Näkemiin vaan muru perustuu siirtotyömaiden todellisuuteen

Karhea työläischarmi
puree edelleen

(Kansan Uutisten Viikkolehti, marraskuu 2004)

Düsseldorfilaisen rakennustyömaan parakista se alkoi ja Kuubaan suurlähetystön rakennustyömaalle se päättyy. Englantilaisen tv-sarjan Näkemiin vaan, muru karun sympaattiset työmiehet kehiteltiin kahden työttömän stocktonilaisen muurarin inspiroimina.

KAI HIRVASNORO

Alussa oli kaksi rakennustyöläistä Koillis-Englannista Stocktonista. Muurarit Stewart Keeble ja Mick McGlade lähtivät vuonna 1975 työttömyyttä pakoon Saksaan lontoolaiseen rakennusfirmaan, jossa työläisiä kohdeltiin niin ja näin. Kahdessa viikossa kaksikko kadotti lompakkonsa. Rahaa ei ollut yhtään eikä ketään tuttuja, joilta voisi pyytää apua. Yksi englantilaiseen työporukkaan kuulunut tunsi kuitenkin BBC:n elokuvaohjaajan Franc Roddamin, joka lupasikin lähettää rahaa sen verran, että kaverit pääsevät uudelleen alkuun.

Yhteyttä pidettiin sen jälkeenkin ja Roddam kiinnostui asetelmasta, jossa työttömät englantilaisduunarit ovat joutuneet vierastyöläisiksi Saksaan. Franc Roddam otti mukaansa käsikirjoittajat Ian La Fresnaisin ja Dick Clementin, ja kävi tutustumassa työmiesten oloihin Saksassa. Koillis-Englannista itsekin kotoisin oleva Franc Roddam on kertonut käyneensä niihin aikoihin kotiseudullaan etsimässä vanhoja kavereitaan.

- Selvisi, että monet heistä olivat menneet töihin Saksaan ja jättäneet vaimonsa ja tyttöystävänsä jälkeensä. Menin itsekin Saksaan ja löysin satoja näitä kavereita työskentelemässä rakennustyömailla, Roddam on kertonutBBC:lle.

Jalkapalloyleisö
hurrasi Ozille

Loppu onkin sitten television historiaa. Syntyi yksi kaikkien aikojen parhaista draamasarjoista Näkemiin vaan, muru (Auf Wiedersehen, Pet). Vankasti todellisuuteen perustuva komediallinen brittisarja valloitti heti katsojat seitsemän karun työmiehen karismalla. Ensimmäiset, düsseldorfilaiselle rakennustyömaalle ja sen yhteydessä olevaan miesten parakkiin sijoittuvat 13 jaksoa esitettiin Englannissa vuonna 1983. Vuonna 1986 sarjaan tehtiin uudet jaksot, jossa kaverukset ensin remontoivat newcastlelaisen gangsteripäällikön ostamaa kartanoa Englannin maaseudulla ja rakentavat sitten tälle uima-allasta Espanjassa.

Ensimmäisellä tuotantokaudella sarjalla oli Englannissa 10 miljoonaa katsojaa, toisella 15 miljoonaa. Käsikirjoittaja Dick Clementille sarjan suosio selvisi viimeistään jalkapallo-ottelussa Liverpool-Newcastle, missä koillisenglantilaisen Newcastlen kannattajat hurrasivat kaupungin oman pojan Ozin nimeä.

Newcastlelainen Oz (Jimmy Nail) on sarjan mieleenpainuvin hahmo, heittiö, mutta viime kädessä solidaarinen työmies, jonka mielestä rikkaat opettavat koiransakin haukkumaan työväenluokkaa.

Suomessa alkuperäiset Murut on esitetty ainakin kolmesti, viimeksi kesällä ja alkusyksyllä.

Siirtotyöläisistä
urakoitsijoiksi

Varsinainen pommi oli se, että sarjan alkuperäiset näyttelijät ja käsikirjoittajat saatiin uudelleen kokoon 15 vuoden tauon jälkeen. Vain vuonna 1985 kuollut Gary Holton, naistenmies Wayne, puuttuu 2000-luvun alussa tehdyistä jaksoista, jotka pyörivät parhaillaan Suomessa tv:n kakkoskanavalla. Ja kaiken lisäksi sarja toimii täysillä lämmitettynäkin. Sen huumori ja karheus ovat tallella, samoin taustalla oleva yhteiskunnallinen todellisuus.

1980-luvulla Margaret Thatcherin Englannissa työläisten oli hakeuduttava laittomiksi siirtotyöläisiksi vieraille maille. Nyky-Englannissa raskaat ja likaiset työt teetetään laittomilla siirtotyöläisillä, tässä tapauksessa maahan salakuljetetuilla Kosovon albaaneilla ja serbeillä. He purkavat jättimäistä siltaa Middlesbroughissa. Ozin vankilassa tapaama valkokaulusgangsteri on myynyt sillan Malesiaan. Tai ainakin siltä alussa näytti, mutta urakoitsijoiksi ryhtyneiden työmiesten rikastumisen tiellä taitaa olla vielä monta mutkaa. Myöhemmin syksyllä kaverusten tie vie vielä Kuubaan suurlähetystön rakennustyömaalle.

Uudet jaksot nähtiin Englannissa vuonna 2002 ja niillä oli 12 miljoonaa katsojaa. Middlesbroughin kaupunginvaltuusto joutui julkaisemaan tiedotteen, ettei kaupungin maamerkkinä olevaa siltaa oltu oikeasti purkamassa, vaan vaikutelma luotiin erikoisefektein.

