(Kansan Uutisten Viikkolehti 20.4. 2007)
Yhdysvaltain mustat olivat usein tuskallisten lääketieteellisten kokeiden uhreja vuosikymmenien ajan. Viimeinen tiedossa oleva koe päättyi vain kymmenen vuotta sitten. Nyt lääketehtaat tekevät vastaavat testinsä Afrikassa.
Yhdysvaltain mustat olivat usein tuskallisten lääketieteellisten kokeiden uhreja vuosikymmenien ajan. Viimeinen tiedossa oleva koe päättyi vain kymmenen vuotta sitten. Nyt lääketehtaat tekevät vastaavat testinsä Afrikassa.
KAI HIRVASNORO
Se jatkui orjuuden ajasta yli 1990-luvun puolivälin. Aluksi mustien käyttöä lääketieteellisissä kokeissa perusteltiin Yhdysvalloissa ”tieteellisellä rasismilla.” Myöhempinä aikoina määritelmä katosi, mutta käytännössä tieteellistä rasismia jatkettiin viime vuosiin asti. Yhteistä usein tuskallisille ja myös tappaville kokeille oli se, ettei koehenkilöiltä itseltään kysytty mitään.
Harriet Washingtonin kirja Medical Apartheid (Lääketieteellinen rotuerottelu) sisältää 500 sivua kirjaimellisesti Amerikan mustaa historiaa.
Washington on kertonut kiinnostuneensa aiheesta työskennellessään yliopistoharjoittelijana eräässä sairaalassa. Siellä hän törmäsi kahteen vanhaan munuaispotilaan kansioon. Kummankin potilaan profiili oli muuten sama, mutta toinen oli ihonväriltään musta, toinen valkoinen.
Valkoisen potilaan paksusta kansiosta ilmeni, että hänelle yritettiin kuumeisesti saada aikaan silloin vielä harvinainen munuaisen siirto. Toisen miehen ohuen kansion jokaisella sivulla oli sana ”neekeri” ja häntä valmisteltiin vain kohtaamaan väistämätön kuolema.
Tarjous, josta ei
voinut kieltäytyä
Mutta lääketieteellisen rasismin juuret ulottuvat siis paljon kauemmas aikaan, jolloin mustien orjien todisteltiin tieteellisesti olevan hyvin erilaisia kuin valkoiset; vähemmän älykkäitä, eivät ihan ihmisiäkään, vähemmän kipua kokevia ja immuuneja malarian tai lämpöhalvauksen kaltaisille vaivoille. Siksi heidät voitiin pakottaa työhönkin helteisille pelloille syvässä etelässä.
Mitään varsinaisia tutkimustuloksia tämän ”tieteen” nimissä ei esitetty. Se vain palveli sen aikaisen yhteiskunnan tarpeita ja antoi myös lääkäreille ”luvan” tehdä ihmiskokeita.
Mustia naisia alistettiin kivuliaisiin kokeisiin ja jopa leikkauksiin sukupuolitauteja tutkittaessa. Lupaa ei tarvinnut kysyä, koska naiset eivät olleet siinä asemassa, että he olisivat voineet kieltäytyä.
Mustien lasten avatuista kalloista etsittiin tauteja.
Alabamalainen kirurgi James Marion Sims sulki ryhmän mustia orjanaisia viideksi vuodeksi laboratorioonsa etsiessään parannuskeinoa synnyttäneiden äitien virtsavaivoihin. Harriet Washingtonin mukaan kukin orjanainen joutui Simsin käsittelyssä keskimäärin 40 leikkauksen kohteeksi.
Nämä oman aikansa Frankensteinit olivat yhteisönsä arvostamia tiedemiehiä, jotka julkaisivat kokeidensa tulokset lääketieteellisissä julkaisuissa.
40 vuotta tuskaa
Tuskegeen kokeessa
1900-luvun lääketieteen kuuluisin rasistinen hanke Yhdysvalloissa on Tuskegeen koe, joka kesti 40 vuotta vuosina 1932-1972.
Jälleen Alabamassa kokeeseen valittiin noin 400 mustaa miestä. Tarkoituksena oli etsiä hoitokeinoa kuppaan. Verrokkiryhmänä oli 200 mustan miehen ryhmä, jolla sairautta ei ollut.
