keskiviikkona, elokuuta 31, 2005

Tätä oli 1990-luvun sosiaalipolitiikka



Leikkauksia, saantiehtojen
kiristyksiä ja aktivointia

(Kansan Uutisten Viikkolehti joulukuu 2002. Artikkeli perustuu Stakesin julkaisuun Suomalaisten hyvinvointi 2002, toim. Matti Heikkilä ja Mikko Kautto.)

KAI HIRVASNORO

Stakesin tutkijoiden mukaan 1990-luvun sosiaalipolitiikkaa leimasi varautuminen tulevaan eläkemenojen kasvuun ja niiden hillitsemiseen. Lyhyemmällä tähtäimellä Suomessa tehtiin olennaisia muutoksia työttömyysturvaan, toimeentulotukeen ja asumistukeen.

"Tehdyt ratkaisut olivat useimmiten sosiaaliturvaa heikentäviä: etuuksien tasokorotukset jätettiin tekemättä ja sosiaaliturvan saantiehtoja kiristettiin."

Perusteluja toimenpiteille löytyi paitsi säästötavoitteista, myös arvovalinnoista. Alettiin korostaa työnteon kannustinkysymyksiä, mikä oli ristiriidassa vähimmäisturvan turvaamisen kanssa.

Työttömyysturvassa pääpaino oli ratkaisuissa, joilla heikennettiin sen saantiehtoja. Useina vuosina luovuttiin työttömyysturvan tasokorotuksista ja peruspäivärahankin korotukset jätettiin tekemättä viitenä vuotena.Vaatimattomia korotuksia peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on tehty vuodesta 1998. Vuonna 2002 korotus oli aiempaa suurempi.

Työstä kieltäytymisestä rangaistaan aiempaa kovemmin. Toisaalta kannustavuutta lisättiin vuonna 1997 niin, että työtuloista otetaan työttömyysturvassa huomioon enää 50 prosenttia aiemman 80 prosentin sijaan.

Myös toimeentulotuen korotukset olivat jäissä useita vuosia. Tasokorotuksia alettiin toteuttaa uudelleen vuonna 1999. Asumistuen inflaatiotarkistuksista luovuttiin vuonna 1992. Useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta asumistuki heikentyi reaalisesti viime vuosikymmenellä, tutkijat toteavat.

Verotusta kevennettiin 1990-luvun loppupuolella, mutta käytännössä verotuksen tasossa palattiin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Verotus
lähtöruutuun

Vuosikymmenen alussa ansiotulojen verotusta kiristettiin. Lapsista tehtävät vähennykset poistettiin, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut otettiin käyttöön ja keskimääräinen kunnallisvero kiristyi vuosittain. Stakesin tutkijoiden mukaan 1990-luvun talouspolitiikalla saavutettiin ne tavoitteet, mihin pyrittiinkin. Talouskasvu ja yritysten kilpailukyky onnistuttiin turvaamaan,%