(Kansan Uutisten Viikkolehti 11.5. 2007)
Pörssiyhtiöissä työntekijät tekevät tulosta kolmelle taholle; itselleen, verottajalle – ja osakkaille. Laskelma metsäteollisuudesta kertoo, että UPM-Kymmenen työntekijät tekivät viime vuonna vuoden kolme ensimmäistä kuukautta töitä osakkaiden pussiin ja sitten vasta itselleen.
Pörssiyhtiöissä työntekijät tekevät tulosta kolmelle taholle; itselleen, verottajalle – ja osakkaille. Laskelma metsäteollisuudesta kertoo, että UPM-Kymmenen työntekijät tekivät viime vuonna vuoden kolme ensimmäistä kuukautta töitä osakkaiden pussiin ja sitten vasta itselleen.
KAI HIRVASNORO
Eduskuntavaalien dramaattisinta kiistaa käytiin siitä, paljonko valtiolla on ns. jakovaraa eli paljonko seuraavan neljän vuoden aikana voidaan käyttää hyvinvointimenojen lisäämiseen ja verotuksen keventämiseen. Hallitusneuvotteluissa pelin vihelsi poikki valtiosihteeri Raimo Sailas: Jakovaraa ei ole ollenkaan.
Suomen talous on kasvanut melkein yhtä soittoa yli kymmenen vuotta. Miksi siitä ei synny jakovaraa?
Yhden vastauksen antaa Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen helmikuussa tarkastetussa väitöskirjassaan Työttömyys ja arvoteoria (josta enemmän ensi viikon Viikkolehdessä). Honkanen esittelee kiinnostavan laskelman tehdasteollisuudesta. Vuosina 1990-2000 teollisuuden tuotannon määrä työtuntia kohden kasvoi 95 prosenttia. Mutta reaalinen palkkasumma palkansaajan työtuntia kohden kasvoi vain 32 prosenttia.
Joku veti välistä. Mutta kuka?
Se tiedetään, että lamasta alkaen Suomessa tulonjako on muuttunut reilusti pääoman hyväksi.
Satoja työtunteja
osinkojen maksuun
Mutta esimerkki metsäteollisuudesta kertoo konkreettisesti, millaista taksvärkkiä nykyajan torpparit luovat aliverotetuista osingoista nauttiville isännilleen. Toimittaja Mikael Brunila vertailee uusimmassa Paperiliitto-lehdessä metsäyhtiöiden työntekijöiden tuottavuutta vuosina 2000 ja 2006.
Yksi StoraEnsolla hienopaperia tehnyt duunari vastasi 330 tonnin tuotannosta vuonna 2000, vuonna 2006 tulos oli 560 tonnia. Jokaista hienopaperia tekevää työntekijää kohden yhtiön liikevaihto nousi kuudessa vuodessa 360 000 eurosta 430 000 euroon.
UPM:llä suhde oli samanlainen. Samoin M-Realin tuottavuus. Mutta jälkimmäisen liikevaihto työntekijää kohden kasvoi huonoa tulosta tekevässä yhtiössä muita hitaammin. Kasvoi kumminkin.
Seuraavaksi Brunila tarkastelee sitä, mitä työntekijät, nuo kadehditut suurituloiset paperimiehet, saivat vaivan palkaksi itselleen.
UPM:ssä työntekijän keskipalkka oli viime vuonna 39 000 euroa, StoraEnsossa 37 000. Oman palkkansa lisäksi jokainen upm:läinen tienasi osakkaille 13 000 euron osingon. Storaensolainen tuotti osinkoja 7 800 euroa. Kun paperityöntekijän keskimääräinen työmäärä vuodessa on 1608 tuntia, niin jokainen UPM:n työntekijä teki ensin 402 tuntia töitä osakkaille ja sitten vasta omaan pussiinsa. StoraEnson työntekijät alkoivat tienata itselleen ja verottajalle jo 280 tunnin jälkeen.
