Parag Khanna: EU ja Kiina USA:n rinnalle supervalloiksi

(Kansan Uutisten Viikkolehti 7.3. 2008)

Yhden supervallan, Yhdysvaltain, mahti maailmassa on mennyttä. Nyt ollaan siirtymässä kolminapaiseen maailmaan, jossa Yhdysvaltain rinnalle nousevat Eurooppa ja Kiina. Näin väittää amerikkalaistutkija Parag Khanna, tämän hetken kuumin nimi kansainvälisen politiikan analysoijana.

KAI HIRVASNORO

kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi

Euroopan unioni on menestystarina. Se edustaa kehittyneintä hallintatapaa koko maailmassa ja vetää siksi puoleensa kehittyviä alueita. Ja siksi Kiinan ohella EU:n vaikutusvalta maailmassa kasvaa Yhdysvaltain kustannuksella.

Nämä kolme ovat seuraavat supervallat. Mutta yksikään niistä ei pysty olemaan yksin johtavassa roolissa.

Tällä tavalla maailman muuttumista kolminapaiseksi ennustaa nuoren polven amerikkalaistutkija Parag Khanna kirjassaan The Second World, joka ilmestyi Yhdysvalloissa tämän viikon tiistaina.

Intiassa syntyneen, nyt 30-vuotiaan amerikkalaisen tulevaisuuden tutkijan kirjasta on ennakkokohun perusteella tulossa yksi kevään puhutuimmista, sillä aihe on tulikuuma muuallakin kuin hänen kotimaassaan. Ennustus Yhdysvaltojen aseman murenemisesta maailman ainoana supervaltana on mieliä kiihottava.

Yksikään Bushin

hanke ei onnistunut

Khanna on kertonut halunneensa kirjallaan panna Amerikan sille paikalle, missä se tänään oikeasti sijaitsee. Monet amerikkalaiset kuvittelevat elävänsä edelleen maailman mahtavimmassa maassa. Mutta näin ei ole.

– Yksi tosiasia on se, että jokaisella Yhdysvaltain roistovaltiona pitämällä maalla on diplomaattinen, sotilaallinen tai taloudellinen elämänlanka Kiinan kanssa, joten niitä ei johdeta Amerikan haluamalla tavalla, Khanna sanoi tammikuussa A Small World Magazinen haastattelussa.

– Toinen tosiasia on se, että Bushin hallinnon kahdeksan vuoden aikana yksikään sen ulkopolitiikan tavoite ei ole toteutunut, koska ne ovat herättäneet niin paljon vastarintaa.

Irak, Afganistan, Venezuela, Pakistan...Missään asiat eivät suju Yhdysvaltojen haluamalla tavalla.

Toisella maailmalla

ratkaisun avaimet

Parag Khanna havainnoi tulevan maailmanjärjestyksen rakennuspuita vierailemalla kahden vuoden aikana 45 maassa. Hänen mukaansa avainasemassa jatkossa ovat ”toisen maailman” maat.

Toisella maailmalla Khanna tarkoittaa strategisesti tärkeillä alueilla sijaitsevia valtioita Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Niissä sellaiset valtiot kuin Turkki, Kazakstan, Brasilia, Venezuela, Libya, Saudi Arabia, Egypti, Iran, Malesia ja Indonesia ovat tämän hetken dynaamisimmat ja kiinnostavimmat maat koko maailmassa. Niiden valinnat määrittävät tulevien vuosikymmenien politiikkaa ja taloutta.

Ja toisin kuin kylmän sodan aikana niiden ei tarvitse kysyä lupaa toiminnalleen kummaltakaan pääleiriltä. Globalisaatio on sitä, että jokainen voi solmia ja purkaa sopimuksia kenen kanssa haluaa.

Toinen maailma ei Parag Khannan mukaan tarkoita sitä, että näillä alueilla sijaitsevat valtiot olisivat nyt matkalla kolmannesta maailmasta, kehitysmaista, suoraan parhaaseen A-ryhmään, ensimmäiseen maailmaan. Jotkut niistä nousevat, toiset polkevat paikallaan tai taantuvat.

Eurooppa tarjoaa

kehityksen mallin

Suomalaisesta perspektiivistä erityisesti Parag Khannan näkemys Euroopan unionista on kiinnostava. Hän sanoo, että unionin kanssa yhteistyötä tekeville Aasian ja Afrikan maille sen malli tarjoaa ainoan toivon.

– Ne ovat huomanneet, että ainoa keino mennä eteenpäin ja olla jäämättä jälkeen on koota luonnonvaransa samaan pooliin. Ja ainoan mallin tälle tarjoaa Eurooppa. Amerikkalaista mallia ei ole. Nämä maat kopioivat eurooppalaisen mallin toteuttaa tavoitteitaan. Kansalaiset haluavat olla eurooppalaisia ja se on yksi tapa, jolla Euroopan vaikutusvalta kasvaa Amerikan kustannuksella. Euron voima on tehnyt Euroopasta myös lupaavan pääoman lähteen, Khanna sanoi ASW-Magazinessa.

Helsingin Sanomien haastattelussa helmikuussa Khanna sanoi, ettei Suomi tarvitse Natoa mihinkään. Se on menneen maailman organisaatio.

– EU sen sijaan tarjoaa turvatakuiden ohella myös laaja-alaista taloudellista, sosiaalista ja poliittista yhdentymistä, joka syventää yhteistä turvallisuutta jäsenvaltioiden parissa. Ainoa organisaatio, joka puhuu Euroopan nimissä, on EU.

Eurooppa ei

tarvitse armeijaa

Parag Khanna kokosi ajatuksiaan myös New York Times Magazinessa tammikuun lopussa. Lehti käänsi puukkoa amerikkalaisten haavassa omistamalla hänen kirjoitukselleen koko kannen. Siinä Yhdysvallat on puristunut pikkuruiseksi peukalon ja etusormen väliin. Kuka kutisti supervallan? otsikossa kysytään.

Parag Khanna kirjoitti amerikkalaisten konservatiivien vähättelevän Eurooppaa, koska siltä puuttuu oma armeija.

Mutta ei se armeijaa mihinkään tarvitsekaan, hän totesi:

”Eurooppalaiset antavat tiedustelupalveluiden ja poliisin pidättää radikaalit islamistit, sosiaalipolitiikalla ne yrittävät integroida maltilliset muslimit ja taloudellisella voimallaan he yhdistävät itseensä entisen Neuvostoliiton alueen ja siten vähän kerrallaan vähentävät Venäjän vaikutusvaltaa”, Khanna kirjoitti New York Timesissa.

Hänen mukaansa EU:n vetovoimasta kertoo se, että unioniin on liittynyt keskimäärin yksi maa joka vuosi ja se on kasvamassa 35 valtion yhteenliittymäksi. Mihin muuhun supervaltioon on jonossa enemmän maita kuin paikkoja on tarjolla?

Euroopalla on myös paksu lompakko, Khanna hehkutti. Sen markkinat ovat maailman suurimmat, eurooppalainen teknologia määrää enenevässä määrin globaalit standardit ja Euroopan valtiot tekevät eniten kehitysyhteistyötä ja hankkivat siten vaikutusvaltaa kehittyvissä maissa.

Eurooppalainen

unelma nousussa

Iran on jo avannut oman öljypörssinsä, jossa kauppaa ei käydä dollareilla, vaan Iranin omalla valuutalla. Moni muukin öljyntuottajamaa pohtii, kannattaako öljykauppaa enää käydä ainakaan pelkästään dollareilla. Yksi vaihtoehto uudeksi valuutaksi on euro.

Khanna korosti, että Euroopan vaikutusvalta maailmassa kasvaa nimenomaan Yhdysvaltain kustannuksella. Yhdysvallat on juuttunut muokkaamaan maailmaa mieleisekseen sotavoimalla. Eurooppa sen sijaan sitoo valtioita itseensä politiikalla ja talousavulla. Eurooppalaisesta unelmasta on tullut houkuttelevampi kuin amerikkalaisesta.

Kiina hyörii

kaikkialla

Kiina taas nousee maailman tehtaasta taloudelliseksi ja poliittiseksi mahdiksi. Se kasvattaa vaikutusvaltaansa niin perusteilla olevan Itä-Aasian talousyhteisön kuin Shanghain yhteistyösopimuksenkin kautta. Edellisestä on tulossa Itä-Aasian, mahdollisesti myös Australian ja Uuden Seelannin ”EU”, jälkimmäinen on Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian tasavaltojen yhteinen talous- ja puolustusliitto, ”idän Nato.”

Amerikan mantereella Kiina haastaa Yhdysvallat tekemällä yhteistyötä varsinkin Venezuelan ja Kanadan kanssa.

Afrikassa se investoi energiantuotantoon sekä sen kuljetuksiin tarvittavaan infrastruktuuriin.

Kiina ja Japani ovat yhdessä perustamassa Aasiaan alueellista valuuttarahastoa, mikä heikentää Yhdysvaltain dominoivan IMF:n roolia kansainvälisenä luotottajana ja kehityksen ehtojen sanelijana.

Geopoliittinen

markkinatori

Parag Khannan mukaan toisen maailman valtioiden ratkaisuista ja liittoutumisista riippuu, mikä kolmesta uudesta supervallasta saa etulyöntiaseman seuraavan sukupolven geopolitiikassa. Tällä ”geopoliittisella markkinatorilla” valittavana on amerikkalainen koalitio, eurooppalainen konsensukseen pyrkivä hallintotapa tai kiinalainen konsultoiva tyyli, joka tarjoaa investointeja ja talousyhteistyötä, mutta ei puutu kumppaneiden sisäisiin asioihin.

Toisen maailman maat ovat paljon enemmän kuin ”kehittyviä markkinoita”, Khanna totesi. Jos mukaan lasketaan myös Kiina, niin niiden hallussa on enemmistö maailman reservivaluutoista ja niiden ostovoima pitää maailmantalouden liikkeessä silloin, kun amerikkalaisperäinen taantuma uhkaa.

Venäjä pysyy

kakkosluokassa

Entä mihin Parag Khanna sijoitti entisen supervallan Venäjän?

”Kreml-Gazprom-oligarkian johtama Venäjä” kuuluu Khannan luokittelussa toiseen maailmaan, ei supervaltojen joukkoon.

– Kaikesta muskelien näyttämisestä huolimatta Venäjä on katoamassa, hän kirjoitti.

Sen väestö vähenee vähintään puolella miljoonalla vuodessa mikä tarkoittaa, ettei Venäjän asukasluku ole paljon suurempi kuin Turkin vuoteen 2025 mennessä.

Vähenevä väestö lisäksi keskittyy valtavassa maassa yhä pienemmälle alueelle. Reuna-alueet tyhjenevät ja rappeutuvat.

Syntyvää aukkoa täyttävät jo nyt kiinalaiset, jotka ottavat haltuunsa ja hyödyntävät Venäjän Kaukoidän luonnonvaroja.

Öljytuloistaan ja valtavasta koostaan huolimatta Venäjän talous ei ole juuri suurempi kuin Ranskan.

Ja Euroopan riippuvuus Venäjästä vähenee sitä mukaa, kun se saa öljyä ja kaasua Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta Venäjän ohittavia putkia pitkin, Parag Khanna totesi.