Yli 15 000 työtöntä jäi ilman työmarkkinatukea
(Kansan Uutisten Viikkolehti 22.8. 2008)
Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana 15 500 pitkäaikaistyötöntä on menettänyt työmarkkinatuen. Syynä on kieltäytyminen heille tarjotuista toimenpiteistä.
Kieltäytymisen takia heille on asetettu työssäolovelvoite eikä tukea työttömyyden perusteella tipu ennen kuin menee esimerkiksi työharjoitteluun kahdeksalla eurolla päivässä.
KAI HIRVASNORO
Pitkään työtä vailla ollut pelkää kaikkea; nälkää, laskuja, ulosottomiestä, televisiolupatarkastajaa, päivärahan myöhästymistä, vieraita. Hänellä on kerta kaikkiaan aika vähän ilon aihetta elämässään. Tähän hätään häntä aletaan vaatia tekemään täyttä työpäivää jonkun hyväksi pelkillä riittämättömillä kulukorvauksilla...
Työttömyyden sijaan tämän päivän Suomessa kannetaan huolta työvoimapulasta. Työttömyyttä pidetään ratkaistuna asiana.
Työttömyys onkin laskenut, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys. Kesäkuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 44 000, mikä on 8 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 20 200, missä laskua edelliseen vuoteen oli 4 900.
Erityisen paljon kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähentynyt työmarkkinatukea saavien määrä. Vuonna 2005 heitä oli 150 000, viime vuonna 123 000 ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa enää 116 000.
Työmarkkinatuki
pois 15 000:lta
Työttömyyden vähentymisen lisäksi työmarkkinatuen saajien määrää leikkaa vuoden 2006 alussa voimaan tullut työvoimapalvelulain muutos, jonka vuoksi tuhannet työttömät ovat nyt kokonaan ilman työttömyysturvaa. Lain tiukentumisen vuoksi vuonna 2006 pitkään työttömänä olleille asetettiin 8 000 työssäolovelvoitetta ja viime vuonna 10 000. Syynä olivat työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottaminen.
Näistä yhteensä 18 000 velvoitteesta 15 500 asetettiin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan eri henkilöille. He ovat käytännössä työttömiä, mutta eivät saa enää korvausta työttömyyden vuoksi.
Toimenpiteistä kieltäytymisiä on paljon, mutta niiden syitä ei ole tutkittu, kerrotaan ministeriöstä.
Työttömien omissa nimettömissä keskusteluissa puhutaan "orjatyöstä." Heidän mukaansa työttömillä teetetään käytännössä normaalia työtä, josta maksetaan työmarkkinatuen lisäksi kahdeksan euron suuruinen ylläpitokorvaus. Lisäksi toimenpiteet sijaitsevat usein kaukana kotoa ja julkisen liikenteen ulottumattomissa.
Myöskään sitä ei ministeriön mukaan ole tutkittu eikä tiedetä, kuinka moni velvoitteen saanut on täyttänyt työssäoloehdon ja saa uudelleen työmarkkinatukea.
Vanhan lain aikana vuonna 2005 kieltäytyminen työllistymistä edistävistä toimenpiteistä toi 1 800 määräaikaista karenssia ja työnhaku- tai aktivointisuunnitelmasta kieltäytyminen 3 400 karenssia.
Ei karenssi,
vaan katkaisu
Syksyllä 2005 Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen oli laista kuultavana kolmessa valiokunnassa eduskunnassa. Hän kävi sanomassa, ettei silloin säädettävänä ollut laki ole Suomen perustuslain mukainen. Perustuslain mukaan jokaisella on muun muassa työttömyyden aikana oikeus perustoimeentulon turvaamiseen. Nyt oikeus työmarkkinatukeen lakkautettiin määräämättömäksi ajaksi.
Työmarkkinatuen katkeaminen "toistaiseksi" ei ole määräaikainen karenssi, jonka jälkeen työmarkkinatuki alkaa juosta uudelleen. Oikeus työmarkkinatukeen syntyy vasta viiden kuukauden työssä- tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olon jälkeen ja itse toimenpiteeseen osallistuttaessa.
Työttömien järjestöissä lakia pidetään käytännössä pysyvänä karenssina, jolla työttömältä viedään työttömän status. Sen jälkeen ainoaksi toimeentulon lähteeksi jää toimeentulotuki.
Myös toimeentulotukea voidaan leikata 40 prosenttiin asti toimenpiteestä kieltäytymisen takia. Ääritapauksessa henkilölle jää tällöin asumiskulujen jälkeen elämiseen 233 euroa kuukaudessa.
Ministeriön ohje
koventaa tulkintaa
Lain tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen, mutta työministeriön toukokuussa 2007 antaman ohjeen mukaan Työvoiman palvelukeskusten (TYP) asiakkaiksi kelpaavat vain henkilöt, joilla on "motivaatio käyttää TYP:n palveluja, ja joiden tavoitteena on työmarkkinoille sijoittuminen." Lisäksi TYP:n asiakkailla tulee olla "riittävät sosiaaliset ja terveydelliset valmiudet" hyödyntää sen palveluja.
Eli mielenterveys- ja päihdeongelmaiset mutta myös muuten "hankalat tapaukset" eli esimerkiksi toimenpiteitä kritisoivat eivät kelpaa TYP:n asiakkaiksi.
- Tämän kirjeen perusteella otteet kovenevat entisestään, TVY:n Lea Karjalainen väittää.
Asiakkaan motivoitumisen ratkaisee pahimmillaan yksi virkailija ja jos työtön ei vaikuta motivoituneelta, työttömyysturva lakkaa, kuvailee Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola.
