perjantaina, toukokuuta 05, 2006

Miksi Suomi-sellu haisee Etelä-Amerikassa?


Metsä-Botnialle räätälöitiin
Uruguayhin vapaatuotantoalue

(Kansan Uutisten Viikkolehti 5.5. 2006)

Metsä-Botnian sellutehdasta vastustetaan Argentiinan lisäksi myös Uruguayssa, vaikka maahan luvataan työpaikkoja ja talouskasvua sen myötä. Ympäristösyiden lisäksi vastustuksen taustalla on se, että suomalaiselle jättiläisinvestoinnille räätälöitiin vapaatuotantoalue, joten verotuloja sellutehdas ei Fraya Bentosin suositulle turistialueelle tuota. Turistit se sen sijaan saattaa karkoittaa.

KAI HIRVASNORO

Suomalaisella Metsä-Botnialla on käynnissä Uruguayssa maan historian suurin teollinen investointi. Miljardilla dollarilla Fraya Bentosiin nousee parhaillaan sellutehdas, joka tuo maahan 8 000 työpaikkaa ja kasvattaa Uruguayn bruttokansantuotetta 1,6 prosentilla, sanoo yhtiö. Valmistuttuaan tehdas tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa. Siitä noin puolet tuodaan Eurooppaan, siis myös Suomeen.

Tehdas nousee Uruguayjoen varrelle, jonka vastarannalla Argentiina vastustaa raivoisasti sellutehtaan rakentamista. Samassa rintamassa ovat Argentiinan presidentti Nestor Kirchner ja vappuaattona kokoontuneet 100 000 mielenosoittajaa. He vaativat rakennustöiden keskeyttämistä uusien ympäristöselvitysten ajaksi. Kirchner on myös uhannut viedä jupakan Haagiin kansainväliseen oikeuteen. Tehtaan rakentamista kannattava Uruguayn hallitus puolestaan aikoo hakea omalle kannalleen tukea Amerikan maiden järjestöstä.

Pari viikkoa sitten Suomen ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki perui Argentiinan vierailunsa kiistan vuoksi.

Mutta miksi Argentiinan lisäksi myös uruguaylaiset ympäristönsuojelijat vastustavat hanketta, joka toisi töitä ja vaurautta pieneen maahan? Miksei suomalainen raha kelpaa?

Eukalyptus nielee
pohjavedet

Uruguaylainen sademetsiä suojelevaa liikettä edustava Tereza Perez selvitti vastustavaa kantaa kirjeessään Suomen Maan ystäville viime viikolla. Perezin mielestä suomalaisille ei ole kerrottu koko totuutta hankkeesta.

Ensinnäkin tehtaan vastustajat sekä Uruguayssa että Argentiinassa pelkäävät joen saastuvan. Tereza Perez huomauttaa, että kuuden kilometrin päähän saman Uruguayjoen varteen on rakenteilla myös espanjalainen ENCE-yhtiön 500 000 tonnin sellutehdas. Yhdessä jättihankkeet merkitsevät samaa kuin jos Suomessa samassa paikassa olisi kolme sellutehdasta päästöineen.

Uruguayssa tehdasta vastustetaan Tereza Perezin mukaan myös siksi, että se käyttäisi raaka-aineenaan eukalyptusta. Eukalyptus-plantaasien tieltä raivataan alueen normaali kasvillisuus ja tuhotaan luonnollinen ekosysteemi. Uhattuina ovat maaperä, vesistö, villieläimet sekä maanviljely. Kahdeksassa vuodessa hakkuukelpoiseksi kasvava eukalyptus tarvitsee suunnattomia määriä vettä ja sen pelätään alentavan pohjaveden tasoa.

”Suomi ei ole
neutraali”

Kolmanneksi Suomen hallitus ei suhtaudu yksityisen yhtiön sijoitukseen niin neutraalisti kuin se antaa ymmärtää. Ennen kuin hankkeesta tehtiin päätös, Suomi ja Uruguay solmivat kahdenvälisen investointisopimuksen. Koska Uruguay ei ole siinä asemassa, että se tekisi investointeja Suomeen, on kyse käytännössä suomalaisen investoinnin suojaamisesta. Uruguayta nykyisin hallitseva vasemmistorintama vastusti sopimusta, mutta on nyt sidottu siihen. Sopimusartiklan 6.1-pykälän mukaan suomalainen yhtiö on oikeutettu korvauksiin taloudellisista menetyksistä, jos ne aiheutuvat esimerkiksi paikallisten asukkaiden mielenosoituksista (manifestaciones).

Neljänneksi Tereza Perez huomauttaa, että Paula Lehtomäki on myös kehitysministeri. Miten Metsä-Botnian investointi edistää kehitystä Uruguayssa?

”Useimmat suomalaiset eivät varmasti tiedä, että tämä sellutehdas tulee toimimaan vapaatuotantoalueella. Se tarkoittaa, että yhtiö ei maksa veroja Uruguayhin, mikä auttaa sitä lisäämään voittojaan. Voitot verotetaan Suomessa. Tehtaan laitteet valmistetaan Suomessa, missä ne luovat työtä, toimeentuloa ja verotuloja, mutta ne tuodaan verottomasti Uruguayhin. Kaiken kaikkiaan tämä investointi lisää Suomen, ei Uruguayn kehitystä.”

StoraEnso toimii
jo Brasiliassa

Mikä on totuus vasta rakenteilla olevan suomalaisen sellutehtaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista? Sitä on vaikeaa hahmottaa, koska jo toimivankin sellutehtaan osalta arviot menevät täysin ristiin.

