maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Käynnissä on Pitkä Sota


Yhdysvaltain päivitetty
näkemys maailmasta

(Kansan Uutisten Viikkolehti 24.2. 2006)




Terrorismin vastaista sotaa seuraa Pitkä Sota, jolle ei ole loppua näkyvissä. Yhdysvaltain uudessa strategiassa taistellaan ääri-islamia vastaan kaikkialla maailmassa. Rahaa puolustusmenoihin pannaan rutkasti lisää ja sillä koulutetaan erikoisjoukkoja sekä hankitaan uutta kalustoa. Painopisteenä ovat miehittämättömät lentokoneet, joilla voidaan suorittaa sekä tiedustelua että salamurhia.

KAI HIRVASNORO

Syyskuussa 2001 käynnistynyt terrorismin vastainen sota on muuttunut pysyväksi olotilaksi. Taistelu ääri-islamia vastaan leviää yhä uusiin maihin ja kestää vuosikymmeniä tästä eteenpäin. 15 vuotta sitten päättynyttä Kylmää sotaa seuraa nyt Pitkä sota.

Tällaiseen analyysiin nojaa Yhdysvaltain nykyinen sotilasoppi, jonka puolustusministeriö Pentagon julkisti helmikuun alussa. Puolustushaarojen komentajat päivittävät Yhdysvaltain sotilaallisen strategian neljän vuoden välein ja esittelevät sen kongressille. Quadrennial Defence Review kertoo sen, miten sotilaat näkevät maailman tilanteen ja miten Yhdysvaltain tulisi siihen reagoida.

Presidentti George W. Bush ehti jo vastata kutsuun esittämällä 7 prosentin lisäystä puolustusmenoihin. Lukuun eivät sisälly Irakin sodan kustannukset eivätkä kotimaan turvallisuuden vaatimat toimet.

Uusi Quadrennial Defence Review on ensimmäinen 9/11:n jälkeen laadittu kokonaisarvio siitä, miten maailma makaa ja miten Yhdysvallat reagoi uuteen aikakauteen. Raportin johtopäätökset myös heijastelevat neljä vuotta jatkuneen terrorismin vastaisen sodan kokemuksia. Neljä vuotta sitten Yhdysvallat joutui reagoimaan uudenlaiseen hyökkäykseen, nyt kerrotaan se, mikä on Yhdysvaltojen oma aktiivinen linja tästä eteenpäin.

Tällä kertaa raportin esitellyt puolustushaarojen komentajien puheenjohtaja, kenraali Peter Pace ei ihan suoraan sanonut, että elämme lopun aikoja, mutta ei paljon muutakaan.

– Elämme tämän suurenmoisen maan historian kriittisiä aikoja. Meitä uhataan tavoilla, joita emme osanneet odottaa. Edessämme on säälimätön vihollinen, joka haluaa tuhota elämäntapamme. Tulevaisuutemme on epävarma.

Terrorismisodalle
ei loppua näkyvissä

Syyskuussa 2001 presidentti George W. Bush julisti sodan terrorismia vastaan. Nyt uusitussa strategiassa iskulauseen korvaa pitkä sota, The Long War. Kyseessä ei ole vain sanoilla kikkailu, vaan uusi iskulause kuvaa strategisen ajattelun kehittymistä kuluneiden neljän vuoden aikana. Sota terrorismia vastaan jatkuu loputtomiin ja laajenee alueellisesti. Afganistan ja Irak olivat vain alkusoittoa pitkässä sodassa ja islamismi säilyttää paikkansa päävihollisena. Raportin mukaan sotaa voidaan jatkossa joutua käymään yhtä aikaa monissa maissa ja se kestää vuosia.

Raportti kuitenkin ennakoi, että sodankäynnin tapa muuttuu. Keväällä 2003 suoritettu Irakin miehitys oli perinteinen armeijan laajamittainen hyökkäys. Jatkossa sellaisista siirrytään kohti nopeasti liikkuvia, usein salaisesti toimivia terrorismin vastaisia pienempiä yksiköitä. Sen vuoksi erikoisjoukkojen koulutusta lisätään tuntuvasti, samoin psykologisia operaatioita.