- Tätä aika monet ovat ihmetelleet, että henkilö saattaa jonottaa kymmenen kuukautta työvoiman palvelukeskukseen ennen kuin tapahtuu yhtään mitään. Ja jos sitten vähän kritisoit systeemiä, niin sanotaan, ettet ole motivoitunut etkä työhön halukas. Ja kysymys on siitä, etteivät virkailijat ole pystyneet ottamaan sopivassa ajassa näitä henkilöitä vastaan.
Nimenomaan Helsingissä ongelmana on ollut pitkä odotus ensimmäiseen tapaamiseen.
TVY:n Lea Karjalaisen mukaan esimerkiksi Helsingissä Käenkujan toimipisteessä on 200 asiakasta työntekijää kohden.
Lea Karjalainen ei uskokaan ministeriön väitteisiin, että pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt.
- Minä sanon suoraan, että onhan se näillä konsteilla vähentynyt, kun kaikki ns. vaikeat tapaukset ovat tippuneet pois. Meillä on esimerkkejä, että ihmisiä osoitetaan ihan tietoisesti sellaisiin paikkoihin töihin, joihin menosta he eivät suoriudu. Työssäkäyntialueet ovat laajat ja julkisia kulkuneuvoja ei ole.
Omalla nimellä
ei haluta puhua
Minä esim. en voi syödä joka päivä, mulla ei ole kunnon vaatteita ollu moneen vuoteen. Meidän elämä on täysin rahatonta. Joka hemmetin euro on laskettava, ja kun käyt kaupassa, lasket riittääkö raha varmasti tuohon leipäpakettiin tai maitoon, ja jos ei molempiin niin kumman otan? Se on kauhee tilanne, kun katselee muita ihmisiä jotka vaan kerää ruokaa kärreihin, ja itse miettii moneen kertaan ostanko vessapaperia vai deodoranttia?
Tämän jutun kursivoidut otteet ovat työttömien nettikeskusteluista. Haastateltavia etsittiin työttömien järjestöjen kautta, mutta heitä ei löytynyt. Ahdinko on niin syvä, ettei siitä haluta puhua edes nimettömästi muuten kuin täysin anonyymeillä keskustelusivuilla.
"Toimenpide on
palkatonta työtä"
Ja kun ei haluta tai ei uskalleta puhua, niin työttömien mielipiteet heihin kohdistetuista toimenpiteistä pysyvät poissa julkisuudesta. Joukko työttömiä on kuitenkin jo kuukausia valmistellut valitusta YK:n ihmisoikeusneuvostolle Suomen valtion työttömiin kohdistamista toimenpiteistä.
Heidän mielestään työvoiman palvelukeskusten perustamisen yhteydessä laajennettiin rajusti mahdollisuuksia pakottaa työttömät palkattomaan työhön, ja työn teettäminen ilman palkkaa rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia.
Työmarkkinatoimenpiteen nimissä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, mutta siitä ei makseta palkkaa, koska toimenpidettä kutsutaan kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssä oppimiseksi tai harjoitteluksi. Työmarkkinatoimenpiteen nimissä työttömiä käytetään palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä ja niin edelleen, he väittävät.
"Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lain mukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa", kirjeen luonnoksessa todetaan.
Tästä kieltäytyminen johtaa työmarkkinatuen katkaisemiseen ja näitä tapauksia on nyt kahdessa vuodessa kertynyt 18 000.
Työttömien mukaan kieltäytymiseksi voidaan tulkita jo se, että työtön kritisoi toimenpidettä.
"Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi."
"Askartelua
ja terapiaa"
Varsinais-Suomessa Uusille urille -nimiselle kurssille vuonna 2004 juuri ennen 60-vuotispäiväänsä passitettu kertoo Viikkolehdelle, että paperilla kurssille oli määritelty hieno sisältö. Mutta käytännössä tarkoitus oli, että kaikki kurssilaiset hakeutuvat ympäröiviin yrityksiin ilmaistyövoimaksi.
- Varsinainen kurssin pitäjä kävi kerran pari viikossa haukkumassa, että miksi ette ole jo hakeutuneet töihin harjoittelijoiksi. Muuten kurssi oli jonkin sortin terapiaa ja askartelua.
Kurssin pitäjällä oli toimintaa kahdessa kaupungissa ja silloin kolmas perusteilla.
- Yksi syy siihen, ettei työttömyyttä halutakaan hävittää on se, että työttömien ympärillä pyörii valtava bisnes, sanoo nyt jo eläkkeellä oleva nainen, joka hänkään ei halua puhua omalla nimellään.
Pitkään työttömänä
olleita ei palkata
Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola kertoo työttömien kokevan olevansa orjatöissä, kun vieressä oleva saa 3 000 euron kuukausipalkkaa ja itselle jää kahdeksan euron ylläpitokorvaus työmarkkinatuen lisäksi.
Hänen mukaansa jotkut tosin menevät harjoitteluun ihan mielellään sillä kahdeksallakin eurolla. Siitä kertyvät noin 170 euroa kuukaudessa on äärimmäisen pienillä tuloilla elävälle iso raha.
Monet työttömät valittavat myös sitä, että yritykset käyttävät työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja häikäilemättä hyväkseen säästääkseen palkkakustannuksissa.
- Vaikka työnantajat kuinka huutavat työvoimapulaa, niin yleensä he eivät palkkaa sellaista henkilöä, jolla on pitkä työttömyysjakso takanaan, Anna-Maria Kantola sanoo.
