessä olisi pitänyt enää mikään, vaikka Neuvostoliiton kehitys muuten olisi kulkenut toisenlaisia latuja 1990-luvun alussa. Näin siitäkin huolimatta, että Gorbatshov syytti alkuvuodesta 1991 Baltian maita koko Neuvostoliiton hajottamisesta eikä Jeltsininkään kanta Baltian maiden itsenäistymiseen ollut selvä.
Jeltsinin joukoissa Neuvostoliittoa ei haluttu pitää koossa niinkään ideologisista syistä, vaan siksi, että hajoamisen pelättiin synnyttävän kriisejä, rajakiistoja ja taloudellisia kustannuksia. Yksi Neuvostoliiton hajoamista tutkinut koulukunta pitää ratkaisevana juuri Baltian maiden itsenäistymistä, joka heijastui vipuefektinä muualle, PekkaSutela kertoo.
- Toinen koulukunta katsoo, että kysymys oli Ukrainasta. Neuvostoliitto olisi voinut jatkaa ilman Baltian maita, koska ne olivat niin pieniä ja erilaisia maita jo historiallisestikin. Mutta ilman Ukrainaa Neuvostoliiton jatkaminen oli mahdotonta. Tämän selityksen perusteella viimeinen niitti oli Ukrainan kansanäänestys Neuvostoliitosta irtautumisesta marraskuussa 1991.
Vai sittenkin
valtataistelu?
Asiaa Venäjän kehityksen kautta tarkasteltuna ratkaisevaa oli Boris Jeltsinin ja Mihail Gorbatshovin valtataistelu.
- Aika paljon ollaan sitä mieltä, että se oli nimenomaan valtataistelua, joka johti siihen, että Venäjällä nousi voimakas itsenäisyysajattelu. Se heijastui myös Ukrainaan, Sutela sanoo.
Tässä mielessä bensaa Neuvostoliiton hajoamisen liekkeihin Boris Jeltsin heitti jo kesällä 1991 kehottaessaan Venäjän alueita ottamaan mahdollisimman paljon valtaa itselleen.
- Kun keskusvaltiolta eli Gorbatshovilta haluttiin valtaa pois, niin luonteva tapa hänen vastustamisessaan oli nostaa muita tasavaltoja ja alueita keskusvaltaa vastaan. Valtakunnassa käytiin vähän aikaa lakien sotaa eli kiistaa siitä, ovatko Venäjän alueella voimassa sen omat vai Neuvostoliiton lait.
- Oli myös budjettisota siitä, kummalle yritykset maksavat veroa, Venäjälle vai Neuvostoliitolle. Yritykset olivat tietysti fiksuja eivätkä maksaneet kummallekaan.
Pekka Sutelan mukaan tutkijat ovat joka tapauksessa aika vahvasti sitä mieltä, ettei Neuvostoliiton hajoaminen ollut mitenkään väistämätön tapahtuma, vaan paremmalla politiikalla se olisi voitu estää.
Gorbatshov
epäonnistui
Pekka Sutela itse painottaa sitä, että Neuvostoliiton ajautuminen kriisiin 1980-luvun lopulla johtui pitkälle Mihail Gorbatshovin hallinnon epäonnistuneesta politiikasta.
- Politiikka oli päättämätöntä ja tietämätöntä siitä, mitä he oikeasti halusivat. Heillä oli paljon jaloja ajatuksia, mutta ei paljoakaan tietoa niiden käytännön vaikutuksista. Tämä näkyi hyvin talousuudistuksissa.
- Toinen syy on minusta se tapa, jolla Gorbatshovin ja Jeltsinin välistä valtataistelua käytiin. Totta kai Jeltsinin puoli oli siinä se aggressiivinen osapuoli, joka keksi konnankoukkuja. Gorbatshov yritti puolustaa olemassa olevaa asetelmaa.
Sutela luonnehtii selityksiään Venäjä-keskeisiksi. Venäjä oli aktiivinen toimija Neuvostoliiton lakkauttamisessa.
Oliko Neuvostoliitto vuonna 1991 sellaisessa tilassa, että sen hajoaminen oli väistämätöntä?
- Ei siinä ollut mitään sellaista, mikä olisi tehnyt hajoamisen välttämättömäksi juuri kymmenen vuotta sitten. Minä katson ennen kaikkea tätä talouspuolta, ja jos olisi tehty järkeviä talousuudistuksia, niin olisi pystytty jatkamaan ainakin monta vuotta eteenpäin. Sitä en tiedä, olisiko Neuvostoliitto vielä pystyssä, Pekka Sutela vastaa.
Gorbatshovin epäonnistumista hän ei kuitenkaan sure, vaikka se miehen itsensä kannalta oli traaginen tapahtuma.
- Talouden romahduksen olisi voinut välttää. Mutta lopputuloshan oli hyvä, Neuvostoliitto tuhoutui. Ei sitä kauhean moni kaipaa takaisin.
USA ottaa
turhaan kunniaa
Amerikkalaiset kylmän sodan poliitikot ovat ottaneet itselleen kunniaa Neuvostoliiton hajoamisesta. Perusteluna on se, että Neuvostoliitto ajettiin etenkin Ronald Reaganin Tähtien sota -ohjelman kautta tietoisesti sellaiseen varustelukierteeseen, jota maan talous ei kestänyt. Tähän Pekka Sutela ei usko. Gorbatshov vakuutti Reaganille Neuvostoliiton pystyvän läpäisemään minkä tahansa ohjuspuolustusjärjestelmän uusilla ohjuksillaan.
- En usko yhden ohjustyypin rakentamisen maksaneen niin hirveästi, että koko puuha olisi siihen kaatunut.
- Tietysti Neuvostoliitossa käytettiin liian paljon ja liian hyviä resursseja sotavarusteluun, mutta se on kuitenkin vähän toinen asia.
Gorbatshovin
tragedia
Mikä on yhden ihmisen merkitys historian kulussa? KU:n viimeinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kalle Kniivilä pohti Neuvostoliiton loppua lehdessä 20. joulukuuta 1991. Hän kysyi, olisiko maailma toisenlainen, jos NKP:n pääsihteeriksi olisikin valittu maaliskuussa 1985 Gorbatshovin sijasta hänen kilpailijansa Grigori Romanov.
- Se on hyvä kysymys, emmekä tiedä vastausta vieläkään, Pekka Sutela sanoo.
Hänen mielestään voi sanoa niin, että Gorbatshov ja Jeltsin tuhosivat yhdessä Neuvostoliiton, vaikka kumpikaan ei siihen välttämättä pyrkinyt.
- Jeltsin ehkä pyrki siihen ihan viime vaiheessa, mutta en ole siitäkään aivan varma. Gorbatshov ei taatusti pyrkinyt siihen. Hänen suurin aikaansaannoksensa on tietysti se, mitä hän ei tarkoittanut. Siinä mielessä hän on traaginen hahmo, vaikka tämä tarkoittamaton olikin sitten hyvä asia.
Mihail Gorbatshov teki parhaansa maan uudistamiseksi sosialismin puitteissa. Monien arvioitsijoiden mielestä tämä oli mahdoton tehtävä. Pekka Sutela katsoo, että Gorbatshovin ajamat yritysten itsenäisyyden lisäämiseen tähtäävät lait kaivoivat suoraan maata sosialismin ja Neuvostoliiton jalkojen alta tilanteessa, jossa markkinoita ei ollut olemassa. Näin hän uudistaessaan Neuvostoliittoa tuhosi sitä.
Mutta milloin Pekka Sutelalle valkeni, että Neuvostoliiton päivät ovat luetut?
- Kyllä se oli siinä elokuun kapinaviikon alussa, kun oli selvää, ettei siitä mitään tule.
Sutela pitää epäonnistunutta elokuun kaappausta ratkaisevana käänteenä, josta eteenpäin oli vain yksi tie: Neuvostoliiton hajoaminen.
- Silloin oli selvää, että tätä ei voi kukaan tukea. Armeijan avulla se olisi saattanut kestää jonkin aikaa, mutta eihän tavallinen kansa sellaista puuhastelua ja niitä ukkoja olisi koskaan suostunut tukemaan. Se vaihtoehto loppui siihen.
Mikä kaatoi karhun?
(Kansan Uutisten Viikkolehti joulukuu 2001)
Jos Mihail Gorbatshovin johtama hallinto olisi pystynyt tekemään järkeviä talousuudistuksia, Neuvostoliitto saattaisi olla edelleen olemassa. Pekka Sutela pitää Neuvostoliiton hajoamisessa ratkaisevana juuri Gorbatshovin epäonnistunutta politiikkaa. Sutelasta lopputulos oli kuitenkin hyvä.
KAI HIRVASNORO
Ensi tiistaina, ensimmäisenä joulupäivänä siitä on kymmenen vuotta. 25. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov piti televisiopuheen ja ilmoitti eroavansa. Neuvostoliiton lippu laskettiin viimeisen kerran alas Kremlissä ja sen tilalle nostettiin Venäjän valko-sini-punainen trikolori.
Neuvostoliiton loppu oli dramaattisen syksyn jälkeen koruton. Niin nopeasti tapahtumat sinä vuonna etenivät, että Suomen parhaana Neuvostoliiton asiantuntijana pidetty Suomen Pankin Pekka Sutela muistelee sanoneensa vielä kesäkuussa 1991 suorassa tv-lähetyksessä, että jossain muodossa Neuvostoliitto tulee aina säilymään.
Mutta sitten tuli 19. elokuuta. Gorbatshovin oli määrä seuraavana iltana allekirjoittaa liittosopimus, joka lisäisi neuvostotasavaltojen autonomiaa. Kovan linjan miehille tämä oli viimeinen pisara. 19. päivän aamuna tankit vyöryivät Moskovan avainpaikoille, hätätilalait astuivat voimaan ja useita sanomalehtiä suljettiin. Edellisenä päivänä kaappaajat olivat tavanneet Jaltalla lomailevan Gorbatshovin ja vaatineet häntä julistamaan Neuvostoliittoon hätätilan. Gorbatshov kieltäytyi ja hänet asetettiin arestiin. Julkisuuteen kerrottiin Gorbatshovin sairastuneen.
Valta vaihtui
tankin päältä
Koitti ehkä ratkaisevin hetki Neuvostoliiton luhistumisen kannalta. Boris Jeltsin nousi tankin päälle Venäjän parlamenttitalon edustalla ja ryhtyi organisoimaan vastarintaa. Tuhannet mielenosoittajat asettuivat Jeltsinin taakse puolustamaan parlamenttia. Henkisesti valta vaihtui jo silloin. Jeltsin oli astunut valtakunnan johtoon.
Kaappaus kuivui kokoon 21. elokuuta. Mihail Gorbatshov palasi lyötynäMoskovaan seuraavana päivänä. Jeltsin määräsi Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen lopettamaan toimintansa Venäjän alueella. Venäjän lippu nostettiin Neuvostoliiton lipun rinnalle Kremlissä.
Sen jälkeen imperiumin hajoaminen kävi nopeasti. Baltian maat erosivat Neuvostoliitosta syyskuussa ja perässä seurasivat ensimmäisten joukossa Ukraina, Armenia, Georgia ja Moldova. Lopullinen kuolinisku koitti 8. joulukuuta. Gorbatshovilta katosi valtio alta, kun Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä ilmoittivat perustaneensa Neuvostoliiton juridiseksi seuraajaksi slaavilaisten tasavaltojen kolmiliiton.
Pekka Sutelakin oli aiemmin kesäkuussa perustanut Neuvostoliiton säilymistä koskevan arvionsa siihen, että Valko-Venäjä ja Ukraina jäävät Venäjän yhteyteen, joten ei ennustus nyt täysin metsään mennyt. Liitto vain muutti nimeään ja olemustaan.
Ukrainan lähtö
ratkaiseva isku?
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitosta johtavan Pekka Sutelan mukaan suurin piirtein kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että Baltian maita ei Neuvostoliiton yhteydessä olisi pitänyt enää mikään, vaikka Neuvostoliiton kehitys muuten olisi kulkenut toisenlaisia latuja 1990-luvun alussa. Näin siitäkin huolimatta, että Gorbatshov syytti alkuvuodesta 1991 Baltian maita koko Neuvostoliiton hajottamisesta eikä Jeltsininkään kanta Baltian maiden itsenäistymiseen ollut selvä.
Jeltsinin joukoissa Neuvostoliittoa ei haluttu pitää koossa niinkään ideologisista syistä, vaan siksi, että hajoamisen pelättiin synnyttävän kriisejä, rajakiistoja ja taloudellisia kustannuksia. Yksi Neuvostoliiton hajoamista tutkinut koulukunta pitää ratkaisevana juuri Baltian maiden itsenäistymistä, joka heijastui vipuefektinä muualle, PekkaSutela kertoo.
- Toinen koulukunta katsoo, että kysymys oli Ukrainasta. Neuvostoliitto olisi voinut jatkaa ilman Baltian maita, koska ne olivat niin pieniä ja erilaisia maita jo historiallisestikin. Mutta ilman Ukrainaa Neuvostoliiton jatkaminen oli mahdotonta. Tämän selityksen perusteella viimeinen niitti oli Ukrainan kansanäänestys Neuvostoliitosta irtautumisesta marraskuussa 1991.
Vai sittenkin
valtataistelu?
Asiaa Venäjän kehityksen kautta tarkasteltuna ratkaisevaa oli Boris Jeltsinin ja Mihail Gorbatshovin valtataistelu.
- Aika paljon ollaan sitä mieltä, että se oli nimenomaan valtataistelua, joka johti siihen, että Venäjällä nousi voimakas itsenäisyysajattelu. Se heijastui myös Ukrainaan, Sutela sanoo.
Tässä mielessä bensaa Neuvostoliiton hajoamisen liekkeihin Boris Jeltsin heitti jo kesällä 1991 kehottaessaan Venäjän alueita ottamaan mahdollisimman paljon valtaa itselleen.
- Kun keskusvaltiolta eli Gorbatshovilta haluttiin valtaa pois, niin luonteva tapa hänen vastustamisessaan oli nostaa muita tasavaltoja ja alueita keskusvaltaa vastaan. Valtakunnassa käytiin vähän aikaa lakien sotaa eli kiistaa siitä, ovatko Venäjän alueella voimassa sen omat vai Neuvostoliiton lait.
- Oli myös budjettisota siitä, kummalle yritykset maksavat veroa, Venäjälle vai Neuvostoliitolle. Yritykset olivat tietysti fiksuja eivätkä maksaneet kummallekaan.
Pekka Sutelan mukaan tutkijat ovat joka tapauksessa aika vahvasti sitä mieltä, ettei Neuvostoliiton hajoaminen ollut mitenkään väistämätön tapahtuma, vaan paremmalla politiikalla se olisi voitu estää.
Gorbatshov
epäonnistui
Pekka Sutela itse painottaa sitä, että Neuvostoliiton ajautuminen kriisiin 1980-luvun lopulla johtui pitkälle Mihail Gorbatshovin hallinnon epäonnistuneesta politiikasta.
- Politiikka oli päättämätöntä ja tietämätöntä siitä, mitä he oikeasti halusivat. Heillä oli paljon jaloja ajatuksia, mutta ei paljoakaan tietoa niiden käytännön vaikutuksista. Tämä näkyi hyvin talousuudistuksissa.
- Toinen syy on minusta se tapa, jolla Gorbatshovin ja Jeltsinin välistä valtataistelua käytiin. Totta kai Jeltsinin puoli oli siinä se aggressiivinen osapuoli, joka keksi konnankoukkuja. Gorbatshov yritti puolustaa olemassa olevaa asetelmaa.
Sutela luonnehtii selityksiään Venäjä-keskeisiksi. Venäjä oli aktiivinen toimija Neuvostoliiton lakkauttamisessa.
Oliko Neuvostoliitto vuonna 1991 sellaisessa tilassa, että sen hajoaminen oli väistämätöntä?
- Ei siinä ollut mitään sellaista, mikä olisi tehnyt hajoamisen välttämättömäksi juuri kymmenen vuotta sitten. Minä katson ennen kaikkea tätä talouspuolta, ja jos olisi tehty järkeviä talousuudistuksia, niin olisi pystytty jatkamaan ainakin monta vuotta eteenpäin. Sitä en tiedä, olisiko Neuvostoliitto vielä pystyssä, Pekka Sutela vastaa.
Gorbatshovin epäonnistumista hän ei kuitenkaan sure, vaikka se miehen itsensä kannalta oli traaginen tapahtuma.
- Talouden romahduksen olisi voinut välttää. Mutta lopputuloshan oli hyvä, Neuvostoliitto tuhoutui. Ei sitä kauhean moni kaipaa takaisin.
USA ottaa
turhaan kunniaa
Amerikkalaiset kylmän sodan poliitikot ovat ottaneet itselleen kunniaa Neuvostoliiton hajoamisesta. Perusteluna on se, että Neuvostoliitto ajettiin etenkin Ronald Reaganin Tähtien sota -ohjelman kautta tietoisesti sellaiseen varustelukierteeseen, jota maan talous ei kestänyt. Tähän Pekka Sutela ei usko. Gorbatshov vakuutti Reaganille Neuvostoliiton pystyvän läpäisemään minkä tahansa ohjuspuolustusjärjestelmän uusilla ohjuksillaan.
- En usko yhden ohjustyypin rakentamisen maksaneen niin hirveästi, että koko puuha olisi siihen kaatunut.
- Tietysti Neuvostoliitossa käytettiin liian paljon ja liian hyviä resursseja sotavarusteluun, mutta se on kuitenkin vähän toinen asia.
Gorbatshovin
tragedia
Mikä on yhden ihmisen merkitys historian kulussa? KU:n viimeinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kalle Kniivilä pohti Neuvostoliiton loppua lehdessä 20. joulukuuta 1991. Hän kysyi, olisiko maailma toisenlainen, jos NKP:n pääsihteeriksi olisikin valittu maaliskuussa 1985 Gorbatshovin sijasta hänen kilpailijansa Grigori Romanov.
- Se on hyvä kysymys, emmekä tiedä vastausta vieläkään, Pekka Sutela sanoo.
Hänen mielestään voi sanoa niin, että Gorbatshov ja Jeltsin tuhosivat yhdessä Neuvostoliiton, vaikka kumpikaan ei siihen välttämättä pyrkinyt.
- Jeltsin ehkä pyrki siihen ihan viime vaiheessa, mutta en ole siitäkään aivan varma. Gorbatshov ei taatusti pyrkinyt siihen. Hänen suurin aikaansaannoksensa on tietysti se, mitä hän ei tarkoittanut. Siinä mielessä hän on traaginen hahmo, vaikka tämä tarkoittamaton olikin sitten hyvä asia.
Mihail Gorbatshov teki parhaansa maan uudistamiseksi sosialismin puitteissa. Monien arvioitsijoiden mielestä tämä oli mahdoton tehtävä. Pekka Sutela katsoo, että Gorbatshovin ajamat yritysten itsenäisyyden lisäämiseen tähtäävät lait kaivoivat suoraan maata sosialismin ja Neuvostoliiton jalkojen alta tilanteessa, jossa markkinoita ei ollut olemassa. Näin hän uudistaessaan Neuvostoliittoa tuhosi sitä.
Mutta milloin Pekka Sutelalle valkeni, että Neuvostoliiton päivät ovat luetut?
- Kyllä se oli siinä elokuun kapinaviikon alussa, kun oli selvää, ettei siitä mitään tule.
Sutela pitää epäonnistunutta elokuun kaappausta ratkaisevana käänteenä, josta eteenpäin oli vain yksi tie: Neuvostoliiton hajoaminen.
- Silloin oli selvää, että tätä ei voi kukaan tukea. Armeijan avulla se olisi saattanut kestää jonkin aikaa, mutta eihän tavallinen kansa sellaista puuhastelua ja niitä ukkoja olisi koskaan suostunut tukemaan. Se vaihtoehto loppui siihen.
posted by Kai Hirvasnoro at 11:01 ap.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home