Valtiot nousevat, Yhdysvallat laskee

Kansan Uutisten Viikkolehti 7.11. kertoo kymmenellä sivulla maailmanjärjestelmän muuttumisesta. Tässä vain maistiainen. Aiheesta enemmän täällä.

KAI HIRVASNORO

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen pitää kansainvälisen järjestelmän yhtenä muutoksena valtioiden taloudellisen merkityksen uutta nousua.

– Jos ajatus puhtaasta globaalista markkinataloudesta edes oli koskaan totta, niin tämän ja huomisen päivän maailmaa se ei kuvaa.

Kuka tahansa on voinut havaita valtioiden merkityksen kasvun siinä, että niitä on viime viikkoina tarvittu pelastamaan huonossa jamassa olevia talouksia ja pankkeja. Mutta Väyrysen mukaan muutos suurempi:

– Se näkyy myös siinä, etteivät Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia ole samassa mielessä markkinatalouksia kuin Yhdysvallat. Varsinkin Kiinassa ja Venäjällä on vielä vähintäänkin puoliautoritaarinen hallinto. Raha siirtyy lännen vanhoista teollisuusmaista nouseviin talouksiin, mutta samalla se siirtyy myös vähemmän demokraattisiin maihin.

Raimo Väyrysen mukaan kansainvälinen järjestelmä on juuri nyt murroskohdassa ja murroksen ydintä on Yhdysvaltain vaikutusvallan heikkeneminen. Mutta ei hänkään soita sille kuolinkelloja.

Yhdysvallat ei enää
ohjaa kriisialueita

Väyrynen muistuttaa Yhdysvaltain olevan edelleen selvästi maailman suurin talous (EU on talousyksikkönä suurempi, mutta ei täytä valtion tunnusmerkkejä), joten vielä ei ole nähty, onko sen vaikutusvallan aleneminen väliaikaista ja suhdannetekijä, ja varmistaako se myöhemmin asemansa maailman ykkösenä.

– Minusta tuntuu, ettei tässä ole kysymys pelkästään suhdanteesta vaan pitemmän aikavälin trendistä, joka johtaa Yhdysvaltain vaikutusvallan laskuun, hän itse sanoo.

Näin siksi, että lopulta valtaa mitataan lopputuloksilla, sillä mitä saadaan aikaan.

– Irakin ja Afganistanin tapaukset osoittavat, ettei Yhdysvallat pysty ihan omasta politiikastaan johtuen ohjaamaan kriisialueita samalla tavalla kuin aikaisemmin, Väyrynen summaa.

Tausta: Monta vai
ei yhtään napaa


Keskustelu Yhdysvaltain johtoaseman murenemisesta maailmanpolitiikassa alkoi viime keväänä – Yhdysvalloista. Lähes samaan aikaan ilmestyi kaksi paljon keskustelua herättänyttä kirjaa, jotka ovat samaa mieltä yksinapaisen maailmanjärjestyksen päättymisestä, mutta eri mieltä siitä, mikä on Yhdysvaltain asema tulevaisuudessa.

Kirjat olivat tutkija Parag Khannan The Second World (Toinen maailma) sekä Newsweekin kansainvälisen painoksen päätoimittajan Fareed Zakarian Post-American World (Amerikan jälkeinen maailma).

Zakarian mukaan Yhdysvaltain asema ei sinänsä laske, vaan muutos johtuu uusien valtakeskusten noususta. Khanna taas katsoi, että Yhdysvallat menettää vaikutusvaltaansa Kiinalle ja Euroopan unionille.

Fareed Zakaria listasi merkkejä, jotka osoittavat maailman muuttuneen täysin. Maailman korkeimmat rakennukset sijaitsevat Dubaissa ja Taipeissa, maailman rikkain mies oli viime kevääseen asti meksikolainen, maailman suurimmat tehtaat sijaitsevat Kiinassa, maailman suurin elokuvateollisuus on Intiassa ja yhdeksän maailman kymmenestä suurimmasta ostoskeskuksesta sijaitsee muualla kuin Yhdysvalloissa.

Valtaa myös
järjestöille

Zakarialle kaikki tämä symboloi uuden, todella globaalin järjestyksen syntyä, johon valtiot osallistuvat kansainvälisen kaupan kautta. Samalla valtaa menee uusjakoon ei vain valtioiden kesken, vaan myös kansainvälisille järjestöille, kansalaisjärjestöille ja ylikansallisille yrityksille.

Maailmanlaajuiseksi muuttunut talous on Zakarian mielestä kansainväliseen politiikkaan eniten vaikuttava tekijä tänään. Silti hän katsoo, että Yhdysvallat säilyttää oman erityisen johtavan asemansa. Sen talous on maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin, väestö kasvaa toisin kuin monissa muissa keskuksissa, etenkin Euroopassa ja Venäjällä, ja kriisin tullen maailma katsoo aina Amerikkaan, hän kirjoitti silloin, kun nykyisen talouskriisin syvyydestä ei tosin tiedetty vielä mitään.

Fareed Zakaria ennustikin Yhdysvaltojen säilyvän ainoana supervaltana maailmassa. Hän piti sen tehtävänä tasoittaa kansainvälisiä jännitteitä, joita muualla nouseva uusnationalismi aiheuttaa.

Kolminapaiseen
maailmanjärjestykseen

Parag Khannan mukaan yhden supervallan aika on ohi. Sen tilalle on syntymässä kolminapainen maailma, jonka kiintopisteinä ovat supervallat Yhdysvallat, Kiina ja Euroopan unioni. Kiinan ja EU:n vaikutusvalta kasvaa Yhdysvaltain kustannuksella, mutta mikään näistä kolmesta ei saa samalla tavalla johtavaa asemaa kuin Yhdysvallat tähän asti.

Khannan kirjan nimi juontuu siitä, että ratkaisevassa asemassa hänen mukaansa jatkossa ovat sellaiset dynaamiset ”toiseen maailmaan” kuuluvat valtiot kuin muun muassa Turkki, Kazakstan, Brasilia, Egypti, Iran ja Indonesia. Niiden valinnoista riippuu, minkä supervallan johdolla politiikkaa ja taloutta kulloinkin kehitetään.

Parag Khannan mukaan EU:n etu Yhdysvaltoihin nähden on se, että unioni sitoo muita valtioita itseensä politiikalla ja taloudellisella yhteistyöllä. Yhdysvallat on luottanut raakaan sotilasvoimaan. Kiinakin tarjoaa taloudellista yhteistyötä eikä puutu kumppaneidensa sisäisiin asioihin.

Venäjä on Parag Khannan luokittelussa heikko ja kuuluu toiseen maailmaan. Supervallaksi se ei palaa.