- Monet ovat pettyneitä työharjoittelujakson jälkeen siitä, etteivät he saakaan työsuhdetta, vaan tilalle otetaan uusi työharjoittelija.
Vaikutuksista ei
juuri mitään tietoa
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti heinäkuussa tutkimuksen työvoiman palvelukeskusten toiminnan vaikuttavuudesta tähän saakka. Sen mukaan esimerkiksi merkittävässä roolissa olevan kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuudesta ei ole juuri mitään tietoa. Asiakkaiden sijoittumisesta kuntouttavan työtoiminnan jälkeen ei tiedetä oikein mitään. Se näyttää kuitenkin tuottavan kahtiajaon: työttömien määrä alenee, mutta myös työvoiman ulkopuolelle siirtyvien osuus kasvaa.
Tutkimuksen perusteella työvoimahallinnolla on kaiken kaikkiaan hämmästyttävän vähän tietoa sen aktivointitoimien vaikuttavuudesta. Aktivointi näyttää lisänneen toimenpiteissä olevien työttömien määrää, mutta ei juuri heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Työttömiä myös joutuu suuria määriä työvoiman ulkopuolelle ilman, että kukaan tietää miksi ja mihin he sitten menevät.
Iso leikkuri vie
virkailijoita
Lea Karjalainen kysyy, millä resursseilla työvoimaviranomaiset jatkossa palvelevat ainakaan vaikeimmin työllistettäviä työttömiä, kun henkilöstöä samaan aikaan vähennetään isolla luudalla. Matti Vanhasen hallituksen tuottavuusohjelman mukaan vuosina 2007 - 2011 tavoitteena on 1 299 henkilötyövuoden lakkauttaminen työvoimahallinnosta ja vuoden 2011 jälkeen vielä yhteensä 470 henkilötyövuotta lisää.
- Pelkästään työ- ja elinkeinohallinnosta menetetään 1 769 ihmistä. Koko valtion hallinnosta supistetaan 14 445 henkilötyövuotta. Ketkä palvelevat meidän ihmisiä jatkossa näissä prosesseissa? Pitkäaikaistyöttömyys ei häviä mihinkään ja 40 000 nuoren sanotaan olevan hukassa, Lea Karjalainen kiivastuu.
Mielestäni jos pitää töissä käydä pitäisi siitä maksaa sen verran palkkaakin että motivoituisi siihen työntekoon, ettei tuntisi itseään hyväksikäytettäväksi pelinappulaksi ainoastaan. Kulujahan siitä syntyy kun työssä joutuu käymään, velkaako olisi sitä varten otettava?
"Tarvitaan perus-
oikeustuomioistuin"
Lea Karjalainen on syvästi huolissaan valtionhallinnossa meneillään olevien uudistusten vaikutuksesta ihmisten perusoikeuksiin.
- Lääninhallitukset, joissa on sosiaali- ja terveystoimen tarkastus, poistetaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten henkilöstöstä vähennetään kymmenen prosenttia hurjalla vauhdilla. Työvoimatoimikunnat, asiakkaan näkökulmasta ensimmäinen valitusosoite, lakkautetaan ja jatkossa karenssipäätöksen tekee neuvova työvoimavirkailija.
- Kuinka moni asiakas enää tietää, mikä on valitusprosessin käytäntö? Miten valtion virkamiehet aikovat turvata sen, että asiakkaan oikeus valitusprosessiin säilyy? Onko tämän jälkeen ainoa paikka työttömyysturvalautakunta, josta päätöksen saaminen kestää vähintään vuoden? Karjalainen kysyy.
- Tässä maassa aletaan elää sellaista vaihetta, että meille pitäisi saada perusoikeustuomioistuin tai jokin muu vastaava elin. Tällä hetkellä näissä asioissa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa pidetään kaikkein korkeimpana instanssina, mutta kyllä me tarvitsisimme juridisen elimen, joka on riippumaton vallitsevista poliittisista olosuhteista.
Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana 15 500 pitkäaikaistyötöntä on menettänyt työmarkkinatuen. Syynä on kieltäytyminen heille tarjotuista toimenpiteistä.
Kieltäytymisen takia heille on asetettu työssäolovelvoite eikä tukea työttömyyden perusteella tipu ennen kuin menee esimerkiksi työharjoitteluun kahdeksalla eurolla päivässä.
KAI HIRVASNORO
Pitkään työtä vailla ollut pelkää kaikkea; nälkää, laskuja, ulosottomiestä, televisiolupatarkastajaa, päivärahan myöhästymistä, vieraita. Hänellä on kerta kaikkiaan aika vähän ilon aihetta elämässään. Tähän hätään häntä aletaan vaatia tekemään täyttä työpäivää jonkun hyväksi pelkillä riittämättömillä kulukorvauksilla...
Työttömyyden sijaan tämän päivän Suomessa kannetaan huolta työvoimapulasta. Työttömyyttä pidetään ratkaistuna asiana.
Työttömyys onkin laskenut, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys. Kesäkuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 44 000, mikä on 8 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 20 200, missä laskua edelliseen vuoteen oli 4 900.
Erityisen paljon kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähentynyt työmarkkinatukea saavien määrä. Vuonna 2005 heitä oli 150 000, viime vuonna 123 000 ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa enää 116 000.
