Uusi yhdistys: Verot ovat iloinen asia

(Kansan Uutisten Viikkolehti 18.3. 2005)

Verot ovat ystävämme, julistaa viime vuonna perustettu yhdistys Iloiset veronmaksajat. Verojen maksaminen on mukavaa, koska niillä saadaan laadukkaita ja tasa-arvoisia hyvinvointipalveluita.

KAI HIRVASNORO

Kyllästyttääkö rutina ylikorkeasta veroasteesta, kohtuuttomasta verotaakasta, keskiluokan veronmaksuhalun loppumisesta ja kansainvälisen verokilpailun pakottavuudesta? kysyvät Iloiset veronmaksajat.

No totta vieköön, kyllähän se kyllästyttää.

Tuntuuko siltä, että kotimainen verokeskustelu on nyrjähtänyt sijoiltaan? Että vallitseva retoriikka hyväksyy veroista vain yhden uskonkappaleen: niitä on alennettava, koska niitä on alennettava? Että verot ovat ikäviä, ja niistä on päästävä eroon? he jatkavat.

Siltä se kyllä tuntuu.

Ja tuntuu kyllästyttävän monia muitakin, on tehnyt sitä jo pitkään. Mutta vasta viime vuoden lopulla kyllästyminen saavutti sellaisen pisteen, että kymmenkunta henkilöä päätti tehdä asialle jotain. Siksi he perustivat Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen edistämään verotusta koskevaa myönteistä asenneilmapiiriä.Yhdistys on toistaiseksi rekisteröimätön, sillä se toinen veronmaksajien yhdistys, Veronmaksajain Keskusliitto vastustaa Iloisten veronmaksajien rekisteröimistä.

Suomessa on noin 4,4 miljoonaa veronmaksajaa, joista 190 000 kuuluu veroista koko ajan valittavaan Veronmaksajain Keskusliittoon. VKL haluaa kuitenkin monopolisoida itselleen oikeuden puhua kaikkien veronmaksajien nimissä, myös niiden 4,2 miljoonan, jotka eivät järjestöön kuulu ja jotka eivät ehkä edes hyväksy sen tavoitteita.

Tarvitaan myös
toinen näkökulma

Siinä onkin "kyllästymisen" ja "tuntemusten" lisäksi kolmas hyvä syy ryhtyä viralliseksi iloiseksi veronmaksajaksi. On sietämätöntä, että VKL:n toimitusjohtajaa Teemu Lehtistä haastatellaan aina uutisissa, kun verorintamalla tapahtuu jotain uutta. Ikään kuin hän edustaisi kaikkien veronmaksajien mielipidettä eikä suurituloisille lisää etuja ajavaa kansalaisjärjestöä.

Iloisten veronmaksajien tuore puheenjohtaja on oikeustieteen maisteri Aleksis Nokso-Koivisto. Hän kertoo, että järjestön perustamiseen johtivat useamman vuoden aikana käydyt keskustelut, joissa pohdittiin tarvetta tuoda esiin kriittisempää linjaa nykyiseen verokeskusteluun, joka on heidän mielestään yksipuolista. Puhutaan erikseen verotuksen tasosta ja siitä, mitä valtion ja kuntien halutaan tekevän, kun pitäisi puhua näiden kahden asian kokonaisuudesta ja arvovalinnoista.

- Toisaalta veronmaksajien järjestäytymisaste on hyvin matala ja keskittyy yhteen järjestöön. Me halusimme tuoda esille moninaisuutta ja eri näkökulmia.

Aleksis Nokso-Koivistolle julkinen verokeskustelu näyttäytyy yksipuolisena ja vajaana. Se suorastaan huutaa yhtä osapuolta lisää - näkökulmaa siitä, että verot ovat myös positiivinen ja iloinen asia eikä niitä ole säädetty ihmisten kiusaksi vaan tiettyjen asioiden hoitamiseksi yhteisillä varoilla.

- Positiivinen puoli jää keskustelusta pimentoon. Se se varmaan oli liikkeelle paneva voima, hän muistelee päätöstä perustaa yhdistys.

Vihdoinkin myös
tällainen järjestö

Järjestöä ideoimassa oli kymmenkunta toisensa aiemmin tuntenutta henkilöä. Vuoden 2005 toimintasuunnitelmassa asetettiin maltillinen tavoite saada Iloisiin veronmaksajiin 30 jäsentä. Nyt maaliskuun puolivälissä tavoite on jo ylitetty selvästi. Jäseniä on yli 50 ja jäsenhakemuksia on alkanut tulla säännöllisesti sen jälkeen, kun yhdistyksen verkkosivut saatiin pari viikkoa sitten auki. Iloisilla veronmaksajilla on vuoden lopussa todennäköisesti satoja jäseniä.

Tulokkaiden yleispalaute on ollut, että "vihdoinkin tällainen järjestö."

Myös Aleksis Nokso-Koivistoa harmittaa se, että VKL:n Teemu Lehtinen puhuu julkisuudessa kaikkien veronmaksajien suulla.

- Siinä mielessä se hiukan harmittaa, että veronmaksajia ovat kaikki suomalaiset, mutta keskusliiton jäseniä on vain hyvin pieni osa suomalaisista. Ja suomalaisilla on monenlaisia näkemyksiä asiasta. Siinä mielessä tarvitaan rikkaampaa näkemystä, jos halutaan puhua veronmaksajista.Veronmaksajat on niin heterogeeninen ryhmä, että kaksikaan järjestöä ei riitä kaikkien heidän näkökulmiensa esille tuomiseen.

VKL:n analyysit ovat Nokso-Koiviston mielestä sinänsä ihan ansiokkaita, mutta monesti niissä katsotaan vain kolikon toista puolta. Hänestä olisi ihan kutkuttava ajatus, että tulevaisuudessa VKL:n kommenttien lisäksi uutishaukat kysyisivät myös sen iloisemman yhdistyksen mielipidettä.