Tiedusteluun ja salamurhiin käytettävien miehittämättömien lentokoneiden määrä lähes kaksinkertaistetaan. Tulevaisuudessa 45 prosenttia Yhdysvaltain pitkän kantaman iskukyvystä perustuu miehittämättömiin lentokoneisiin.

Sukellusveneistä laukaistavia Trident-ydinohjuksia muutetaan käytettäväksi myös tavanomaisissa hyökkäyksissä, maihinnousuvalmiuksia lisätään ja erikoisjoukkoja koulutetaan paljastamaan ja purkamaan ydinaseita missä tahansa maailmassa. Uusia pitkän kantaman pommikoneita pannaan ostoslistalle. Yhdysvallat pystyy tulevaisuudessa iskemään vihollistensa kimppuun missä tahansa maailmassa tunnin kuluttua siitä, kun päätös on tehty.

Etuvartio Lähi-idästä
Pohjois-Kaukasukselle

Suunnitelmassa ei kerrota, missä maissa uudet sodat tullaan käymään, mutta Yhdysvallat pitää uhkana suurta aluetta, joka ulottuu Lähi-idästä Afrikan sarveen, Pohjois-Afrikkaa, Keski- ja Kaakkois-Aasiaa sekä Pohjois-Kaukasusta.

Kylmä sota kesti vuodesta 1946 vuoteen 1991. Pitkä sota saattaa kestää yhtä kauan. Raportin mukaan siihen kytketään aiempaa voimakkaammin mukaan myös Yhdysvaltain liittolaiset, etenkin Britannia, mutta myös Nato. Talkoisiin hälytetään myös ystävällismieliset hallitukset, joiden on parannettava valmiuksiaan kohdata uudet riskit. Puolustusministereiden lisäksi avainasemassa ovat sisäisestä turvallisuudesta vastaavat sisäministerit. Pentagonin mukaan kyseessä on perustavaa laatua oleva muutos, jossa uhkiin vastataan aiempaa laajemmilla ja joustavammilla toimilla. Ja voittaakseen pitkän sodan Yhdysvallat tarvitsee myös muiden maiden apua. Siksi niiden on uudistettava lainsäädäntöään vastaamaan uutta tilannetta.

Halukkaille tulee
lisää koalitioita

Kylmän sodan aikaisten pysyvien tukikohtien merkitys vähenee Yhdysvaltain strategiassa. Niitä puretaan ja kapasiteettia siirretään nopeasti liikkuviin yksikköihin, jotka voivat iskeä häiriköiden kimppuun nopeasti missä tahansa. Yhä uusia halukkaiden koalitioita tullaan muodostamaan yhä uusiin sotilasoperaatioihin eri puolilla maapalloa.

Yhdysvaltain puolustusbudjetti tulee ensi vuonna olemaan yli 500 miljardia dollaria. Presidentti Bush esittää siihen seitsemän prosentin lisäystä. Jos esitys menee läpi, Yhdysvaltain puolustusbudjetti on 45 prosenttia suurempi kuin se, minkä Bush peri presidentti Bill Clintonilta vuonna 2001.

Ja sen lisäksi tarvitaan muitakin investointeja. Pentagon haluaa lisätä sekä perinteistä vakoilua että signaalitiedustelua. Myös Naton on parannettava tiedustelukapasiteettiaan ja avaruuden kattavaa tutkavalvontaa on lisättävä. Varsinkin arabian, kiinan ja farsin kielten taitajia on saatava lisää tiedustelukoneiston palvelukseen.

Pentagonin raportti on huolissaan myös sivilisaatioiden välisestä sodasta, joka saattaa johtaa ihmisoikeuksien polkemiseen. Yhdysvaltain vastaus tähän on tietysti se, että Yhdysvallat itse käyttää valtaa myös muissa maissa siihen tapaan kuin Irakissa on jo tehty. Yhdysvaltain on myös jatkossa oltava läsnä sellaisilla alueilla maailmassa, missä se ei ole ollut tapana.

Strategian mukaan Yhdysvalloilla on johtava rooli järjestettäessä koko maailman turvallisuutta. Kaikki maailman maat pyritään integroimaan tähän Yhdysvaltain johtamaan rakennelmaan. Ja millään ulkomaisella voimalla ei ole asiaa sanella sitä, mitä kuuluu alueelliseen tai maailmanlaajuiseen turvallisuuspolitiikkaan. Myöskään kilpailevia sotilaallisia voimia Yhdysvallat ei tule hyväksymään.

Yhdysvallat pitää kiinni asemastaan maailman johtavana valtiona. Tämän vahvisti myös presidentti George Bush kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan 31. tammikuuta. Pitkä sota -asiakirjan kannanotot heijastuivat jo tuohon puheeseen.

Afrikka erityisen
huolen kohteena

Uusi strategia merkitsee läheisimmälle liittolaiselle Britannialle entistä tiukempaa sitoutumista Yhdysvaltoihin ilman vaikutusvaltaa. Britannian armeija ja tiedustelupalvelut eivät pitäneet terrorismin vastaisesta sodastakaan. Nyt ne pelkäävät, että jatkuva, pitkä sota on omiaan lietsomaan lisää terrorismia, arvioivat analyytikot Guardian-lehdessä.

Viime viikolla pidettyjen puheiden perusteella Yhdysvallat ja Britannia ovat erityisen huolissaan Afrikan luisumisesta terroristien tukikohdaksi. Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld sanoi maansa lisäävän yhteistyötä Algerian ja muiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa, jotta ne voisivat kehittyä terroristeille epämiellyttäväksi alueeksi. Keinoina kyseeseen tulevat Rumsfeldin mukaan myös asekaupat.

Britannian ulkoministeri Jack Straw säesti sanomalla, että terrorismin uhka Afrikasta ja Afrikkaan kasvaa. Suurin ongelma ei ole maanosan sisällä kasvava terrorismi, vaan se, että ulkopuolelta tulevat terroristit käyttävät Afrikkaa tukikohtanaan.

Muissa Nato-maissa Yhdysvaltain strategia on otettu vastaan varovaisen myönteisesti.

Koko maailma
taistelukentäksi

Yhdysvalloissa asiaa on arvioitu sekä puolesta että vastaan. Yhden näkemyksen mukaan Yhdysvallat on irtautunut aiemmasta unilateralismistaan ja pyrkii nyt tekemään työtä yhdessä liittolaistensa kanssa. Vastapuolen mukaan strategia jakaa maailman ”meihin ja niihin”, ja pakottaa kaikki osallisiksi globaaliin sotaan riippumatta siitä, katsooko joku olevansa siinä osapuoli ollenkaan. Pitkään sotaan on pakko ottaa kantaa samalla tavalla kuin aiemmin kylmään sotaan.

Yhdysvaltain uusi strategia saattaa törmätä vaikeuksiin myös kansainvälisten sopimusten ja eri maiden suvereeniuden kanssa, siksi selkeästi siinä suuntaudutaan terroristien salamurhiin ulkomailla.

Rauhantutkimuksen professori Paul Rogers Bradfordin yliopistosta arvioi viikko sitten julkaisemassaan kolumnissa Yhdysvaltain muuttavan koko maailman taistelukentäksi. Tästä seuraa ongelmia myös kotirintamalla, koska Yhdysvaltain nykyisille operaatioille tyypillistä on sotilaiden joutuminen pitkiksi ajoiksi pois kauaksi kotoaan perheidensä luota.

Moniin vaihtoehtolehtiin kirjoittava Robert Dreyfuss on luonnehtinut strategiaa todelliseksi uuden vuosisadan amerikkalaiseksi projektiksi, uuskonservatiivien hellimäksi neljänneksi maailmansodaksi ja imperiumin käsikirjoitukseksi. Tällä suunnitelmalla vahvistetaan amerikkalaisten sotilaiden läsnäolo kaikkialla.

– Suunnitelma jättää luonnollisesti huomiotta sen tosiasian, että sotilaallinen voima on väärä vastaus radikaaleja islamisteja vastaan. Kuten Irakin sota on todistanut kaikille muille paitsi kovakalloisimmille uuskonservatiiveille, Yhdysvaltain hyökkäykset muslimimaissa tuottavat enemmän terroristeja kuin tuhoavat heitä.