Työmarkkinatuki
pois 15 000:lta
Työttömyyden vähentymisen lisäksi työmarkkinatuen saajien määrää leikkaa vuoden 2006 alussa voimaan tullut työvoimapalvelulain muutos, jonka vuoksi tuhannet työttömät ovat nyt kokonaan ilman työttömyysturvaa. Lain tiukentumisen vuoksi vuonna 2006 pitkään työttömänä olleille asetettiin 8 000 työssäolovelvoitetta ja viime vuonna 10 000. Syynä olivat työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottaminen.
Näistä yhteensä 18 000 velvoitteesta 15 500 asetettiin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan eri henkilöille. He ovat käytännössä työttömiä, mutta eivät saa enää korvausta työttömyyden vuoksi.
Toimenpiteistä kieltäytymisiä on paljon, mutta niiden syitä ei ole tutkittu, kerrotaan ministeriöstä.
Työttömien omissa nimettömissä keskusteluissa puhutaan "orjatyöstä." Heidän mukaansa työttömillä teetetään käytännössä normaalia työtä, josta maksetaan työmarkkinatuen lisäksi kahdeksan euron suuruinen ylläpitokorvaus. Lisäksi toimenpiteet sijaitsevat usein kaukana kotoa ja julkisen liikenteen ulottumattomissa.
Myöskään sitä ei ministeriön mukaan ole tutkittu eikä tiedetä, kuinka moni velvoitteen saanut on täyttänyt työssäoloehdon ja saa uudelleen työmarkkinatukea.
Vanhan lain aikana vuonna 2005 kieltäytyminen työllistymistä edistävistä toimenpiteistä toi 1 800 määräaikaista karenssia ja työnhaku- tai aktivointisuunnitelmasta kieltäytyminen 3 400 karenssia.
Ei karenssi,
vaan katkaisu
Syksyllä 2005 Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen oli laista kuultavana kolmessa valiokunnassa eduskunnassa. Hän kävi sanomassa, ettei silloin säädettävänä ollut laki ole Suomen perustuslain mukainen. Perustuslain mukaan jokaisella on muun muassa työttömyyden aikana oikeus perustoimeentulon turvaamiseen. Nyt oikeus työmarkkinatukeen lakkautettiin määräämättömäksi ajaksi.
Työmarkkinatuen katkeaminen "toistaiseksi" ei ole määräaikainen karenssi, jonka jälkeen työmarkkinatuki alkaa juosta uudelleen. Oikeus työmarkkinatukeen syntyy vasta viiden kuukauden työssä- tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olon jälkeen ja itse toimenpiteeseen osallistuttaessa.
Työttömien järjestöissä lakia pidetään käytännössä pysyvänä karenssina, jolla työttömältä viedään työttömän status. Sen jälkeen ainoaksi toimeentulon lähteeksi jää toimeentulotuki.
Myös toimeentulotukea voidaan leikata 40 prosenttiin asti toimenpiteestä kieltäytymisen takia. Ääritapauksessa henkilölle jää tällöin asumiskulujen jälkeen elämiseen 233 euroa kuukaudessa.
Ministeriön ohje
koventaa tulkintaa
Lain tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen, mutta työministeriön toukokuussa 2007 antaman ohjeen mukaan Työvoiman palvelukeskusten (TYP) asiakkaiksi kelpaavat vain henkilöt, joilla on "motivaatio käyttää TYP:n palveluja, ja joiden tavoitteena on työmarkkinoille sijoittuminen." Lisäksi TYP:n asiakkailla tulee olla "riittävät sosiaaliset ja terveydelliset valmiudet" hyödyntää sen palveluja.
Eli mielenterveys- ja päihdeongelmaiset mutta myös muuten "hankalat tapaukset" eli esimerkiksi toimenpiteitä kritisoivat eivät kelpaa TYP:n asiakkaiksi.
- Tämän kirjeen perusteella otteet kovenevat entisestään, TVY:n Lea Karjalainen väittää.
Asiakkaan motivoitumisen ratkaisee pahimmillaan yksi virkailija ja jos työtön ei vaikuta motivoituneelta, työttömyysturva lakkaa, kuvailee Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola.
- Tätä aika monet ovat ihmetelleet, että henkilö saattaa jonottaa kymmenen kuukautta työvoiman palvelukeskukseen ennen kuin tapahtuu yhtään mitään. Ja jos sitten vähän kritisoit systeemiä, niin sanotaan, ettet ole motivoitunut etkä työhön halukas. Ja kysymys on siitä, etteivät virkailijat ole pystyneet ottamaan sopivassa ajassa näitä henkilöitä vastaan.
Nimenomaan Helsingissä ongelmana on ollut pitkä odotus ensimmäiseen tapaamiseen.
TVY:n Lea Karjalaisen mukaan esimerkiksi Helsingissä Käenkujan toimipisteessä on 200 asiakasta työntekijää kohden.
Lea Karjalainen ei uskokaan ministeriön väitteisiin, että pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt.
- Minä sanon suoraan, että onhan se näillä konsteilla vähentynyt, kun kaikki ns. vaikeat tapaukset ovat tippuneet pois. Meillä on esimerkkejä, että ihmisiä osoitetaan ihan tietoisesti sellaisiin paikkoihin töihin, joihin menosta he eivät suoriudu. Työssäkäyntialueet ovat laajat ja julkisia kulkuneuvoja ei ole.
Omalla nimellä
ei haluta puhua
Minä esim. en voi syödä joka päivä, mulla ei ole kunnon vaatteita ollu moneen vuoteen. Meidän elämä on täysin rahatonta. Joka hemmetin euro on laskettava, ja kun käyt kaupassa, lasket riittääkö raha varmasti tuohon leipäpakettiin tai maitoon, ja jos ei molempiin niin kumman otan? Se on kauhee tilanne, kun katselee muita ihmisiä jotka vaan kerää ruokaa kärreihin, ja itse miettii moneen kertaan ostanko vessapaperia vai deodoranttia?