Kevennyksillä
raskaat vaikutukset

Iloiset veronmaksajat eivät vastusta kategorisesti veronkevennyksiä eikä järjestöllä ole kantaa siihen, mikä on oikea verotuksen taso.

- Me haluamme luoda keskustelufoorumin asialle ja virittää esiin uusia näkökulmia. Järjestönä emme ota kantaa siihen, että kokonaisveroasteen pitää olla niin ja niin monta prosenttia. Meidän jäsenissämme on sekä niitä, jotka haluavat nostaa veroja että niitä, jotka haluavat pitää ne ennallaan sekä sellaisiakin, jotka kannattavat verotuksen keventämistä. Meillä on tilaa kaikille näille.

- Mutta toki on niin, että kun julkinen keskustelu on selvästi verotuksen keventämisen puolella, niin me haluamme tuoda sen vastapainoksi argumentteja sen puolesta, että verotus pysyisi vaikka entisellään, Nokso-Koivisto kertoo.

Aleksis Nokso-Koivisto itse on sitä mieltä, että veronkevennysten vauhti on ollut viime vuosina liioiteltu.

- Kevennysten vaikutukset näkyvät lehtien otsikoissa melkein päivittäin. Katsotaan vaikka hoitotakuuta ja sen kustannuksia. Jollain se on maksettava, mutta kustannukset ovat aika valtavat ja jostain se rahoitus tarvitaan.

- Vastaavia asioita voi katsoa valtion budjetista. Esimerkiksi korkeakoulujen rahoitus on varsin heikko, opiskelijakohtainen rahoitus on laskenut kymmeniä prosentteja kymmenessä vuodessa. Kyllä minusta koulutus ja tutkimus kantavat pitkällä tähtäimellä hedelmää ja niihin kannattaa sijoittaa yhteisiä varoja. Tai katsotaan poliisien virkoja, joita ei saa täyttää rahoitussyistä. Onko se parempi, että poliiseja ei saada rekrytoitua ja opettajat ovat lomautettuina, mutta samaan aikaan saadaan hiukan pienemmät verot? Nämä ovat arvovalintoja, joita pitäisi aina punnita, kun mietitään verotuksen tasoa. Minusta voisi mieluummin pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa kuin poistaa veroja mahdollisuuksien mukaan.

Veroilla saadaan
kaikkea mukavaa

Veronkevennysideologian vallan Aleksis Nokso-Koivisto uskoo johtuvan siitä, että yhteiskunnan arvomaailma on kovettunut ja tullut markkinaehtoisemmaksi. Mutta lisääntyvä yksilöllisyys on pois asioiden yhteisestä hoitamisesta.

Asennetutkimuksetkin sen kertovat, että suomalaiset ovat aika iloisia veronmaksajia. Veroja halutaan maksaa, jos niillä turvataan yhteiset palvelut, ja palvelut asetetaan nimenomaan veronkevennysten edelle.

Myös Aleksis Nokso-Koivisto sanoo olevansa ihan vilpittömästi iloinen veronmaksaja. Iloisuus tarkoittaa sitä, että veroja ja muita julkisia maksuja maksaessaan hän ajattelee, että mitähän kaikkea mukavaa näillä rahoilla saadaankaan meille yhteisesti aikaan.

- Palkkakuitin ennakonpidätystä katsoessa mietin silloin tällöin, että kyllä tuolla varmasti hyviä asioita saadaan aikaan. Sillähän pidetään kadut yllä, sammutetaan tulipalot ja parannetaan sairaat. Kun veroja joka tapauksessa maksetaan, niin kannattaa katsoa sitä hyvää puolta. Kyllä oma elämän asenne vaikuttaa siihen, miltä asiat tuntuvat. Mutta jos vaan valittaa, niin elämä on sitten valittamista, iloinen veronmaksaja neuvoo.

Taipaleensa alkuvaiheessa Iloiset veronmaksajat eivät pyri kauheasti liehumaan julkisuudessa. Nyt muokataan järjestöä, kerätään yhteyksiä ja pidetään opintopiirejä ja seminaareja itseymmärryksen lisäämiseksi. Julkisuuteen tullaan sitten, kun on asiaa.Tänä keväänä Iloiset veronmaksajat järjestää opintopiirejä ja verotusaiheisen seminaarin.

Mutta hetkinen! Millä lihaksilla oikeustieteen maisteri ottaa kantaa ekonomistien temmellyskenttänä olevaan verotukseen?

- Me olemme kansalaisjärjestö eikä kukaan edusta tässä koulutusalaansa, vaan me olemme tässä mukana kansalaisina ja veronmaksajina. Ihan niillä lihaksilla otan kantaa kuin kaikki muutkin veronmaksajat ottavat kantaa omiin asioihinsa.

- Mutta meidän aktiivimme ovat olleet kiinnostuneita verotuksesta jo pitempään ja pohtineet ja keskustelleet siihen liittyvistä asioista. Tämän hetken aktiivisimmat toimijat eivät ole veropolitiikan ylimpiä asiantuntijoita Suomessa ja siksi haluammekin järjestää opintopiirejä kehittääksemme ymmärrystämme. Tässä on mukana myös oppiminen. Meillä ei ole valmiita vastauksia kysymyksiin.

Tiukasti Nokso-Koivisto kiistää myös sen väitteen, että järjestössä olisi kyse opiskelijahuumorista. Mutta:

- Hymyssä huulin tehdään mitä tehdään. Tosissaan, mutta ei otsa kurtussa.

www.iloisetveronmaksajat.org
www.veronmaksajat.fi