Miksi et pelaisi vähän pasianssia? (Hetket jotka jäivät 15)

Raymond Shaw on hienoin, rohkein, lämpimin ja paras ihminen, jonka olen koskaan tuntenut.

Joukko Korean sodassa vankeina olleita amerikkalaisia vastaa automaattisesti näin aina, kun heiltä kysytään sotasankari Raymond Shawsta (Laurence Harvey). Oikeasti kaikki inhosivat tätä muodollisuuksista kiinni pitävää upseeria.

Toinen monesti toistuva lause John Frankenheimerin mestarillisessa vakoiluelokuvassa Mantshurian kandidaatti (1962) kehottaa Raymondia pelaamaan vähän pasianssia.

Mantshurian kandidaatissa nähdään kommunistien harjoittamaa aivopesua ja ääliömäinen amerikkalainen oikeistosenaattori. Se ei asetu mihinkään lokeroon. Ilmassa on suuri salaliitto, trilleriä, perhedraamaa, kauhua ja romantiikkaa. Kaikkea yhtä aikaa.

Bennet Marco (Frank Sinatra) on yksi Shawn joukkueen miehistä, joka näkee toistuvasti elokuvahistorian merkillisimmän painajaisunen. Hän ryhtyy selvittämään Shawn salaisuutta.

Shawn isäpuoli on tuo Joseph McCarthyn innoittama idioottisenaattori John Iselin (James Gregory), joka tähtää Shawn äidin (Angela Landsbury) taustatyöllä vähintään USA:n varapresidentiksi. Vastassa on liberaalisenaattori Thomas Jordan (John McGiver), joka vannoo pysäyttävänsä Iselinin etenemisen hinnalla millä hyvänsä.

Rouva Iselin: Jos Johnia esitetään ehdokkaaksi ensi viikon puoluekokouksessa, yritätkö estää?

Jordan: Sinä tietenkin lasket leikkiä.

Rouva Iselin: Minä en vitsaile.

Jordan: Aiotko todella saada Johnin presidenttiehdokkaaksi?

Rouva Iselin. En, siihen me emme pysty. Mutta hänellä on hyvät mahdollisuudet kakkospaikalle. Olen vastannut kysymykseesi, mutta sinä et minun. Yritätkö estää?

Jordan: Yrittäisinkö estää? Käyttäisin joka omistamani sentin ja kaiken, minkä voin lainata estääkseni sinua. On ihmisiä, joiden mielestä John on vain pelle, mutta minä en kuulu heihin. Halveksin John Iselinia ja kaikkea, mitä iselinismi edustaa. Vaikka John olisi Neuvostoliiton agentti, hän ei voisi tehdä suurempaa vahinkoa tälle maalle.