Tämän jutun kursivoidut otteet ovat työttömien nettikeskusteluista. Haastateltavia etsittiin työttömien järjestöjen kautta, mutta heitä ei löytynyt. Ahdinko on niin syvä, ettei siitä haluta puhua edes nimettömästi muuten kuin täysin anonyymeillä keskustelusivuilla.
"Toimenpide on
palkatonta työtä"
Ja kun ei haluta tai ei uskalleta puhua, niin työttömien mielipiteet heihin kohdistetuista toimenpiteistä pysyvät poissa julkisuudesta. Joukko työttömiä on kuitenkin jo kuukausia valmistellut valitusta YK:n ihmisoikeusneuvostolle Suomen valtion työttömiin kohdistamista toimenpiteistä.
Heidän mielestään työvoiman palvelukeskusten perustamisen yhteydessä laajennettiin rajusti mahdollisuuksia pakottaa työttömät palkattomaan työhön, ja työn teettäminen ilman palkkaa rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia.
Työmarkkinatoimenpiteen nimissä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, mutta siitä ei makseta palkkaa, koska toimenpidettä kutsutaan kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssä oppimiseksi tai harjoitteluksi. Työmarkkinatoimenpiteen nimissä työttömiä käytetään palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä ja niin edelleen, he väittävät.
"Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lain mukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa", kirjeen luonnoksessa todetaan.
Tästä kieltäytyminen johtaa työmarkkinatuen katkaisemiseen ja näitä tapauksia on nyt kahdessa vuodessa kertynyt 18 000.
Työttömien mukaan kieltäytymiseksi voidaan tulkita jo se, että työtön kritisoi toimenpidettä.
"Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi."
"Askartelua
ja terapiaa"
Varsinais-Suomessa Uusille urille -nimiselle kurssille vuonna 2004 juuri ennen 60-vuotispäiväänsä passitettu kertoo Viikkolehdelle, että paperilla kurssille oli määritelty hieno sisältö. Mutta käytännössä tarkoitus oli, että kaikki kurssilaiset hakeutuvat ympäröiviin yrityksiin ilmaistyövoimaksi.
- Varsinainen kurssin pitäjä kävi kerran pari viikossa haukkumassa, että miksi ette ole jo hakeutuneet töihin harjoittelijoiksi. Muuten kurssi oli jonkin sortin terapiaa ja askartelua.
Kurssin pitäjällä oli toimintaa kahdessa kaupungissa ja silloin kolmas perusteilla.
- Yksi syy siihen, ettei työttömyyttä halutakaan hävittää on se, että työttömien ympärillä pyörii valtava bisnes, sanoo nyt jo eläkkeellä oleva nainen, joka hänkään ei halua puhua omalla nimellään.
Pitkään työttömänä
olleita ei palkata
Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola kertoo työttömien kokevan olevansa orjatöissä, kun vieressä oleva saa 3 000 euron kuukausipalkkaa ja itselle jää kahdeksan euron ylläpitokorvaus työmarkkinatuen lisäksi.
Hänen mukaansa jotkut tosin menevät harjoitteluun ihan mielellään sillä kahdeksallakin eurolla. Siitä kertyvät noin 170 euroa kuukaudessa on äärimmäisen pienillä tuloilla elävälle iso raha.
Monet työttömät valittavat myös sitä, että yritykset käyttävät työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja häikäilemättä hyväkseen säästääkseen palkkakustannuksissa.
- Vaikka työnantajat kuinka huutavat työvoimapulaa, niin yleensä he eivät palkkaa sellaista henkilöä, jolla on pitkä työttömyysjakso takanaan, Anna-Maria Kantola sanoo.
- Monet ovat pettyneitä työharjoittelujakson jälkeen siitä, etteivät he saakaan työsuhdetta, vaan tilalle otetaan uusi työharjoittelija.
Vaikutuksista ei
juuri mitään tietoa
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti heinäkuussa tutkimuksen työvoiman palvelukeskusten toiminnan vaikuttavuudesta tähän saakka. Sen mukaan esimerkiksi merkittävässä roolissa olevan kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuudesta ei ole juuri mitään tietoa. Asiakkaiden sijoittumisesta kuntouttavan työtoiminnan jälkeen ei tiedetä oikein mitään. Se näyttää kuitenkin tuottavan kahtiajaon: työttömien määrä alenee, mutta myös työvoiman ulkopuolelle siirtyvien osuus kasvaa.
Tutkimuksen perusteella työvoimahallinnolla on kaiken kaikkiaan hämmästyttävän vähän tietoa sen aktivointitoimien vaikuttavuudesta. Aktivointi näyttää lisänneen toimenpiteissä olevien työttömien määrää, mutta ei juuri heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Työttömiä myös joutuu suuria määriä työvoiman ulkopuolelle ilman, että kukaan tietää miksi ja mihin he sitten menevät.
Iso leikkuri vie
virkailijoita
Lea Karjalainen kysyy, millä resursseilla työvoimaviranomaiset jatkossa palvelevat ainakaan vaikeimmin työllistettäviä työttömiä, kun henkilöstöä samaan aikaan vähennetään isolla luudalla. Matti Vanhasen hallituksen tuottavuusohjelman mukaan vuosina 2007 - 2011 tavoitteena on 1 299 henkilötyövuoden lakkauttaminen työvoimahallinnosta ja vuoden 2011 jälkeen vielä yhteensä 470 henkilötyövuotta lisää.
- Pelkästään työ- ja elinkeinohallinnosta menetetään 1 769 ihmistä. Koko valtion hallinnosta supistetaan 14 445 henkilötyövuotta. Ketkä palvelevat meidän ihmisiä jatkossa näissä prosesseissa? Pitkäaikaistyöttömyys ei häviä mihinkään ja 40 000 nuoren sanotaan olevan hukassa, Lea Karjalainen kiivastuu.
Mielestäni jos pitää töissä käydä pitäisi siitä maksaa sen verran palkkaakin että motivoituisi siihen työntekoon, ettei tuntisi itseään hyväksikäytettäväksi pelinappulaksi ainoastaan. Kulujahan siitä syntyy kun työssä joutuu käymään, velkaako olisi sitä varten otettava?
"Tarvitaan perus-
oikeustuomioistuin"
Lea Karjalainen on syvästi huolissaan valtionhallinnossa meneillään olevien uudistusten vaikutuksesta ihmisten perusoikeuksiin.
- Lääninhallitukset, joissa on sosiaali- ja terveystoimen tarkastus, poistetaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten henkilöstöstä vähennetään kymmenen prosenttia hurjalla vauhdilla. Työvoimatoimikunnat, asiakkaan näkökulmasta ensimmäinen valitusosoite, lakkautetaan ja jatkossa karenssipäätöksen tekee neuvova työvoimavirkailija.
- Kuinka moni asiakas enää tietää, mikä on valitusprosessin käytäntö? Miten valtion virkamiehet aikovat turvata sen, että asiakkaan oikeus valitusprosessiin säilyy? Onko tämän jälkeen ainoa paikka työttömyysturvalautakunta, josta päätöksen saaminen kestää vähintään vuoden? Karjalainen kysyy.
- Tässä maassa aletaan elää sellaista vaihetta, että meille pitäisi saada perusoikeustuomioistuin tai jokin muu vastaava elin. Tällä hetkellä näissä asioissa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa pidetään kaikkein korkeimpana instanssina, mutta kyllä me tarvitsisimme juridisen elimen, joka on riippumaton vallitsevista poliittisista olosuhteista.
6 Comments:
Sinällänsä teksti on asiaa, tosi kuin vesi. Tämä nykyinen hallinto on läpimätä ja hännystelee vain työnantajia jotka aina vain voivottelee työvoimapulaa, mutta työntekijäksi kelpaa vain korkeakoulutettu erityisasiantuntija joka elää pyhällä hengellä ilman palkkaa ja muistaa paiskia 24 tuntista vuorokautta/7 päivästä viikkoa omalla kustannuksella ja omilla työvälineillä. Muutoinhan se on niskurointia...
Tähän kaikkeen olisi tietysti aika radikaalikin vaihtoehto. Jotkut voisivat perustaa yksityisen työttömyyskassan jonka asiakasmäärä räjähtäisi käsiin varmasti.
Tämä kassa olisi muutoin samanlainen kun nykyisetkin MUTTA sen motto olisi "viittaamme kinttaalla työvoimatoimistojen lausunnoille, KAIKILLE työttömille kassan jäsenille ansiosidonnainen päiväraha"...
Olisi aika suuri isku tälle riistohallinnolle, että nykyiset ammattiliitot menettäisivät jäsenensä epärehellisen pelinsä takia. Ammattiliitot kun tunnetusti ovat vähän kallellaan puolueiden suuntaan. Sinne meni myös sitten apurahat puolueille päin.
Tuossa voisi olla ihan oikea idea saada aikaiseksi MUUTOS nykyiseen pelleilyyn nähden. Yksityinen vakuutusjärjestelmä, joka ihan oikeasti korvaisi sen mistä asiakkaat maksavatkin, eivätkä vain koita keinolla millä hyvänsä keplotella vastuustaan...
Tietyillä matemaattisilla muutoksilla tuosta järjestelmästä voisi muuntaa nykyisiä paljon paremmankin järjestelmän. Esimerkiksi 1000 päiväinen ansiosidonnainen, jos työssäoloehtoa laitettaisiin vaikka tuplaten tai sitten voisi rakentaa portaittaisen järjestlemän "mitä kauemmin töissä, sitä suuremmat päivärahat"... Eihän yksityistä laitosta sido mitkään lait ja näin ollen tuosta liikeyrityksestä ja liikeideasta voisi saada asiakkailleen oikein houkuttelevan vaihtoehdon aikaiseksi.
Siitä voisi rakentaa jopa kilpailevaa eläkejärjestelmää jos oikein mahtipontiseksi aletaan. "mitä pitempi työura, mitä vähemmän työttömyyspäiviä, sitä suurempi eläke"... Olisi hyvä kilpailija nykyisille kepuloitsija - eläkevakuutusvirityksille jotka perustuu lähinnä säästämiseen, mutta eivät auta mitään jos tulee hätä käteen just ja nyt...
Tälle liikeidealle riittäisi varmasti asiakkaita! Alkuhan siinä hankalaa olisi, mutta jos matematiikan hoitaa oikein niin silloin homma voisi toimia pitkiäkin aikoja!
Tosin luulen jotenkin luuytimessäni asti, että tämän liikkeen perustamisen suurin este ei ole matematiikka eikä asiakaskunnan kiinnostus... Vaan este tulee varmasti tämän nykyisen riistohallinnon puolesta... Se vaikuttaisi niin moneen asiaan ja niin moneen lompakkoon että siinä voisi tapahtua jo venäläisittäisiä "vahinkoja" hisseissä...