Hahmojen uusi
synty sketseistä

Murun uusi tuleminen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen lähti liikkeelle sketseistä. Sarjan toisen tuotantokauden jaksoissa esiintynyt näyttelijä Sammy Johnson kuoli vuonna 1998 ja Murun näyttelijät Tim Healy (vastentahtoinen nokkamies Dennis), Jimmy Nail ja Kevin Whately (aina yhtä huolestunut Neville) järjestivät hänen muistokseen hyväntekeväisyysillan Newcastlessa. Ian La Fresnais ja Dick Clement kirjoittivat kolmikolle kolme sketsiä, joissa he esiintyivät Näkemiin vaan, muru -hahmoissaan. Yksi sijoittui Düsseldorfiin, yksi Espanjaan ja yksi nykyaikaan.

Vähän myöhemmin Roddam ja Nail tapasivat toisensa sattumalta Lontoossa ja Roddam otti puheeksi mahdollisuuden tehdä sarjaan uusia osia.

- Tehdään se, vastasi Jimmy Nail.

Kaksikko kokosi vanhan ryhmän ja siitä se lähti.

- Ei olisi uskonut, että saan kokoon täyskäden, Franc Roddam päivitteli myöhemmin.

Sarjan suosion perustana pidetään sen maanläheistä ja todellisuuteen pohjaavaa otetta. Franc Roddamin mukaan Murua alettiin vuonna 1982 tehdä tilanteessa, jossa koko aikakausi oli muuttumassa. Talous mateli alamaissa, työmiehen asema heikkeni ja koko työläiskulttuuri oli murenemassa. 2000-luvun alun uudessa rakennemuutoksessa oli hyvä hetki tuoda sarja takaisin.

Britti-tv:n
veteraaneja

Dick Clement korosti BBC:n haastattelussa, että pitkän tauon jälkeen piti esitellä se, mitä työmiehille on 15 vuodessa tapahtunut, mutta kuvata myös se, miten Englanti muuttui.

Dick Clement ja Ian La Fresnais ovat englantilaisen tv:n veteraaneja. Heidän ensimmäinen yhteinen sarjansa Likely Lads esitettiin 1964-1966 ja se on jäänyt historiaan ensimmäisenä englantilaisena tv-komediana, joka kuvattiin Lontoon ulkopuolella. 1970-luvulla he muuttivat Hollywoodiin, mutta sieltäkin käsin heiltä syntyi parasta brittiläistä elokuvaa, käsikirjoitus Alan Parkerin Dubliniin sijoittuvaan soul-elokuvaan The Commitments (1991).

Näkemiin vaan, murun uuteen tulemiseen he valmistautuivat lukemalla, tekemällä haastatteluja ja katsomalla englantilaista nykytodellisuutta kuvaavia dokumentteja. Suuren vaikutuksen nyt Suomessa nähtäviin jaksoihin teki dokumentti, joka kertoo maahan tulevan laittoman ja pimeän työvoiman taustalla olevasta ja heitä hyväksikäyttävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Kun porukka viimein saatiin uudelleen kokoon, se oli tietysti hienoa. Tuntui kuin vanha bändi, jonka jäsenet ovat pitkään soittaneet erillään, olisi palannut jälleen lavalle, he kuvailivat Observer-lehdessä.

Sarjaa sen kahtena ensimmäisenä kautena kirjoittanut Stan Hey on sanonut menestyksen perustuvan hauskoihin, mutta todellisiin tyyppeihin. Murun pointti on Heyn mukaan se, että jätkiä sorsitaan ja he ajautuvat itsekin kaikenlaisiin sekasotkuihin, mutta selviävät aina, koska kaveria ei jätetä.

"Muut tylsiä,
paitsi Oz"

Entä mitä mieltä sarjasta oli sen innoittaja, oikeasti Saksan rakennuksilla työskennellyt muurari Stewart Keeble? Ei oikein sytyttänyt, vastasi Keeble The Northern Echo -sanomalehden kysymykseen vuonna 2000. Asiaa kysyttiin häneltä sen jälkeen, kun tieto uusista jaksoista oli julkistettu.

- Ensin se tuntui jännältä, mutta sarja oli antikliimaksi jätkille, jotka olivat oikeasti olleet siellä, nykyisin omaa rakennusfirmaa pyörittävä mies sanoi.

- En voinut samaistua yhteenkään henkilöön. Minusta he kaikki olivat tylsiä, paitsi Jimmy Nail (Oz). Meillä oli hauskaa. Ei me oltu mitään heittiöitä, vaan kovaa työtä tekeviä jätkiä, jotka halusivat tienata rahaa.

Mutta moni asia sarjassa meni Stewart Keeblenkin mukaan täysin oikein. Esimerkiksi se, että englantilaistyöläiset käyttivät sanaa Eric, kun puhuivat saksalaisista. Jos he olisivat käyttäneet sanaa saksalainen, nämä olisivat tienneet, että heistä puhutaan. Siksi piti kehittää kiertoilmaus. Myös kaverusten ankea kantakapakka oli kuin suoraan oikeasta elämästä.

Alkuperäinen sarja päättyy työmiesten parakin tulipaloon. Sekin perustuu tositapahtumiin. Keeblen porukka palasi kerran parakilleen, joka oli liekeissä. Parakin lattian alle oli piilotettu kymmenen miehen tienestit, 500 puntaa viikossa mieheen, joten vaarassa oli aika paljon. Onneksi palo saatiin ajoissa hallintaan.

Edellä mainittujen lisäksi Näkemiin vaan, murun ikimuistoisia hahmoja ovat tylsiä puhuva sähkömies Barry (Timothy Spall), voimamies-muurari Bomber (kesällä kuollut Pat Roach)sekä ikuisesti lakia paossa oleva Moxey (Christopher Fairbank). Uusissa jaksoissa Waynen on korvannut hänen poikansaWyman (Noel Clarke).