Huonossa kunnossa olevan M-Realinkin työntekijät puristivat osakkailleen 1 300 euroa mieheen ja naiseen. Heiltä taksvärkin tekoon riitti vähän yli viikko, 49 tuntia.
Jakovaraa jaettu
20 miljardia euroa
Muutaman yhtiön työntekijöiden osakkailleen tienaavat tonnit saavat perspektiiviä, kun katsotaan, paljonko omistajille kaikkiaan on jaettu rahaa, sitä jakovaraa, viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana. Esko Seppänen on päivittänyt tiedot kansantulotilastosta uuteen Hymy-lehteen, ja näin se on mennyt: ”Omistajat ovat ottaneet yhtiöistään ulos osinkoja seitsemän vuoden (1999-2005) aikana yhteensä 20 652 miljoonaa euroa. On siis reilusti ylitetty yksi tasaluku, kun mainittuina vuosina on yhtiöistä otettu runsaan 100 miljardin vanhan markan osingot puhtaana käteen.”
Kyseessä on raha, jota pyörittää pieni piiri. Vuonna 2005 luonnolliset henkilöt saivat osinkotuloja yli 5 miljardia euroa. Tuosta tulosta, josta 43 prosenttia oli verovapaata, noin puolet meni 13 084 henkilölle.
Eräänlaisen osinko-orgioiden ennätyksen teki toissa vuonna lääketehdas Orion. Se maksoi työntekijöilleen palkkaa 185 miljoonaa euroa, mutta omistajille osinkoja 250 miljoonaa. Viime vuodelta potti jaettiin suunnilleen puoliksi. Osinkoja Orion maksoi 141 miljoonaa euroa, palkkoja 146 miljoonaa.
Jukka Härmälällä
muhkea lisäeläke
Työntekijöiden luoman työn arvosta oman osansa haukkaavat myös yhtiöiden johtajat. Viime vuonna 3 000 työntekijää pois potkinut UPM:n miljonääri-Jussi Pesonen tosin sai savottansa päätteeksi pienen palkanalennuksen. Hänen palkkansa luontoisetuineen vuonna 2006 oli 899000 euroa kun se edellisenä vuonna oli rapiat päälle miljoonan.
Myös yhtiön edellinen toimitusjohtaja Juha Niemelä tekee edelleen huipputiliä UPM:stä. Viime vuonna hänelle maksettiin työsuhteen päättymiskorvauksena 490 000 euroa. Edellisenä vuonna Niemelä sai 730 000 sitä edellisenäkin 306 000 euroa kultaista kädenpuristusta.
StoraEnson toimitusjohtaja Jukka Härmälä jäi maaliskuussa eläkkeelle 60-vuotiaana. Sama on Jussi Pesosenkin eläkeikä.
Jukka Härmälälle yhtiö on ostanut lisäeläkkeen. Hänen eläkkeensä on 660 000 euroa vuodessa. Kun Jukka Härmälän ikäisellä miehellä on edessä keskimäärin 20 elonvuotta, niin hän tulee tienaamaan vielä 13 miljoonaa euroa, kirjoittaa Mikael Brunila. Lisäksi Härmälälle on ostettu lisäeläke myös Englannista, mutta eläkeyhtiö ei kerro, paljonko ja missä ajassa se hänelle maksetaan.
Tutkimukseen
jää rippeitä
Eläkkeen päälle Jukka Härmälä tienaa 54 000 euroa vuodessa Outokummun hallituksen jäsenyydestä.
Yhtiöillä on nykyään niin kiire jakaa kaikki mahdolliset rahansa osakkaille ja johtajille, että esimerkiksi uutta luovaan tuotekehittelyyn ei jää juuri mitään. Suhteessa liikevaihtoon StoraEnson satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat alentuneet kahdeksassa vuodessa 0,8 prosentista 0,5:een. UPM panostaa tulevaisuuteen 0,4 prosentin satsauksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti