torstaina, joulukuuta 22, 2005

Räppärin joulusaarna

(Kansan Uutisten Viikkolehti 23.12. 2005)

Kuva: Saija Salonen



Itä-Helsingissä kasvanut Steen1 on eri mieltä kuin ”asiantuntijat”: kun hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan, niin Ranskan siirtolaismellakat toistuvat meilläkin.

KAI HIRVASNORO

Käynnis on sota alempaa yhteiskuntaluokkaa vastaan
Sossu massit pakastaa, pistää tuet jäihin
Istuttaa lisää itseinhoo pienituloisten päihin

Suomalaisen rap-musiikin vihaisin mies, Steen1, ei harrasta turhaa symboliikkaa sanoituksissaan. Ja miehen toisen cd:nkin nimi on paras, mitä Suomessa on keksitty aikoihin: Varasta pomolta.

Tinkimätön lähiörunoilija näkee, että maailma on pirun paha paikka, jota hallitsevat suuryritykset ja hyvinvointiyhteiskunnasta on jäljellä enää lähinnä illuusio. Näkemyksensä Steen1 paiskaa kuulijan silmille suorana huutona ja aggressiivisen musiikin säestämänä. Ja sanottavaa riittää. Steen1 esittää räppiä osin sen takia, että normaalimittaiseen biisiin mahtuu hirvittävä määrä tekstiä.

Levyn ainoa musiikillinen suvantokohta Ikkunaprinsessa on sekin tekstillisesti armoton näkemys laitoksessa elävästä huostaanotetusta lapsesta. Teksti saa ihan uutta painoarvoa, kun lukee Steenin nettisivulta (http://steen1.blogspot.com/) hänen saamaansa kirjettä, johon laulu perustuu:

”Perhehistoriasta sen verran, että ollaan luultavasti hyvin tyypillisen Itä-Helsinkiläisen suvun viimeisintä sukupolvea: Kukaan edellisten sukupolvien miehistä ei ole elänyt yli 43-vuotiaaksi, vaan tapettu tai tappanut ittensä. Isoisä tapettiin Sörkassa ennen mun syntymää ja faija ”tappoi ittensä” läänillä, kun oli joutumassa Kakolaan – oli mennyt takaamaan jotain huumevelkoja.”

Kun Kansan Uutisten Viikkolehti jututtaa Steeniä tämän työpaikalla helsinkiläisellä nuorisotalolla, niin puhe kääntyy kuin itsestään vasemmistoon. Steen1 määrittelee itsensä anarko-sosialistiksi.

– Uskon, että sosialistisella järjestelmällä saataisiin enemmän hyvinvointia. Hyvinvointiin lasken 6 tunnin työpäivät, jolloin jengille riittää enemmän töitä.

– Anarkistisuus on minulle sitä, että haluan päättää itse elämästäni sen sijaan, että joku ulkopuolinen taho kertoo, miten pukeutua, syödä ja nukkua. Järjestelmä toimii kuin kone, mutta ketä varten? Tulee mieleen Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma, että ihmiset ovat luoneet järjestelmän, joka toimii hyvin, mutta miksi loppujen lopuksi? Steen1 pohtii.

Sikariporras sumplii meitä vastaan kabineteissa
hyvinvointivaltion perusteet kateissa

Steen1:tä haastatellaan aina levyttäneenä muusikkona, mutta enimmäkseen haastatteluissa puhutaan kuitenkin politiikkaa. Räppäri itse ei koe, että hänellä on valmiuksia selittää, miten yhteiskuntaa pitäisi kehittää. Tietämys ei riitä eikä hänen mielestään räppärin tai vaikka rallikuskin valmiuksilla pitäisi ylipäätään ängetä eduskuntaan, vaan perehtyä asioihin ensin kunnolla.

Biisissä Pala Steen1 toivoo Arkadianmäen palavan poroksi, mutta hän sanoo kuitenkin kunnioittavansa niitä, jotka perehtyvät asioihin ja pyrkivät vaikuttamaan.

– En mä kaikkia kunnioita, mutta esimerkiksi Arhinmäen Paavoa. On helvetin hyvä, että hän on siellä, tuollainen, joka on oikeiden asioiden puolella.

Steen1:stä puoluepolitiikkaa on kyllä melkoista teatteria, mutta äänestämällä saa ainakin oikeuden arvostella asioita. Politiikasta on hänen mielestään ruuti kadonnut, koska politiikka ei enää kiinnosta ihmisiä. Ja miksi ei?

– Ihmisillä on muuta, mikä kiinnostaa. Esimerkiksi meidän viisi hienoa tv-kanavaa ja Marika Fingerroos.

– Ensin yhdistetään se mielikuva, että minä en voi vaikuttaa siihen, mitä Kauniissa ja rohkeissa tapahtuu. Mä luulen, että tällä hetkellä vallankahvassa olevat ihmiset, jotka tästä hyötyvät – eli yhtiömiehet – niin niillä ei ole mitään syytä muuttaa asioita.

Luokkaristiriidat ruokkii julkista valtaa
totuttele käyttää kaulapantaa, ota kantaa
mikä pieles, Sailas tsiigaa vierest

Oletko koskaan varastanut pomolta?

– Nyt en ole. Mähän olen Helsingin kaupungilla töissä.

– Se ei tarkoita sillä tavalla, että varasta pomolta, vaan tämä on minun anarkistinen puoleni. En tarkoita sitä fyysistä pomoa, jolta tulisi varastaa, vaan pomolta varastamista on minusta esimerkiksi roskisdyykkaaminen. Kaupoista heitetään vikan myyntipäivän sapuskat roskiin ja niitä vartioidaan tiukasti, ettei sieltä voi hakea käyttökelpoista ruokaa. Ennen loogisista ja järkevistä asioista on nykyisin tullut rikkeitä ja rikoksia, Steen1 tarkentaa.

Steen1 on aiemmin ollut töissä muun muassa rakennuksilla, kivimiehenä ja puhelinmyyjänä. Järjestäytyneen yhteiskunnan vaatimuksista hän kummeksuu esimerkiksi pakkoa, jonka mukaan raksalla on oltava töissä tasan seitsemältä aamulla. Ei voi mennä töihin puoli tuntia myöhemmin ja vastaavasti jatkaa päivää puoli tuntia muita pitempään, vaikka työ on itsenäistä eikä vaikuta muiden tekemisiin. Seitsemältä on aloitettava vain siksi, että mesu vaatii sitä. Liukuva työaika ei koske duunaria.

– Minä pyrin pitämään itseni henkisesti vapaana, ja pidän vapautena sitä, että jos duuni kypsyttää, niin vaihdan työtä.

– Ihmiset asetetaan minun mielestäni sellaiselle raiteelle jo syntyessä. Tarhasta peruskouluun, sitten ammattikoulun tai lukion pysäkin jälkeen työelämään kunnes saavutaan eläkepysäkille. Minä en usko tähän, vaan elämä on raiteen sijasta kenttä. Sieltä voi hyppiä ja palata sitten raiteelle. Tai jättää kokonaan palaamatta.

Tarkennetaan vielä, että Steen1 ei ole mikään työnvieroksuja. Ensi kesälomalla hän menee kaverin kivifirmaan kuukaudeksi töihin.

Pakolaiset rynnii supervaltaa pakoon
teräslintu sylkee tulta,
Naton pommit maata takoo

Mitä vanhana työmiehenä pidät Sauli Niinistön työläisten presidentti -vaalimainoksesta?

– Eikö Hitler sanonut joskus, että jos aikoo heittää valheen, niin tekee siitä järjettömän ison, ettei kukaan edes osaa epäillä?

Aiotko itse osallistua presidentinvaaleihin?

– Kyllä mä ääneni menen antamaan. Äänestämättä jättäminen on lyhytnäköistä, esimerkiksi syrjäytyneet ihmiset harvemmin äänestää. Byrokratialla ja paperin pyörittelyllä halutaan ehkä tehdä työttömyydestä vielä hankalampaa, jotta et luottaisi tähän järjestelmään laajemmallakaan skaalalla. Työttömän ja vähävaraisen paras homma olisi äänestää, ja siksi itse äänestän periaatteesta ja ehkäpä jopa esimerkin vuoksi.

Ketä äänestät?

– No kun siellä on Halonen - Niinistö - Vanhanen -kolmio, niin kyllä mä Haloselle pistän, se on lähinnä mun ideologiaa.

Mitä arvelet entisenä itähelsinkiläisenä, voivatko samat maahanmuuttajien mellakat toistua meillä kuin jokin aika sitten Ranskassa?

– Voivat. Uskon, että se oli vasta alkua, ja jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, niin tulee tapahtumaan.

Kaikki asiantuntijat sanoivat Ranskan mellakoiden aikana, että meillä on ihan eri systeemit ja erilainen tilanne.

– Meillä on eri systeemit, mutta minun mielestäni tätä systeemiä – hyvinvointivaltiota – puretaan järjestelmällisesti. Kun hyvinvointivaltiota puretaan, niin nekin vähäiset verorahat pistetään varmasti valtiovallalle ja poliisille. Se tarkoittaa sitä, että kytät hoitavat täälläkin asiat konetuliaseilla. Hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistamalla voitaisiin saada järjestelmä, jossa olisi vähemmän väliinputoajia.

– Olen itse ollut työtön ja jopa syrjäytynyt. Kyllä sieltä pääsee pois tuella. Mutta jos sulle tulee sellainen olo, että kukaan ei jeesaa, niin sitä astuu yhteiskunnasta täysin ulos.

Onko Suomi sinusta nykyään itsenäinen maa?

– No, meillä on Suomen lätkäjoukkue. Se on varmaan aika pitkälle siinä.

Suuryritykset rakentaa meidän maailmankuvan
luet tekstin lehdestä tai näet kuvan liikkuvan

Olet sanonut, että nykyään lapsista kasvatetaan uuden totalitarismin lapsia. Mitä tarkoitat?

– Se on juuri sitä, että ihmiset rakentavat ehkä paperilla täydellisen järjestelmän, mutta hyötyä ei korjaa kukaan. Viihteellä hallitaan. Minulla 1980-luvun lapsena kesti törkeän pitkään tajuta, miksi minun mielestäni esimerkiksi Lähi-idän ihmiset, venäläiset tai saksalaiset ovat pahoja. Sehän on amerikkalaisten elokuvien asennemuokkausta.

– Me voidaan naureskella kommunistista Kiinaa, missä on sallitut kirjat ja musiikki. Mutta kyllä täällä on muuten ihan samalla tavalla. Meillä on näennäinen vapaus valita, mutta uskallapa vaatia vääriä asioita, niin Suojelupoliisi kuuntelee.

Pomoo varten jäit ylitöihin
et firma pääsis kiinni kiintiöihin

Nykyään Steen1 työskentelee Helsingin keskustassa nuorten mediakeskuksessa, missä käy aktiivista ja harrastavaa nuorisoa, joilla on erikoisosaamista esimerkiksi radiotyössä ja musiikissa. Mutta näkemykset uuden totalitarismin lapsista perustuvat hänen aikaisempaan asemapaikkaansa Mellunmäen nuorisotalolla Itä-Helsingissä.

– Siellä kävi paljon ahdistuneita nuoria. Ilmeisesti vanhempien työttömyys ja vastaavat vaikuttivat paljon. Yksikin kerta junnut vaan pomppi poliisiautojen katoilla ja paiskoi kyttiä kivillä. Eikä se ollut mitään tavatonta.

Ahdistaako itseäsi kolmen lapsen isänä se, että viihde ja markkinakulttuuri imevät heidät väkisinkin syövereihinsä?

– Kyllä toki.

– Kun mä olin skidi, niin meille tuli Kansan Uutiset ja sitä aatteellista lehteä tuli selailtua. Mutta nyt olen huolissani siitä, että muksut lukevat Ilta-Sanomia, Iltalehteä ja Seiskaa. Kun he ovat aikuisia, heillä ei ole mitään vertailukohtaa, he vain nielevät sen mitä saavat, koska heillä ei ole mitään tietoa paremmasta.

– Arvostan valinnanvapautta, mutta pyrin kertomaan omille lapsilleni, miksen syö lihaa, miksi en todellakaan toivo heidän käyvän McDonalds´lla enkä ostavan Coca Cola Companyn tuotteita. Mutta heillä on se valinta. Minä uskon, että kun kaikilla ihmisillä on yhtäläinen vapaus valita, niin me pääsemme lähimmäksi sitä keskiarvoa, mikä on yleinen mielipide.

Liittovaltio panostaa passivointiin
robotti ohjelmoidaan voiton maksimointiin

Sopivan kaupalliseen muotoon pakattu rap-musiikki voi Suomessakin myydä jopa 100 000 levyä, mutta Steen1:n kaltainen yhteiskunnallinen julistus jää luonnollisesti kauas tällaisista luvuista. Varasta pomolta nousi kuitenkin ilmestyessään Suomen virallisella listalla sijalle 24 ja levyn julkaissut pienlevy-yhtiö Monsp julisti lokakuussa Steen1:n tehneen historiaa: Levy pysyi listalla myös toisen viikon.

Tätä suurempaa suosiota Steen1 ei oikeastaan kaipaakaan. Hän säilyttää mieluummin katu-uskottavuutensa eikä siksi suostu riekkumaan myyntiä edistävissä viihdeohjelmissa. Hän on kieltäytynyt keltaisen lehdistön haastatteluista, samoin television viihteellisistä keskusteluohjelmista.

– En mä halua olla julkkis.