Sinällänsä teksti on asiaa, tosi kuin vesi. Tämä nykyinen hallinto on läpimätä ja hännystelee vain työnantajia jotka aina vain voivottelee työvoimapulaa, mutta työntekijäksi kelpaa vain korkeakoulutettu erityisasiantuntija joka elää pyhällä hengellä ilman palkkaa ja muistaa paiskia 24 tuntista vuorokautta/7 päivästä viikkoa omalla kustannuksella ja omilla työvälineillä. Muutoinhan se on niskurointia...
Tähän kaikkeen olisi tietysti aika radikaalikin vaihtoehto. Jotkut voisivat perustaa yksityisen työttömyyskassan jonka asiakasmäärä räjähtäisi käsiin varmasti.
Tämä kassa olisi muutoin samanlainen kun nykyisetkin MUTTA sen motto olisi "viittaamme kinttaalla työvoimatoimistojen lausunnoille, KAIKILLE työttömille kassan jäsenille ansiosidonnainen päiväraha"...
Olisi aika suuri isku tälle riistohallinnolle, että nykyiset ammattiliitot menettäisivät jäsenensä epärehellisen pelinsä takia. Ammattiliitot kun tunnetusti ovat vähän kallellaan puolueiden suuntaan. Sinne meni myös sitten apurahat puolueille päin.
Tuossa voisi olla ihan oikea idea saada aikaiseksi MUUTOS nykyiseen pelleilyyn nähden. Yksityinen vakuutusjärjestelmä, joka ihan oikeasti korvaisi sen mistä asiakkaat maksavatkin, eivätkä vain koita keinolla millä hyvänsä keplotella vastuustaan...
Tietyillä matemaattisilla muutoksilla tuosta järjestelmästä voisi muuntaa nykyisiä paljon paremmankin järjestelmän. Esimerkiksi 1000 päiväinen ansiosidonnainen, jos työssäoloehtoa laitettaisiin vaikka tuplaten tai sitten voisi rakentaa portaittaisen järjestlemän "mitä kauemmin töissä, sitä suuremmat päivärahat"... Eihän yksityistä laitosta sido mitkään lait ja näin ollen tuosta liikeyrityksestä ja liikeideasta voisi saada asiakkailleen oikein houkuttelevan vaihtoehdon aikaiseksi.
Siitä voisi rakentaa jopa kilpailevaa eläkejärjestelmää jos oikein mahtipontiseksi aletaan. "mitä pitempi työura, mitä vähemmän työttömyyspäiviä, sitä suurempi eläke"... Olisi hyvä kilpailija nykyisille kepuloitsija - eläkevakuutusvirityksille jotka perustuu lähinnä säästämiseen, mutta eivät auta mitään jos tulee hätä käteen just ja nyt...
Tälle liikeidealle riittäisi varmasti asiakkaita! Alkuhan siinä hankalaa olisi, mutta jos matematiikan hoitaa oikein niin silloin homma voisi toimia pitkiäkin aikoja!
Tosin luulen jotenkin luuytimessäni asti, että tämän liikkeen perustamisen suurin este ei ole matematiikka eikä asiakaskunnan kiinnostus... Vaan este tulee varmasti tämän nykyisen riistohallinnon puolesta... Se vaikuttaisi niin moneen asiaan ja niin moneen lompakkoon että siinä voisi tapahtua jo venäläisittäisiä "vahinkoja" hisseissä...
Sinällänsä teksti on asiaa, tosi kuin vesi. Tämä nykyinen hallinto on läpimätä ja hännystelee vain työnantajia jotka aina vain voivottelee työvoimapulaa, mutta työntekijäksi kelpaa vain korkeakoulutettu erityisasiantuntija joka elää pyhällä hengellä ilman palkkaa ja muistaa paiskia 24 tuntista vuorokautta/7 päivästä viikkoa omalla kustannuksella ja omilla työvälineillä. Muutoinhan se on niskurointia...
Tähän kaikkeen olisi tietysti aika radikaalikin vaihtoehto. Jotkut voisivat perustaa yksityisen työttömyyskassan jonka asiakasmäärä räjähtäisi käsiin varmasti.
Tämä kassa olisi muutoin samanlainen kun nykyisetkin MUTTA sen motto olisi "viittaamme kinttaalla työvoimatoimistojen lausunnoille, KAIKILLE työttömille kassan jäsenille ansiosidonnainen päiväraha"...
Olisi aika suuri isku tälle riistohallinnolle, että nykyiset ammattiliitot menettäisivät jäsenensä epärehellisen pelinsä takia. Ammattiliitot kun tunnetusti ovat vähän kallellaan puolueiden suuntaan. Sinne meni myös sitten apurahat puolueille päin.
Tuossa voisi olla ihan oikea idea saada aikaiseksi MUUTOS nykyiseen pelleilyyn nähden. Yksityinen vakuutusjärjestelmä, joka ihan oikeasti korvaisi sen mistä asiakkaat maksavatkin, eivätkä vain koita keinolla millä hyvänsä keplotella vastuustaan...
Tietyillä matemaattisilla muutoksilla tuosta järjestelmästä voisi muuntaa nykyisiä paljon paremmankin järjestelmän. Esimerkiksi 1000 päiväinen ansiosidonnainen, jos työssäoloehtoa laitettaisiin vaikka tuplaten tai sitten voisi rakentaa portaittaisen järjestlemän "mitä kauemmin töissä, sitä suuremmat päivärahat"... Eihän yksityistä laitosta sido mitkään lait ja näin ollen tuosta liikeyrityksestä ja liikeideasta voisi saada asiakkailleen oikein houkuttelevan vaihtoehdon aikaiseksi.