40 vuotta nämä sairaat miehet pidettiin siinä luulossa, että heidän tautiaan hoidetaan. Oikeasti ainoa heidän saamansa lääke oli aspiriini. Lisäksi heille syötettiin lääkkeen nimellä aineita, joilla kehitettiin testiä kupan toteamiseksi ja hoitamiseksi. Kun penisilliini oli myöhemmin keksitty, sitä ei annettu näille potilaille. Monet kokivat tuskallisen kuoleman, kun hoitamaton kuppa sai vapaasti edetä.
Viimeistään 1960-luvulla Yhdysvalloissa oli ainakin satoja ihmisiä, jotka tiesivät kokeesta, koska siitä kirjoitettiin lääketieteellisissä aikakauslehdissä ja sitä esiteltiin myös konferensseissa. Aika ajoin hallituksen alaiset terveysviranomaisetkin keskustelivat siitä, jatketaanko koetta. Jatketaan, oli vastaus riippumatta siitä, olivatko vallassa republikaanit vai demokraatit.
Monista muista epäinhimillisistä kokeista poiketen Tuskegeen tapaus sai 1990-luvulla jonkin verran huomiota, kun presidentti Bill Clinton pyysi sen uhreilta anteeksi. Tämän jälkeen Tuskegeen yliopistoon perustettiin bioetiikan keskus, jota Harriet Washington pitää tärkeänä edistysaskeleena.
Myös vangit
koekaniineina
Mutta juuri nyt Yhdysvalloissa puuhataan säännöksiä, jotka helpottaisivat vankien käyttämistä lääketieteellisissä kokeissa. Tähän tarkoitukseen suunniteltuja vankiloita suljettiin 1970-luvun jälkeen, mutta nyt niitä ollaan avaamassa uudelleen.
Harriet Washingtonin mukaan pahimmat rikkomukset on tehty juuri vankiloissa sekä fyysisinä että esimerkiksi mielen kontrollointiin tähdänneinä kokeina. Ja ketkä kansoittavat amerikkalaiset vankilat? Mustat ja nykyisin myös latinot.
Washington nostaa esiin Holmesburgin vankilan, jossa vankeihin ruiskutettiin viruksia ja tehtiin myös kosmetiikkateollisuutta palvelevia kokeita. Vankien selkään laitettiin erilaisia kemikaaleja ja sitten katsottiin, mikä on reaktio. Kokeisiin osallistuneiden vankien selkä muuttui ruudulliseksi kuin shakkilauta.
Mustia naisia
steriloitiin
Vääränlaisina pidettyjen ihmisten pakkosterilointia tapahtui kaikenlaisissa yhteiskunnissa Suomea myöten, mutta Harriet Washingtonin mukaan edelleen 85 prosenttia Yhdysvalloissa Norplant-implantin saaneista naisista on mustia.
Norplant poistettiin vasta äsken markkinoilta terveyshaittojensa tähden. Kyseessä on kapseli, joka ihon alle istutettuna aiheuttaa vähintään viisi vuotta kestävän steriliteetin. Sen käyttö oli pakollista naisille, jotka oli tuomittu lastensa laiminlyönnistä.
Kun Norplant tuli markkinoille, sitä ei mainostettu lääkkeenä eikä lääketieteellisenä kokeena, vaan keinona vähentää teiniraskauksia.
Vielä vuosina 1992-1997 New Yorkissa tehtiin testi 36 mustalle pojalle väkivaltaisten käytöshäiriöiden ehkäisemiseksi. Koehenkilöt eivät itse edes olleet syyllistyneet mihinkään, mutta heidän isoveljensä ja -siskonsa olivat.
Puolet poikiin testatusta aineesta oli lääkettä, joka oli poistettu markkinoilta, koska se aiheutti sydänoireita.
1960-70 -luvulla mustien poikien käytöshäiriöitä yritettiin Mississipissä poistaa aivoleikkauksilla. Sen ajan Mississipissä käytöshäiriöksi laskettiin se, että musta mies vislasi valkoisen naisen perään.
2000-luvulla ongelmat on Yhdysvalloissa Harriet Washingtonin mukaan pitkälti korjattu. Tämä on ollut mahdollista siksi, että nyt vastaavat epäinhimilliset lääketieteen kokeet tehdään Afrikassa. Afrikasta on tullut länsimaisen lääketieteen koelaboratorio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti