Rikos kietoutuu liike-elämään

Jaana Airaksisen
erilaiset dekkarit

(Kansan Uutisten Viikkolehti, joulukuu 2004)



Mihin päätyvät rikollisen riskibisneksen voitot? Veroparatiisien kautta lailliseen liike-elämään? Siinä kaksi kysymystä, joita Voima-lehden päätoimittaja Jaana Airaksinen pohtii uudessa dekkarissaan.

KAI HIRVASNORO

Keväällä 2003 muun muassa Suomen sosiaalifoorumeita järjestämässä olleelta kauppatieteiden maisteri Jaana Airaksiselta ilmestyi erinomainen tietokirja Maailmankauppaa kaikille, nykyaikaisen globaalin kapitalismin ansiokas käyttöopas. Samana keväänä hänestä tuli myös dekkarikirjailija. Esikoisdekkari Lamerica kritisoi murhatarinan lomassa mm. Nokia-yhtiön vallankäyttöä.

Nykyisin Voima-lehden päätoimittajana toimivan Jaana Airaksisen syksyn 2004 dekkari Kätköissä paratiisin (Like) jatkaa edeltäjänsä linjalla. Tapahtuu rikos, mutta tässäkin tapauksessa murhaaja on kaikkea muuta kuin hovimestari. Rikostoimittaja Eva Raulo selvittelee Etelä-Afrikassa kuolleen liikemiestuttavansa taustoja ja jäljet johtavat talouselämän likaiselle puolelle rahanpesuun ja veroparatiiseihin.

Yhteiskunnallinen tausta kuuluu itsestään selvästi nykydekkareihin, mutta Jaana Airaksinen luo ihan omaa lajityyppiään ainakin Suomen oloissa. Näin terävää analyysiä suuryhtiöiden vallankäytöstä ja kietoutumisesta suuren luokan rikollisuuteen saa harvoin lukea edes tietokirjoissa. Mutta silti pitää korostaa, että Kätköissä paratiisin on ihan aito ja viihdyttävä dekkari. Sen käsittelemä rikos on vain toisenlainen.

Irtisanomisia
ja ihmissuhteita

Jaana Airaksinen kertoo, että fiktion kirjoittaminen oli hänen pitkäaikainen haaveensa.

- Monia noita aiheita olen pyöritellyt tietokirja-artikkeleissa, mutta fiktiossa voi myös kehitellä vapaasti mahdollisia tulevaisuuskuvia, joihin tietyt nykyhetken tapahtumat johtavat.

Kätköissä paratiisin -kirjaansa Airaksinen pitää myös aikalaiskuvauksena tämän hetken ihmisistä ja ihmissuhteista. Ystävyyssuhteiden merkitys korostuu entisten yhteisöjen tilalla.

Aikalaiskuvaus se on toisellakin tasolla. Valkone-traktoreiden valmistus myydään Suomesta Puolaan, oululainen Pamec irtisanoo kaksi kolmasosaa työntekijöistään ja Telcomp siirtää tuotantoaan Kemijärveltä Kiinaan.

Vaikka Jaana Airaksinen kirjoittaa samoista asioista tietokirjoissaan, hän ei ollut suunnitellut, että ajatuksia voisi ikään kuin salakuljettaa laajemmalle lukijakunnalle rikosfiktiossa.

- Minun kirjoittamiseni lähtee aika vahvasti siitä, että joku asia ja teema askarruttavat. Aika vähän mietin kirjoittaessani, kuka sitä kirjaa lukee, hän sanoo.

Asiat, joista
ei puhuta

Laadullinen hyppäys esikoisdekkari Lamericasta toiseen kirjaan on huomattava. Lamericassa yhteiskunnalliset huomiot tuntuivat aika päälleliimatuilta, mutta Kätköissä paratiisin on saumaton kokonaisuus. Vetävän juonen sisällä lukija perehtyy joka tapauksessa yhtiövallan saloihin, vaikkei opettaminen kirjailijan tarkoituksena olisikaan. Jaana Airaksinen on itsekin tyytyväinen uutuuteen. Hänestä se on kaunokirjallisempi.

- Tämä on toinen dekkari. Ensimmäisessä tehdyistä virheistä tietysti oppii. Tämän kanssa oli myös tilaisuus käyttää enemmän aikaa romaanin viimeistelyyn.

Lamerican Nokia-kritiikki lähti siitä, että Airaksista kiinnostavat asiat, joista ei puhuta.

