Keitä ovat uudet 20 perhettä?

(Kansan Uutiset 17.1. 2005)

Missä on nykyään se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Uudistettu Laulu noin 20 perheestä sai ensi-iltansa sunnuntaina Kom-teatterin juhlakonsertissa Kulttuuritalolla.

KAI HIRVASNORO

Vuonna 1971 juuri perustettu Kom-teatteri väitti porvarin nukkuvan huonosti. Viisi vuotta sitten teatterin 30-vuotiskonsertissa todettiin porvarin nukkuvan hyvin, ja viime viikonloppuna juhlittiin teemalla Porvari valvoo.

Nostalgian lisäksi tunnelman sähköisti uusi versio poliittisen laulun klassikosta Laulu 20 perheestä. Petri Revon uudistama sanoitus paljasti, keitä ovat 2000-luvun 20 perhettä.

Entisistä mahtisuvuista jäljellä on viisi ja tilalle on tullut uusien rikkaiden lisäksi yritysten huippujohtajia. Kokonaan uusi on laulun jälkimmäinen kertosäe, jonka mukaan suomalaisten sukujen ohella kansalta puuttuva rahan mahti on levinnyt ympäri maailmaa rahastoille, pääomasijoittajille ja investointipankeille.

Mahtinsa menettäneitä suomalaisia rahasukuja ovat laulun perusteella mm. Kivekäs, Wallden, Wihuri ja Wasastjärna.

Laulun uusinta oli Kom-teatterin tilaustyö Petri Revolta, mutta ajatus perheiden päivittämisestä on hänen mukaansa noussut usein vappuina esille aikaisemminkin. Lahtelainen teatteri Vanha Juko on siitä Revon luvalla päivitysversioita esittänytkin vappukonserteissaan.

Poliittisen laulun
kestohitti

Laulu 20 perheestä syntyi tv-teatterin Oma-kabareeseen. Kristiina Halkolan levytys on äänitetty vuonna 1969. Vuosien kulumisesta ja aikojen muuttumisesta huolimatta laulu on pulpahtanut pintaan säännöllisesti. Viimeksi se soi suurelle yleisölle syksyllä tv-uutisissa verotietojen uutisoinnin yhteydessä.

Petri Revon mukaan laulun sanoituksessa tapahtuneet muutokset kertovat pääoman kansainvälistymisestä ja vapaiden rahavirtojen vyörystä. Suomea on myyty aika paljon ulkomaille ja vanhojen sukujen omaisuus on hajaantunut. Teollisuuden rakennemuutos nosti listalle useita it-alan nimiä.

Nimet Morgan Stanleystä Bonnieriin taas kertovat siitä, että suomalaisten yhtiöiden omistuksen kautta yhteiskuntapoliittista vaikutusvaltaa käyttävät myös kansainväliset investointipankit ja pääomasijoitusyhtiöt.

– Rupesin pähkäilemään, että miten tekstin päivittäisi niin, että se vastaa olemassa olevaa tilannetta. Siinä toisessa säkeistössähän ovat ne varsinaiset isot omistajat, ja suomalainen omistus on loppujen lopuksi aika pientä verrattuna siihen, paljonko nämä ulkomaalaiset rahastot ja sijoitusyhtiöt Suomea omistavat, Repo perustelee.

Eli kummassa luettelossa varsinaisesti on se valta, joka puuttuu kansalta?

– Kyllä se varsinaisesti on sillä pääomalla, jolla tunnetusti ei ole isänmaata. Mutta jos asiaa ajattelee poliittisesti, niin tähän suomalaiseen omistukseen on ehkä edes teoreettiset mahdollisuudet vaikuttaa.

Esimerkiksi ”Deeren Jussiin”, Lokomon metsäkoneet omistavaan amerikkalaiseen John Deere -yhtiöön vaikuttaminen on vaikeampaa.

Nimilista löytyi
Kansan Uutisista

Petri Repo kertoo, että 2000-luvun perheiden listan laadinnassa hänellä oli apuna kaksi talouselämän tuntevaa konsulttia. Alkuperäinenkään sanoitus ei pohjautunut hänen omiin päätelmiinsä, vaan Kansan Uutisissa julkaistuun 20 perheen kaavioon.

– Sain asian silloin päähäni, kun siinä oli paljon ruotsinkielisiä nimiä, joiden loput trimmasivat hyvin toisiinsa.

KU:ssa julkaistu lista taas pohjautui SKDL:n pääsihteerin Yrjö Enteen jo 1950-luvulla aloittamaan tutkimustyöhön, jossa selvitettiin taloudellisen vallan rakenteita Suomessa.

Sitä Petri Repo ei arvannut, että hän tuli tehneeksi poliittisen laulun suurimpiin klassikoihin kuuluvan tekstin. Laulu herätti kahdenlaista närää. Osa suvuista närkästyi siitä, että heidän nimeään riepotellaan tällä tavalla ja toiset siitä, että heitä ei oltu otettu mukaan lauluun.

Petri Repo kertoo, että Laulu 20 perheestä tehtiin provosoimaan ja havahduttamaan.

– Tarkoitus ei ollut ehkä niinkään ärsyttää porvareita, vaan saada työn raskaan raatajat havahtumaan siihen, minkälaisessa maailmassa eletään. Mutta kivahan se toki oli, jos joku myös närkästyi, hän nauraa.

Tänään yhdellä laululla tuskin pystyttäisiin ärsyttämään ketään. Repo huomauttaa, että uusittuun versioon noussut Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ei ollut moksiskaan optioidensa aiheuttamasta moraalisesta närkästyksestä.

– Porvari taitaa nukkua erinomaisen hyvin.

Yhdeksän laulua
riitti Petri Revolle

Entä onko uusintaversio vain nostalgiaa vai vieläkö laululla voi olla yhteiskunnallista merkitystä?

– Ainakin vuosi sitten Kaj Chydeniuksen juhlakonsertissa tuli sellainen olo, että kyllähän ehkä asioille sittenkin vieläkin voisi yrittää tehdä jotain.

Petri Repo teki ainoastaan yhdeksän laulutekstiä, jotka levytettiin vuosina 1969–1971. Miksi ei enempää?

– Jos vastaan ihan rehellisesti, niin aloin tajuta olevani ihan noviisi siinä vaiheessa, kun laulutekstejä kirjoittivat sellaiset armoitetut sanantaitajat kuin Pentti Saaritsa, Matti Rossi ja niin päin pois. Sieltä syntyi paljon syvempiä ja monitasoisempia tekstejä.

Näihin aikoihin radikaalinuoriso ryhtyi myös tekemään vallankumousta ja Petri Repokin vaikutti pitkään liikkeen palveluksessa lähinnä lehtimiehenä.

– Mutta muistan hyvin se kokemuksen, kun tajusin omien tekstieni kömpelyyden, Repo nauraa.

Sanat Lauluun noin 20 perheestä löytyvät Kansan Uutisista 17.1. 2006.