Kestikö demokratia todella, presidentti Tarja Halonen?

(Kansan Uutisten Viikkolehti 5.1. 2007)

KAI HIRVASNORO

”Onneksemme Suomi pystyi torjumaan useissa muissa eurooppalaisissa maissa levinneet autoritääriset ja diktatuuriset järjestelmät. Demokratia ja oikeusvaltio ovat säilyneet maassamme keskeytyksittä koko itsenäisyytemme ajan.”

Tasavallan presidentti Tarja Halonen loi maanantaina uudenvuoden puheessaan katsauksen maamme lähtökohtiin ja saavutuksiin juhlavuoden kunniaksi. Joulukuussa itsenäinen Suomi täyttää 90 vuotta.

Mutta menikö presidentin arvio ihan kohdalleen? Ovatko demokratia ja oikeusvaltio todella säilyneet maassamme ihan keskeytyksittä koko itsenäisyyden ajan?

Entä 1920- ja 30-luvut?

Suomen Kommunistinen Puolue oli tuolloin kokonaan kielletty. Toukokuussa 1920 sosialidemokraateista eronnut vasemmistoryhmä perusti Sosialistisen työväenpuolueen. Viranomaiset hajottivat jo puolueen perustavan kokouksen, kun se oli päättänyt hakeutua kommunistisen internationaalin (Komintern) jäseneksi. Seuraavana vuonna korkein oikeus siunasi puolueen kieltämisen, koska sen toimintaa pidettiin valtiopetoksen valmisteluna.

Uusi puolue, Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, perustettiin jo kesäkuussa 1920. Se oli perusperiaatteiltaan kommunistinen, mutta ei enää maininnut Kominternin jäsenyyttä.

Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa SSTP sai 14,8 prosenttia äänistä ja 27 paikkaa. Esimerkiksi Turussa äärivasemmisto oli kannatukseltaan suurempi kuin SDP ja Helsingissä puolueet olivat tasavahvoja. Poliittisen historian dosentti Mikko Uola arvioi eduskunnan 100-vuotiskirjasarjan osassa Kansanvalta koetuksella, että SSTP:llä on enimmillään ollut lähes 30 000 jäsentä.

Vuonna 1922 SSTP teki aloitteen Suomen siirtymisestä sosialismiin, jolloin maa ja kaikki tuotantolaitokset siirrettäisiin yhteiskunnan haltuun. Puolue olisi evännyt äänioikeuden mm. palkkatyövoimaa käyttäviltä ja omaisuudesta saaduilla tuloilla eläviltä henkilöiltä.

SSTP:n johto oli vangittu jo tammikuussa 1922 maapetoksesta.

Kokoomus vaati keväällä 1923 käymään käsiksi kommunistisiin kansanedustajiin. Elokuussa 1923 pidätettiin 217 Suomen Työväenpuolueeksi nimensä muuttaneen puolueen johtohenkilöä ja kansanedustajaa. Puolueen kirjapainot ja arkistot takavarikoitiin.

Kommunistit pääsivät kuitenkin osallistumaan jo huhtikuussa 1924 järjestettyihin uusiin eduskuntavaaleihin, tällä kertaa Suomen työväen keskusvaalikomitean nimissä. Oulun pohjoisessa vaalipiirissä he olivat jopa vaaliliitossa SDP:n kanssa. Nyt tulos oli 10,4 prosenttia ja 18 paikkaa. Eduskuntaryhmä järjestäytyi sosialistisen työväen ja pienviljelijäin ryhmäksi. 1927 kommunistien kannatus nousi 12,7 prosenttiin ja 1929 puolue sai 23 kansanedustajaa 13,5 prosentin tuloksella.

1928 tuomittiin jälleen 49 puolueen johtohenkilöä valtiopetoksen valmistelusta. Samana vuonna kokoomus vaati jälleen kaikkien kommunististen järjestöjen lakkauttamista ja puolueen edustajien sulkemista eduskuntatyön ulkopuolelle. Kesällä 1929 kommunismia syytettiin yhteiskuntamoraalin rappeuttamisesta ja yhteiskunnallisen kurin höllyttämisestä.

Marraskuussa 1929 Lapualta lähtenyt oikeistoterrori johti lopulta kesällä 1930 kommunistilehtien ilmestymisen kieltämiseen ja 1. heinäkuuta eduskunta hyväksyi lapuanliikkeen vaatimuksesta kommunistien toiminnan kieltämisen. Eduskuntaryhmää vuodesta 1924 johtanut Mauritz Rosenberg vangittiin muun ryhmän mukana. Rosenberg vietti seuraavat kolme vuotta vankilassa.

Marraskuussa 1930 säädettyjen kommunistilakien nojalla ainakin 4 412 ihmistä tuomittiin valtio- tai maanpetoksesta.