- Nokia on ollut meillä pitkään ja on ehkä edelleenkin aikamoinen tabu huolimatta siitä, että Nokian vaikutusvalta on niin suuri ja sen yhteiskunnalliset lonkerot ulottuvat moniaalle, hän pohtii.

Dekkarin Jaana Airaksinen valitsi kaunokirjalliseksi lajityypikseen, koska se antaa kertojalle niin paljon vapauksia.

Liike-elämän
vasenkätinen muoto

Kätköissä paratiisin -kirjan isona teemana Jaana Airaksinen pitää pelkoja ja turvattomuuden lisääntymistä sekä uudenlaisia ihmisten välisiä suhteita. Uutta kirjaa kirjoittaessa häntä pohditutti se, miten paljon järjestäytynyt rikollisuus on globalisaation myötä kasvanut viime vuosina.

- Rikollisessa riskibisneksessä voitot ovat päätähuimaavat. Minua jäi askarruttamaan, mihin ne menevät. Niin suuret rahat eivät mitenkään voi mennä vain rikollisen toiminnan ylläpitämiseen tai laajentamiseen, vaan rahan täytyy kiertää jonnekin muuallekin, hän kertoo kirjan lähtökohdista.

Mitä pitemmälle Airaksisen kirjaa lukee, sitä vahvemmin mieleen muistuu John Hustonin legendaarinen gangsterielokuva Asfalttiviidakko (1950) ja siihen liitetty motto rikoksesta inhimillisen yritteliäisyyden vasenkätisenä muotona. Mutta se oli 1950-luvulla se. Onko rikos nykyään normaalin liiketoiminnan vasenkätinen muoto?

- Se olennainen kohta, missä rikollisuus ja liiketoiminta kohtaavat, ovat veroparatiisit, Jaana Airaksinen vastaa.

- Ne on aikanaan perustettu nimenomaan rikollisen rahan tuomiseksi markkinoille. Sen jälkeen, kun veroparatiisit laillistettiin, rikollisella rahalla on ollut hyvinkin helppo pääsy lailliseen bisnekseen. Pankkisalaisuus takaa sen, että näihin asioihin on kauhean vaikea päästä käsiksi, mutta veroparatiisien kautta liikkuva rahamäärä on valtavan suuri ja varsinkin kansainvälisille yrityksille niiden käyttö on tyypillistä. Sitähän pidetään ihan laillisena verosuunnitteluna. Sitä kautta rikollisuus hiipii aika laajalle ilman, että yritysjohtajan täytyy ryhtyä mihinkään rikollisiin puuhiin.

Tantaalia on
jokaisen taskussa

Kätköissä paratiisin -kirjassa bisnes kietoutuu tantaali-nimisen metallin ympärille. Tantaalia kantavat taskuissaan lähes kaikki suomalaiset, sillä sitä tarvitaan kännyköihin ja muihin elektronisiin laitteisiin. Tantaalia louhitaan Kongon sisällissodan keskellä. Mikään suuri elektroniikkavalmistaja ei myönnä käyttävänsä kongolaista tantaalia, mutta koko ajan sitä kuitenkin louhitaan, joten jotain kautta se markkinoille päätyy. Tantaalin tie lopputuotteen valmistajalle on niin monen välikäden takana, että sen alkuperää on lähes mahdoton jäljittää, vaikka elektroniikkateollisuus on kehottanut alihankkijoitaan välttämään kongolaista tantaalia.

Tantaalin kautta Kongon sisällissodan lonkerot ulottuvat myös suomalaisiin yhtiöihin sekä jokaisen arkipäivään.

- Tässä ja edellisessä dekkarissa käsitellään sitä, miten jokaisen yksittäisen ihmisen elämä liittyy isompiin kansainvälisiin kuvioihin ja päinvastoin. Kongon sota on minusta kärjekäs esimerkki siitä, miten meidän arkielämällämme on tekemistä niinkin kaukaisen asian kanssa kuin Kongon sota, joka on yksi tuhoisimmista toisen maailmansodan jälkeisistä konflikteista maailmassa, Airaksinen muistuttaa lähes unohdetusta sodasta.

YK:n turvallisuusneuvosto on tuottanut viime ja toissa vuonna kaksi raporttia tantaalin ja muiden luonnonvarojen laittomasta kaupasta Itä-Kongon alueella. Niissä löydettiin 123 firmaa ja yksityistä henkilöä, jotka ovat suoraan tekemisissä kaupan kanssa.