Siitä voisi rakentaa jopa kilpailevaa eläkejärjestelmää jos oikein mahtipontiseksi aletaan. "mitä pitempi työura, mitä vähemmän työttömyyspäiviä, sitä suurempi eläke"... Olisi hyvä kilpailija nykyisille kepuloitsija - eläkevakuutusvirityksille jotka perustuu lähinnä säästämiseen, mutta eivät auta mitään jos tulee hätä käteen just ja nyt...
Tälle liikeidealle riittäisi varmasti asiakkaita! Alkuhan siinä hankalaa olisi, mutta jos matematiikan hoitaa oikein niin silloin homma voisi toimia pitkiäkin aikoja!
Tosin luulen jotenkin luuytimessäni asti, että tämän liikkeen perustamisen suurin este ei ole matematiikka eikä asiakaskunnan kiinnostus... Vaan este tulee varmasti tämän nykyisen riistohallinnon puolesta... Se vaikuttaisi niin moneen asiaan ja niin moneen lompakkoon että siinä voisi tapahtua jo venäläisittäisiä "vahinkoja" hisseissä...
Sinällänsä teksti on asiaa, tosi kuin vesi. Tämä nykyinen hallinto on läpimätä ja hännystelee vain työnantajia jotka aina vain voivottelee työvoimapulaa, mutta työntekijäksi kelpaa vain korkeakoulutettu erityisasiantuntija joka elää pyhällä hengellä ilman palkkaa ja muistaa paiskia 24 tuntista vuorokautta/7 päivästä viikkoa omalla kustannuksella ja omilla työvälineillä. Muutoinhan se on niskurointia...
Tähän kaikkeen olisi tietysti aika radikaalikin vaihtoehto. Jotkut voisivat perustaa yksityisen työttömyyskassan jonka asiakasmäärä räjähtäisi käsiin varmasti.
Tämä kassa olisi muutoin samanlainen kun nykyisetkin MUTTA sen motto olisi "viittaamme kinttaalla työvoimatoimistojen lausunnoille, KAIKILLE työttömille kassan jäsenille ansiosidonnainen päiväraha"...
Olisi aika suuri isku tälle riistohallinnolle, että nykyiset ammattiliitot menettäisivät jäsenensä epärehellisen pelinsä takia. Ammattiliitot kun tunnetusti ovat vähän kallellaan puolueiden suuntaan. Sinne meni myös sitten apurahat puolueille päin.
Tuossa voisi olla ihan oikea idea saada aikaiseksi MUUTOS nykyiseen pelleilyyn nähden. Yksityinen vakuutusjärjestelmä, joka ihan oikeasti korvaisi sen mistä asiakkaat maksavatkin, eivätkä vain koita keinolla millä hyvänsä keplotella vastuustaan...
Tietyillä matemaattisilla muutoksilla tuosta järjestelmästä voisi muuntaa nykyisiä paljon paremmankin järjestelmän. Esimerkiksi 1000 päiväinen ansiosidonnainen, jos työssäoloehtoa laitettaisiin vaikka tuplaten tai sitten voisi rakentaa portaittaisen järjestlemän "mitä kauemmin töissä, sitä suuremmat päivärahat"... Eihän yksityistä laitosta sido mitkään lait ja näin ollen tuosta liikeyrityksestä ja liikeideasta voisi saada asiakkailleen oikein houkuttelevan vaihtoehdon aikaiseksi.
Siitä voisi rakentaa jopa kilpailevaa eläkejärjestelmää jos oikein mahtipontiseksi aletaan. "mitä pitempi työura, mitä vähemmän työttömyyspäiviä, sitä suurempi eläke"... Olisi hyvä kilpailija nykyisille kepuloitsija - eläkevakuutusvirityksille jotka perustuu lähinnä säästämiseen, mutta eivät auta mitään jos tulee hätä käteen just ja nyt...
Tälle liikeidealle riittäisi varmasti asiakkaita! Alkuhan siinä hankalaa olisi, mutta jos matematiikan hoitaa oikein niin silloin homma voisi toimia pitkiäkin aikoja!
Tosin luulen jotenkin luuytimessäni asti, että tämän liikkeen perustamisen suurin este ei ole matematiikka eikä asiakaskunnan kiinnostus... Vaan este tulee varmasti tämän nykyisen riistohallinnon puolesta... Se vaikuttaisi niin moneen asiaan ja niin moneen lompakkoon että siinä voisi tapahtua jo venäläisittäisiä "vahinkoja" hisseissä...
Hmm tää sekos jotain ja tuo tuli niinku neljään kertaan - anteeksi ...
>quote< Se vaikuttaisi niin moneen asiaan ja niin moneen lompakkoon että siinä voisi tapahtua jo venäläisittäisiä "vahinkoja" hisseissä... >quote<
Pienellä kansalla ei pitäisi olla varaa leikitellä asialla, josta tehtiin totta 90 vuotta sitten.
Linkki tähän Hirvasnoron esiinnostamaan, kiusalliseen aiheeseen sen "keskustavasemmistolaisen" puolueen keskustelusivulle suotakoon ;-
http://forum.reilusuomi.fi/index.php?topic=230.msg2854;topicseen#msg2854
Lähetä kommentti
<< Home