Suomalais-ruotsalaisen StoraEnson ja brasilialaisen Aracruz Celulosen yhteinen Veracel käynnistyi viime vuonna Brasilian köyhimpiin kuuluvassa maakunnassa Bahiassa. Brasilian vasemmistolainen presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on ylistänyt yli miljardin dollarin hanketta maasta taivaisiin, mutta kriitikot esittävät samanlaisia kysymyksiä kuin Uruguayssa ja Argentiinassa. Sademetsän tilalle on raivattu eukalyptusplantaaseja, paikallinen väestö on vastustanut hanketta ja maattomien liike MST jopa miehitti yhtiön maita huhtikuussa 2004. StoraEnso vaati Brasilian hallitukselta kovempia otteita mielenilmausten taltuttamiseksi.

Brasilialainen Paulo Henrique Sousa ympäristöviestintään ja yhteiskuntavastuukysymyksiin erikoistuneesta Primeiro Plano -järjestöstä analysoi hanketta juuri ilmestyneessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen Työmaana maailma -lehdessä. Hänen mukaansa päätös eukalyptuksen yksipuolisesta viljelystä syntyi yhtiön ja valtion päätöksellä paikallisia asukkaita kuulematta. Heille jäivät vain kielteiset vaikutukset, joita ovat ihmisten karkottaminen maaseudulta, kaupunkien paisuminen sekä väkivallan ja nälän lisääntyminen.

Työpaikkoja, mutta
millä hinnalla?

Paulo Henrique Sousan mukaan Veracelillä näyttää kuitenkin olevan vastuullisempi asenne kuin muilla maassa toimivilla ulkomaisilla yhtiöillä. Se on tarjonnut muita yhtiöitä paremmat asunnot tehtaan työntekijöille sen rakennusvaiheessa, kehitysohjelmia alihankkijoille, ympäristönsuojeluohjelman sekä tiiviimpää pyrkimystä kytkeä hallitus ja paikallinen väestö sosiaaliseen toimintaan.

Hankkeen työllisyysvaikutuksista käydään kuitenkin kiistaa. Veracelin mukaan koko tuotantoketju eukalyptuksen kasvatuksesta alihankkijoihin työllistää suoraan 3 000 ja välillisesti 7 000 ihmistä. Vastaväittäjien mukaan yksi työpaikka maksaa 170 000 dollaria. Pienemmät ja vähemmän pääomavaltaiset projektit toisivat enemmän töitä pienemmillä sijoituksilla.

Veracelin oman ilmoituksen mukaan maaseututyöpaikat ovat lisääntyneet huomattavasti ja maatyöläisten tulot kaksinkertaistuneet täyden minimipalkan tasolle. Lisäksi työläiset ovat saaneet elintarvikkeita, terveydenhuoltopalveluita, sairausvakuutuksen ja autokuljetukset työpaikalle. Eukalyptus myös vähentää työn kausiluonteisuutta maaseudulla.

Turistialue
turmiolle?

Fraya Bentosissakin kiistellään siitä, mitkä olisivat Metsä-Botnian tehtaan todelliset työllisyysvaikutukset. Alueelle luvataan 8 000 työpaikkaa, mutta tehdas työllistäisi suoraan vain 300 paperityöläistä.

Mutta kriitikoiden mukaan tehdas tuhoaisi samaan aikaan jo olemassa olevia työpaikkoja. Fraya Bentosin alue on argentiinalaisten turistien suosima lomanviettopaikka. Sellutehdas typpi- ja fosforipäästöineen sekä hajuineen ei olisi varsinainen turistien vetonaula, joten World Rainforest Movementin arvioiden mukaan uhattuna on tuhat turismin luomaa työpaikkaa sekä ongelmia joen kalastajille.

Sellutehdas ei ole Uruguayn sisäinen asia, sillä sen ja Argentiinan välisen Uruguayjoki-sopimuksen mukaan 1 600 kilometriä pitkää jokea koskevista muutoksista on sovittava maiden kesken.

Sekä Metsä-Botnia että omaa tehdastaan rakentava ENCE lupaavat noudattaa kaikkia EU:n ympäristönormeja. Paperiliitto-lehti muistutti viime syksynä, että valkaisumenetelmänä ne aikovat käyttää ECF-klooridioksidi-prosessia, jonka EU on kieltämässä tuotantoteknologiana ensi vuodesta alkaen. Samaa menetelmää Espanjassa käyttävä ENCE on saanut EU:lta kaksi ympäristösakkoa.

Lehti myös muistutti, että samaa suomalaista teknologiaa Chilessä käyttävä sellutehdas jouduttiin pysäyttämään kesällä 2005 naapurijärven saastumisen takia.

Kyynisempien arvioiden mukaan Argentiina ei vastustaisi hanketta, jos tehdas nousisi sen puolelle rajajokea. Nyt Argentiina saa tehtaasta vain mahdolliset haitat, mutta Uruguay korjaa taloudellisen hyödyn.

Argentiinaa voi närästää myös se, että myönteistä väriä hankkeelle on näytetty mm. Maailmanpankin ympäristöselvityksessä. Vuoden 2002 talousromahduksen jälkeen Maailmanpankin neuvot ja arviot eivät ole kovin korkeassa kurssissa Argentiinassa.

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Here are some links that I believe will be interested

5:36 ap.  
Anonymous Anonyymi said...

Keep up the good work. thnx!
»

9:26 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home